Miksi niin moni kuuluu Kirkkoon, vaikkei uskonto merkitse mitään

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Aate-isti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

Aate-isti

Vieras
Minä ihmettelen todella paljon sitä, että miksi niin moni kuuluu Kirkkoon vaikka uskonto ei merkitse mitään. Tai tunnen jopa vannoutuneita ateisteja ja agnostikkoja, jotka silti kuuluvat kirkkoon. "En oo jaksanut erota", "Mitähän sukukin aattelis", "Se ny on perinne", "Maassa maan tavalla", "Varmuuden vuoksi". Kyllä, tuon viimeisenkin olen kuullut :)

Mikäs siinä jos oikeesti uskoo, edes nimeksi, mutta kuinka moni aikuinen oikeesti uskoo. Helsingissä luterialaisteen kirkoon kuuluvien osuus on jotain 50 prossaa. Toki tätä selittää se, että siellä kuuluu sitten joidenkin muiden uskontokuntien kirkkoihin sakkia. Mutta ihan täysin mihinkään kuulumattomiakin alkaa olla iso osa, 20-30 % ?

Kertokaapas syitänne kuulua kirkkoon?
 
Evlut kirkossa on katto sen verran korkealla että sinne hyväksytään jäseneksi tämmöset huonommatkin uskovaiset jotka haluaa kuulua kirkkoon perinteen takia.

Mulle ainakin on tärkeää kuulua siihen samaan kirkkoon mihin vanhemmat, isovanhemmat ja jne ovat kuuluneet. Paikallisen seurakunnan kirkkoherralle tämä tuntuu passaavan enkä eroa vaikka palstalla käskettäisiin. Sillähän minä sitten en mahda mitään jos evlut-kirkko muuttaa pelisääntöjä ja potkii passiiviset seurakuntalaiset pois.
 
Eli eihän täällä vastaakkaan ne ihmiset, jotka kuuluu muuten vaan :) Tarkoitatko PölyEsteri, ettei ihmiset jaksa erota ? Mä en usko tohon täysin. Jos ei jaksa erota, mutta jaksaa mennä kirkossa naimisiin, niin eikös ne kirkkohäät nimenomaan ole kannanotto. Saatikka kun kastattaa lapset jne jne.

En mä ainakaan maksaisi kirkollisveroa sellaisesta asiasta, jota en pääosin allekirjoittais. Kuinka moni allekirjoittaa Raamatun ja Kirkon sanoman edes 50-prosenttisesti ?
 
Itse kuuluin vaa siks, kerta vanhemmat kuului ja miut kastettiin pienenä. Sama homma miehel. Nykyää molemmat erottu kirkosta, mut sitä ei kummankaan suku tiedä, ettei ole kirkkohäitä tulossa IKINÄ heh. :D
 
Minun käsitykseni uskovien määrästä on kyllä muuttunut. Aiemmin olin siinä luulossa, että suurin osa ihmisistä, jotka kuuluvat evlut-seurakuntaan, ovat ns. tapakristittyjä, eivät ole uskossa. Tuttavapiiriini ei kuulu julkiuskovaisia (enkä tarkoita tällä mitään negatiivista, tarkoitan vain sitä, että tietäisin jonkun olevan uskossa) juuri ollenkaan ja muutenkin ajattelin, että aika harva on uskovainen. Nyttemmin, esim palstan keskustelujen, vuosien aikana ja osallistuessani kirkollisiin tapahtumiin viime aikoina, on käsitykseni alkanut muuttua. Uskovia onkin ehkä paljon enemmän, kuin luulin. Olen ollut nyt monta kertaa kirkossa rippijuhlissa, kirkot tupaten täynnä rippilasten läheisiä ja tuttavia. He lienevät aika tasainen kirjo ihmisiä. Olin hämmästynyt aluksi kuinka moni menee ehtoolliselle, varmaan 3/4 paikalla olevista. Vai mahtavatko ihmiset mennä ehtoolliselle ilman, että se olisi mitenkään merkki uskossa olemisesta. Osaako kukaan kertoa? Menettekö te ehtoolliselle kirkossa, vaikka ette ole uskossa? Ns "kun tuli tilaisuus"? Enkä ollenkaan siitä tarkoita, että siinäkään olisi pahaa.
 
