Miksi niin moni kuuluu Kirkkoon, vaikkei uskonto merkitse mitään

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Aate-isti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Siksi, että paras ystäväni (uskovainen) halusi minut lapsensa kummiksi vaikka tietääkin, että minä en henk.koht. ole uskovainen. Kirkkoon kuulumaton kun ei voi olla kummi paperilla.
 
[QUOTE="vieras";24442628]Me kuulutaan, ja maksetaan kirkollisveroa. Kirkossa käyn jouluna, mutta meidän teinit ovat molemmat seurakuntanuorissa, niillä on kaksi kertaa viikossa nuorten ilta, ja sit on leirejä ym.ym.
Varmaan kuulutaan sen takia juuri että mä en ainakaan kehtaa olla kuulumatta kun lapset on aktiivisesti mukana seurakunnan toiminnassa( selityksen makua, tiedän)[/QUOTE]

No, meillä lapset on käyneeT esim. seurakunnan kerhoissa ja itsekin osassa toiminsta mukana. Kirkko tekee paljon hyvää työtä, just lasten ja nuorten eteen. Musta on kanssa vähän perusasia että maksaa kirkollisveroa kun kerran käyttää kirkon/seurakunnan palveluja.
 
Minä kuulun ja uskon ja kuulun vielä erääseen herätysliikkeeseenki.

Minun usko näkyy päälleppäin. En sitä tuo tietosesti mitenkään esille mut ihmiset vaistoavat sen kyllä. Olen huono puhmaan ihmisten kans uskosta ja yritän välttää näitä viimeseen asti.

Mut kerran huvitti töissä kun olin kahvitauolla ja meille oli tullut uus työntekijä töihin. Ennenku tämä ihminen tervehti minua taikka sanoin hänelle sanaakaan niin hän ilmotti --''minä en sitten kuulu kirkkon,että tiedät''
Olin vähän että ahaa. Ku minua se asia ei kiinnostanu vähäänkää mihin hän kuulut tai kuka oli. Tuumasin vaan et aha.
 
En ole rippikoulua käynyt mutta silti kuulun vieläkin kirkkoon. En usko kirkkoon, mutta uskon Jeesuksen opetuksiin. Sellaista lahkoa nyt ei vain ole, mikä täysin vastaisi omia ajatuksiani joten miksipä en kuuluisi paikalliseen seurakuntaan. Seurakunnan ihmiset ovat poikkeuksetta meillä todella ystävällisiä. Olen antanut kastaa kaikki lapseni luterilaiseen uskoon myös. Lapset ovat olleet seurakunnan päiväkerhossa ja pitäneet siitä. Mitään pelottelua, toisiin kohdistuvaa vähättelyä tai muuta ei ole ollut, vaan lähimmäisen huomioimista.

Vaikka kaikki kirkon jäsenet eivät minun kanssa katso samaan suuntaan, niin uskonto ei ole minulle merkityksetön. Siihen liittyy paljon mukavia, lämpimiä perinteitä, rakas kastepappimme jne jne.
 
Itse kuuluin vaa siks, kerta vanhemmat kuului ja miut kastettiin pienenä. Sama homma miehel. Nykyää molemmat erottu kirkosta, mut sitä ei kummankaan suku tiedä, ettei ole kirkkohäitä tulossa IKINÄ heh. :D

Kirkkohäät voi muuten saada ilmaiseksi, vaikka ei kirkoon kuuluisikaan. :) Esim. Helsingissä se on monessa kirkossa niin. (Ja tarkoitan siis ihan luterilaisia kirkkoja.)
 
Mutta tiedättekö, m iksi meille annetaan yleensä aionakin kaksi nimeä? Kasteessa tai ilman:

Linné järjesti luonnon - Tiede.fi

Onhan maailmassa paljon (naisia yleensä, esimerkiksi Intiassa) ihmisiä, joita ei ole kirjattu mihinkään paperiin eikä arkistoon!


Tässä toinen aiheeseen liittyvä juttu:

http://ojs.tsv.fi/index.php/Aur/article/viewFile/654/542

Ristiäiset ja muut toimitukset ovatkin sitten kultakauppiaiden ym. aluetta, jota on vaikeampi muuttaa... Niistä kun on tullut "perinteitä".
 
Minä ihmettelen todella paljon sitä, että miksi niin moni kuuluu Kirkkoon vaikka uskonto ei merkitse mitään.

Syy on esim. sellainen että asia on niin näkymätön ja merkityksetön ettei eroamiseen jaksa käyttää energiaa.

Tai sitten kun on vauvasta aikuisikään saakka kirkkoon kuulunut, käynyt rippikoulut, osallistunut uskonnontunneille, joulujuhliin yms. suvun häihin, kastajaisiin ja hautajaisiin niin luterilaisuudesta riitteineen on vaivihkaa tullut osa elämää. Kirkosta eroamisessa voi silloin olla vivahde että eroamalla mitätöi tai irrottaa itsensä mahdollisesti hyvinkin rakkaista ja tunnepitoisista hetkistä lähimmäistensä kanssa.

