K
Kimppa
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:Mä olen töissä alalla, joissa projektien aikataulut sovitaan jo heti aluksi sellaisiksi, ettei ole toivoakaan selvitä aikataulussa. Jos jätät toisenlaisen tarjouksen, et voita tarjouskilpailussa ja työt loppuu. Mulla ei ole autoa eikä ajokorttia vaan kuljen julkisilla, joten 8 tunnin työpäivästäkin tulee matkoineen 10-tuntinen. Mun alani on sellainen, että se muuttuu koko ajan. Minkä vuosi sitten opiskelit, on tänään vanhentunutta. Koko ajan joutuu opiskelemaan lisää, mutta siihen ei ole työaikana aikaa vaan opettelu tapahtuu vapaa-aikana. Projekteissa on aina alussa nimetty iso porukka, mutta käytännössä sen projektin vetää läpi vain pari kolme henkilöä, koska muut irroitetaan johonkin toiseen projektiin. Jos asiakkaalla on jokin kriittinen ongelma, sitä ratkotaan vaikka aamuyöhön asti. Lomia ei oteta lukuun projektien aikatauluissa eikä työntekijöiden sairastumisia. Jos siis olet pois töistä, pidät huolen siitä, että työt tulee kuitenkin tehtyä. Jokaisella on oma erikoisosaamisensa, kukaan ei voi tiedon määrän takia osata kaikkea. On siis hyvin mahdollista, että puhelin soi iltaisin ja lomilla. Jos et ole valmis neuvomaan, voit huomata lomasi jälkeen, että jokin homma on tehty ihan päin peetä ja sitten painatkin reippaasti ylitöitä, että saat ne virheet korjattua. On tullut tuokin koettua. Työmatkojakin tässä hommassa on sekä erilaisia kissanristiäisiä. Asiakas on kuningas ja jos asiakas haluaa huomenna palverin Ouluun, niin sittenhän lennät aamukoneella Ouluun ja iltakoneella takaisin. Työpaikan vaihdos ei auta asiaa, koska kaikissa firmoissa on kutakuinkin sama juttu.Alkuperäinen kirjoittaja Kimppa:Aloin miettiä tuota muiden oravanpyörää ja miksen itse ole joutunut siihen vaikka töissä käynkin (lo. ä-lomia). ...
Tästä työstä maksetaan kuitenkin hyvin, mutta se hyvä palkka syntyy tehdystä työstä eikä työpaikalla vietetystä ajasta. Mä olen viimeiset 3 vuotta tehnyt tätä hommaa yrittäjäperiaatteella ja nyt onkin ollut mahdollisuus hidastaa tuota oravanpyörää mm. tekemällä osittain etätöitä. Saan laitettua sapuskat, tiskit ja pyykit työn lomassa eikä tarvitse enää illalla kahdeksan aikaan ruveta kokkailemaan.
Ammatinvalintakysymyshän tämä on, mutta vaihdoin jo kertaalleen keski-iässä alaa enkä kolmatta lähde enää nyt melkein viisikymppisenä opiskelemaan.
Hui, en kadehdi yhtään..