Evlut kirkossa on katto sen verran korkealla että sinne hyväksytään jäseneksi tämmöset huonommatkin uskovaiset jotka haluaa kuulua kirkkoon perinteen takia.

Mulle ainakin on tärkeää kuulua siihen samaan kirkkoon mihin vanhemmat, isovanhemmat ja jne ovat kuuluneet. Paikallisen seurakunnan kirkkoherralle tämä tuntuu passaavan enkä eroa vaikka palstalla käskettäisiin. Sillähän minä sitten en mahda mitään jos evlut-kirkko muuttaa pelisääntöjä ja potkii passiiviset seurakuntalaiset pois.


No ei tientenkään potki. Ne passiivisethan sen touhun just rahoittaa. Kyllä sen passiivisenkin rahat kelpaa.

Itse en kuuluis kirkkoon vaikka siitä maksettais, mutta silti mä en ymmärrä, että totaalisen uskonnottomat ihmiset kuuluu kirkkoon ja maksaa isot rahat siitä lystistä. Jos tienaa 2500 kuussa, niin kirkolle menee vuodessa 600 euroo. Keskimäärin. Eli koko perheeltä 1200.

Muuten kyllö lasketaan sentin päälle, mutta tonne huitastaan tosta vaan tonni-pari. Itse menisin mieluummin vaikka etelään.
 
No mä en ole koskaan kuulunutkaan kirkkoon, eikä mieskään kuulu enää, koska mun mielestä on väärin kuulua uskontoon, jonka kaikkia oppeja ei edes tunne.
Homman pitäisi mennä niin päin, että ihminen löytää uskoonsa sopivan uskonnon johon liittyy, jos siltä tuntuu, ei niin, että ihmiset kuuluu kirkkoon ja sitten opettelee uskomaan sen oppiin.

Mutta yksi syy, miksi joku kuulu kirkoon voi olla vaikka se, että mä olen oikeasti törmänny ihmisiin, jotka ei ole tienneet, että voi mennä naimisiin, jos ei kuulu kirkoon!! Samoin moni kastaa lapsen, eli liittää kirkkoon, koska ei tiedä, ettei se liity nimenantoon ollenkaan, vaan on vaan perinteinen tapa julkistaa nimi!
 
Itse kuuluin vaa siks, kerta vanhemmat kuului ja miut kastettiin pienenä. Sama homma miehel. Nykyää molemmat erottu kirkosta, mut sitä ei kummankaan suku tiedä, ettei ole kirkkohäitä tulossa IKINÄ heh. :D

Mä kuuluin itse niin pitkään kun isovanhemmat eli. Eihän ne eroamistakaan olisi saanut tietää, mutta ajattelin kuitenkin heidän vanhuudenuskoaan (oli sitten huteraa tai ei) sen verran kunnioittaa. Omat vanhemmatkin kuuluu kirkkoon, mutta on näitä maallistuneita perus-evlutteja. Vaimoni onkin täyspakana.

Ei ole tarkoitus lytätä. Meillä on omat syymme. Mutta monilla mielestäni ei kovin perusteellisia ole.
 
No mä en ole koskaan kuulunutkaan kirkkoon, eikä mieskään kuulu enää, koska mun mielestä on väärin kuulua uskontoon, jonka kaikkia oppeja ei edes tunne.
Homman pitäisi mennä niin päin, että ihminen löytää uskoonsa sopivan uskonnon johon liittyy, jos siltä tuntuu, ei niin, että ihmiset kuuluu kirkkoon ja sitten opettelee uskomaan sen oppiin.