Lapsenakin sitä kuitenkin mieluummin istui kappelissa härskejä sanoja virsikirjasta etsien kuin vaikkapa maantiedon tunnilla. Valitettavasti.
 
Ehkä sun kannattaisi vain oikeasti päästä yli siitä inhosta toisten uskomuksia kohtaan (huomaa sanamuoto) ja elää ihan vain omaa elämääsi :)

Et näemmä osaa lukea vaan tulkitset lukemaasi miten haluat. En inhoa muiden uskomuksia tai uskontoja vaan inhoan ihmisiä jotka halveeravat jatkuvasti toisten uskomuksia ja uskontoja. Minusta ne ovat kaikki samalla viivalla ja saman arvoisia. Kristinusko, islam, horoskoopit, new age, ihan kaikki. Jos itse uskoo johonkin jota ei voi järjellä selittää jolle ei ole ns. tieteelistä pohjaa niin ei kannattasi niin kovin kärkevästi arvostella toisten uskontoja.
 
[QUOTE="äippä";24443424]Useimmat jotka sanoo, ettei uskonto merkkaa heille mitään, viettävät kuitenkin joulua tai pääsiäistä jotka ovat kristillisiä juhlia. Miksi sitten juhlia niitäkään jos ei uskonto merkkaa mitään?[/QUOTE]


Minä en kuulu kirkkoon enkä usko kristinoppiin tahi muuhun uskontoon. Pääsiäistä en vietä, en syö edes suklaamunia. Joulua vietän, katson viettäväni nimenomaan kaupallista joulua enkä kristillistä. Eli jouluuni kuuluu lahjat, ruoka, perheen yhdessäolo mutta ei kristillistä ideologiaa.

Enkä jaksa ajatella että olen muka jotenkin pöllinyt joulunvieton kristityiltä, kyllä moniin juhliin on iloisesti yhdistelty elementtejä muiden ryhmien juhlista ja perinteistä, tätä ovat tehneet kristitytkin. Ei mitään uutta auringon alla.
 
Minä kuulun, kun minut on kastettu pienenä, enkä ole kirkosta viitsinyt erota. Nyt vanhempi lapsista käy seurakunnan kerhoa, joten tuntuisi todella tökeröltä erota kirkosta ja silti viedä lapsi seurakunnan kerhoon.
 
Kirkkohäät voi muuten saada ilmaiseksi, vaikka ei kirkoon kuuluisikaan. :) Esim. Helsingissä se on monessa kirkossa niin. (Ja tarkoitan siis ihan luterilaisia kirkkoja.)

Noh... kirkollista vihkimistä ei voi saada ellei kuulu kirkkoon. Enkä oikein ymmärrä miksi joku kirkkoon kuulumaton, joka ei usko Jumalaan, haluaisi siunauksen avioliitolleen kirkossa. Eriasia on, jos vaikkapa toinen kuuluu kirkkoon ja toinen avioparista ei. Ihan vaan juhlapaikaksi kirkkoja ei kuitenkaan vielä taideta vuokrata...
 
Lapsikaste on tietenkin sen syy, mutta olettehan kuulleet k i r k o t t a m i s e s t a ?
http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/3.marraskuu/synt4400.htm

Taikauskoa on tietenkin se, jos ei uskalla erota, vaikka haluaisi - ja tietynlaista uskoa sekin on!
 
Minä en kuulu kirkkoon enkä usko kristinoppiin tahi muuhun uskontoon. Pääsiäistä en vietä, en syö edes suklaamunia. Joulua vietän, katson viettäväni nimenomaan kaupallista joulua enkä kristillistä. Eli jouluuni kuuluu lahjat, ruoka, perheen yhdessäolo mutta ei kristillistä ideologiaa.

Enkä jaksa ajatella että olen muka jotenkin pöllinyt joulunvieton kristityiltä, kyllä moniin juhliin on iloisesti yhdistelty elementtejä muiden ryhmien juhlista ja perinteistä, tätä ovat tehneet kristitytkin. Ei mitään uutta auringon alla.
Jos tarkkoja ollaan, niin kristityt pölli joulun pakanoilta. Mutta ei se haittaa, kukin voi juhlia ihan haluamallaan tavalla. Mä en viettänyt joulua kristillisessä merkityksessä edes silloin, kun vielä kuuluin kirkkoon.
 
---on muuten saman kirjoittajan, Marianne Fredrikssonin, kirjoittama, kuin tämä, mikä kertoo pari tuhatta vuotta vanhasta lovestorysta:
http://www.amazon.com/According-Mary-Magdalene-Marianne-Fredriksson/dp/1571743618/ref=sr_1_3?s=books&ie=UTF8&qid=1313762899&sr=1-3#reader_1571743618
 

Yhteistyössä