Mutta yksi syy, miksi joku kuulu kirkoon voi olla vaikka se, että mä olen oikeasti törmänny ihmisiin, jotka ei ole tienneet, että voi mennä naimisiin, jos ei kuulu kirkoon!! Samoin moni kastaa lapsen, eli liittää kirkkoon, koska ei tiedä, ettei se liity nimenantoon ollenkaan, vaan on vaan perinteinen tapa julkistaa nimi!

Et varmaan tarkoittanut noin, että mies ei kuulu, koska SINUSTA on väärin.
 
Ite oon miettiny ihan samaa, musta se nyt vaan on vähän ihmeellistä että kuulutaan kirkkoon muttei se merkitse mitään. Toki sen ymmärrän että kuulutaan kirkkoon jos sillä on jokin merkitys itselle, tosi moni sanoo just että no enpä oo saanu aikaseksi erota, tai että no sehän on ihan sama kuuluuko sinne vai ei tms..

Toki se on jokaisen oma asia mutta ihmettelen sitä silti, itse en kuulu enkä ole koskaan kuulunutkaan. Oon miettiny jonkin verran noita uskon asioita ja uskon kyllä jonkunlaiseen jumalaan tai korkeampaan voimaan, mutten "usko" uskontoihin.
 
  • Tykkää
Reactions: LisaMarie
Minun käsitykseni uskovien määrästä on kyllä muuttunut. Aiemmin olin siinä luulossa, että suurin osa ihmisistä, jotka kuuluvat evlut-seurakuntaan, ovat ns. tapakristittyjä, eivät ole uskossa. Tuttavapiiriini ei kuulu julkiuskovaisia (enkä tarkoita tällä mitään negatiivista, tarkoitan vain sitä, että tietäisin jonkun olevan uskossa) juuri ollenkaan ja muutenkin ajattelin, että aika harva on uskovainen. Nyttemmin, esim palstan keskustelujen, vuosien aikana ja osallistuessani kirkollisiin tapahtumiin viime aikoina, on käsitykseni alkanut muuttua. Uskovia onkin ehkä paljon enemmän, kuin luulin. Olen ollut nyt monta kertaa kirkossa rippijuhlissa, kirkot tupaten täynnä rippilasten läheisiä ja tuttavia. He lienevät aika tasainen kirjo ihmisiä. Olin hämmästynyt aluksi kuinka moni menee ehtoolliselle, varmaan 3/4 paikalla olevista. Vai mahtavatko ihmiset mennä ehtoolliselle ilman, että se olisi mitenkään merkki uskossa olemisesta. Osaako kukaan kertoa? Menettekö te ehtoolliselle kirkossa, vaikka ette ole uskossa? Ns "kun tuli tilaisuus"? Enkä ollenkaan siitä tarkoita, että siinäkään olisi pahaa.

Samaa olen ihmetellyt ja olen tulkinnut niin että ihmiset eivät ole niin jumalattomia mitä ovat antaneet ymmärttää.

Itse en käy ehtoollisella koska en katso olevani aivan niin uskossa mutta kuvittelisin että se joka käy niin ei voi olla aivan jumalaton.
 
Samaa olen ihmetellyt ja olen tulkinnut niin että ihmiset eivät ole niin jumalattomia mitä ovat antaneet ymmärttää.

Itse en käy ehtoollisella koska en katso olevani aivan niin uskossa mutta kuvittelisin että se joka käy niin ei voi olla aivan jumalaton.

Minäkin olen tulkinnut asiaa nyt uusin silmin, moni on uskossa vaikkei se näy päälle päin. Olen vähän häpeissäni siitä, miten aikaisemmin luulin.
 
  • Tykkää
Reactions: har mi
No mä en ole koskaan kuulunutkaan kirkkoon, eikä mieskään kuulu enää, koska mun mielestä on väärin kuulua uskontoon, jonka kaikkia oppeja ei edes tunne.
Homman pitäisi mennä niin päin, että ihminen löytää uskoonsa sopivan uskonnon johon liittyy, jos siltä tuntuu, ei niin, että ihmiset kuuluu kirkkoon ja sitten opettelee uskomaan sen oppiin.

Mutta yksi syy, miksi joku kuulu kirkoon voi olla vaikka se, että mä olen oikeasti törmänny ihmisiin, jotka ei ole tienneet, että voi mennä naimisiin, jos ei kuulu kirkoon!! Samoin moni kastaa lapsen, eli liittää kirkkoon, koska ei tiedä, ettei se liity nimenantoon ollenkaan, vaan on vaan perinteinen tapa julkistaa nimi!


Sitä suorastaan mykistyy ihmisten tietämättömyyden äärellä.

Tosta Huspatin jutusta on aika samaa mieltä. On itseasiassa yllättävän paljon sellaisia, jotka ovat uskovinaan tai jopa uskovat ihan oikeesti. Ja joille kristilliset arvot merkkaavat.

Siis tietenkin minullekin merkkaa iso osa kristillisistä arvoista. Monet niistä on aika universaaleja, myös muissa uskonnoissa ja elämöänfilosofioissa on samoja. Ja onhan se myös iso osa länsimaista kulttuuriperimää. Hyvässä ja pahassa.
 
Et varmaan tarkoittanut noin, että mies ei kuulu, koska SINUSTA on väärin.

No joo, huoasin saman, että hassusti tavallaan kirjoitettu.
Mutta eipä sille olis koskaan tullu itse myöskään mieleen sieltä erota, ei olisi varmaan ajatellu koko asiaa, jos ei olisi yhdessä puhuttu juuri tuosta puolesta, että onko oikein kuulua uskontokuntaan, jonka perusopetuksia ei edes tunne.
Mun mielipide siis aikoinaan kyllä oli aika oleellinen asia, asia ei olis miehelle merkiny mitään, mutta mun mielstä se on tavallaan...vaikea keskisä sanaa, mutta olkoon vaikka pilkallista jos kuuluu kirkkoon vaikka se ei merkitse itselle mitään.
 
Me kuulutaan, ja maksetaan kirkollisveroa. Kirkossa käyn jouluna, mutta meidän teinit ovat molemmat seurakuntanuorissa, niillä on kaksi kertaa viikossa nuorten ilta, ja sit on leirejä ym.ym.
Varmaan kuulutaan sen takia juuri että mä en ainakaan kehtaa olla kuulumatta kun lapset on aktiivisesti mukana seurakunnan toiminnassa( selityksen makua, tiedän)
 
Mutta yksi syy, miksi joku kuulu kirkoon voi olla vaikka se, että mä olen oikeasti törmänny ihmisiin, jotka ei ole tienneet, että voi mennä naimisiin, jos ei kuulu kirkoon!! Samoin moni kastaa lapsen, eli liittää kirkkoon, koska ei tiedä, ettei se liity nimenantoon ollenkaan, vaan on vaan perinteinen tapa julkistaa nimi!

Haha, kävin kerran treffeillä yhen miehen kans (yli kolmikymppisen) joka ihan tosissaan kuvitteli ettei mun lapsella ole nimeä koska sitä ei ole kastettu :D
 
[QUOTE="vieras";24442628]Me kuulutaan, ja maksetaan kirkollisveroa. Kirkossa käyn jouluna, mutta meidän teinit ovat molemmat seurakuntanuorissa, niillä on kaksi kertaa viikossa nuorten ilta, ja sit on leirejä ym.ym.
Varmaan kuulutaan sen takia juuri että mä en ainakaan kehtaa olla kuulumatta kun lapset on aktiivisesti mukana seurakunnan toiminnassa( selityksen makua, tiedän)[/QUOTE]

No itseasiassa toi on mun mielestä ihan ok syy. Tietysti tuo on myös keino, millä seurakunta ihmisiä pitää mukana, mutta varmaan etenkin syrjemmillä seuduilla seurakunnan tarjoamat harrastusjutut on isossa roolissa.

Siis voihan tuotakin sanoa tekopyhyydeksi, mutta se on mielestäni enemmän sellaista sosiaalista tekopyhyyttä joka on ihan ymmärrettävää. En minäkään sinun sijassasi eroasi, vaikka olisikin totaalinen paradoksi että voisin olla samanlaisessa asemasssa.
 
No itseasiassa toi on mun mielestä ihan ok syy. Tietysti tuo on myös keino, millä seurakunta ihmisiä pitää mukana, mutta varmaan etenkin syrjemmillä seuduilla seurakunnan tarjoamat harrastusjutut on isossa roolissa.

Siis voihan tuotakin sanoa tekopyhyydeksi, mutta se on mielestäni enemmän sellaista sosiaalista tekopyhyyttä joka on ihan ymmärrettävää. En minäkään sinun sijassasi eroasi, vaikka olisikin totaalinen paradoksi että voisin olla samanlaisessa asemasssa.

Meillä me vanhemmat emme kuulu seurakuntaan, pojat kuuluvat ja ovat molemmat käyneet rippikoulun ja nuorempi aikoo isos-toimintaan myös mukaan. Aion kehdata olla kuulumatta kirkkoon edelleen.
 
Eli jos perheessä molemmat tienaa bruttona 2500 euroo kuussa, on vuositulo bruttona 60 000. Prosentti siitä on 600 ja 2 prosenttia 1 200. Tuolle välille se kirkollisvero osuu. Eli keskimäärin varmaan 1000 suomalainen perhe maksaa siitä, että kuuluu kirkkoon. Mä pistäisin tosiaan sen tonnin johonkin muualle.

Ja jos tuntee, että olis kiva auttaa vaikka Afrikan väestöräjähdystä, nii voihan sitä laittaa johonkin avustukseen.
 
Jatkan vielä tuota ehtoollisella käyntiasiaa. Minusta ei siis ole mikään kummallisuus, että ihminen joka tulee kirkkoon jumalanpalvelukseen, menee ehtoolliselle. Sitähän varmaan ollaan tultu sinne kirkkoon uskoa tunnustamaan (anteeksi jos sanamuoto on hölmö). Mutta esim juuri konfirmaatio omana tilaisuutenaan tuo paikalle ihmisiä niin laidasta laitaan, rippilapsen sukua, ystäviä, tuttavia, vanhempien tuttavia, joten silloin ehkä saa paremmin käsityksen siitä, että tosiaan ehtoolliselle menee paljon ihmisiä. Saiko tästä ajatuksesta kiinni?
 
En usko Jumalaan enkä siihen että Jeesus heräsi kuolleista ja on Jumalan poika. Itse asiassa en usko mihinkään uskontoon enkä muuhunkaan yliluonnolliseen.

Kuulun silti kirkkoon. Kannatan kirkkoa instituutiona, kirkon hyväntekeväisyyttä ja syrjäytyneiden auttamista. Pidän kovasti kirkkorakennuksista ja kuuntelen myös mielelläni virsiä ja hengellisiä lauluja. Niistä tulee miellyttävä fiilis ja etenkin virsistä tulee mieleen lapsuus koska koulussa laulettiin virsiä.

Olen lukenut Raamatun parikin kertaa ja arvostan Raamatun sanomaa osittain. Lähinnä evankeliumia ja Jeesuksen puheiksi kirjattuja asioita. Kuten esimerkiksi: rakasta lähimmäistäsi, kohtele toisia niinkuin haluaisit toisia kohdeltavan, auta puutteenalaisia, älä tuomitse.

En ymmärrä uskonnon ja uskovaisten tuomitsemista. En minkään uskonnon. Naurettavinta minusta on ihmiset jotka tuomitsevat kristinuskon paskana ja raamatun satukirjana mutta sitten uskovat horoskooppeihin, miettivät mitä mikäkin uni merkitsee, ihannoivat itämaisia uskontoja yms.
 

Yhteistyössä