Toggle sidebar

miksi raskaanaolevat jäävät turhaan sairaslomalle kovin helposti?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 2lapsenäiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Mun ystäväni haki saikkua, kun ei halunnut esikoisen hoitovapaan päättymisen jälkeen hakea töitä. Oli tuolloin raskaana ja laskettuun aikaan oli pari kk aikaa. Syyksi sanoi selkäkivut, sai lääkäriltä saikkulapun jonka toimitti työkkäriin. Työkkäri nimittäin olisi löytänyt hänelle tuoksi ajaksi töitä. Hoitopaikka olis järjestynyt esikoiselle mutta kaveria ei työt kiinnostaneet.

Kyllä mua risoi, sillä mulla oli ekassa raskaudessa isoja ongelmia turvotuksen ja jalkojen takia enkä saanut neuvolalääkäriltä sairaslomaa vaikka sitä todella olisin tarvinnut. Vasta työterveyslääkäriltä sain sairaslomaa ja ihan syystä.

Nyt tokassa raskaudessa mua ei todellakaan työt nappaa, äippäloman alkuun on vielä 2,5 kk aikaa mut kun vointi on kohtalainen niin en raskauden takia aio mennä sairaslomaa hakemaan.
 
Minäpä hain viime viikolla sairasloman lyhennystä. 3 viikkoa sitten meni polvilumpio pois paikoiltaan. Tuli 6 viikkoa saikkua, mutta nyt olen taas töissä. :D Pää ei kestänyt.

Tosin, minua syrjitään työpaikalla raskauden takia ja uusi työsopimus on vain nimellinen jatko, joten aijon hakea saikkua pienemmästäkin. Meneepä sitten työnantajalta rahaa sijaisiin, joita muuten ei olisi mennyt. Motivaatio lopahti heti, kun työnantaja rupesi syrjimään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Ethän sä oikeesti tiedä niiden ihmisten tilanteita ja montako kertaa niitä esimerkiksi supistaa.
Click to expand...

Jeps. Tokassa raskaudessa olin useinkin saikulla, enkä tosiaan mitenkään löyhin perustein! :snotty: ja varaa ei olis ollut, kun yrittäjä olen.
Ei tosiaan yhden supistuksen tai univakeuksien vuoksi.....
 
Alkuperäinen kirjoittaja 2xäiti:
No on kahdenlaisia odottajia! Toiset elää normaalia elämää mahd. mukaan ja toiset on heti plussan jälkeen nin raskaana, eli tekevät siitä sairauden jonka aikana ei kykene yhtään mihinkään! Ja tämä on täysi totuus, sanokaa mitä sanotte...
Click to expand...

nii-ih...toisilla on helppoja raskauksia,toisilla ei...siinäpä se.
 
Mun ei oo onneks viel tarvinnut olla töistä pois (rv14). Oon voinnut niin hyvin, minkäänlaista pahoinvointiakaan ei oo ollut. Edelliset odotuksetkin sujuneet hyvin. Ja toivottavasti ei tarvi ees hakea saikkua ja jaksan olla loppuun asti töissä, rakastan mun työtä :heart:
 
En jaksanut koko ketjua, mutta itsellä on käynyt niin päin, etten jaksa enää mennä edes lääkäriin vaivoineni. Raskaus on ollut tuskainen alusta saakka ja kipuja ollut enemmän ja vähemmän koko ajan. Kivuista olen päätynyt saikkua hakemaan vasta sitten, kun en ole enää meinannut pystyä kävelemään ja istumaan kuin pieniä aikoja.

Nyt yritän selvitä ilman sairaslomaa töitäni vähentämällä ja keventämällä välillä lähes olemattomiin (onneksi työnantaja ymmärtää), koska en vain enää jaksa sitä lääkärien ihmettelyä ja jatkuvaa vaivojeni kertaamista aina uudelle ihmiselle. Jos nyt näin selviäisi jonkin aikaa ilman, että supistelut pahenevat liiaksi.
 
Jokainen meistä kokee raskauden omalla tavallaan. Kukaan meistä ei ole sanomaan miten toinen jaksaa ja miten hän kivut kokee. Meitä on moneen lähtöön ja meidän jaksaminen on itsestä kiinni. Kipu kynnyskin on meillä jokaisella erilainen. Saati unen tarve. Joku jaksaa porskuttaa eteenpäin neljän tunnin unilla kun taas toinen tarvitsee kahdeksan tuntia unta, että jaksaa päivän.
Joten jokainen äiti päättää itse milloin on tarvetta jäädä sairaslomaan. Älkää ajatelko mitä toiset ajattelevat. Jaksamista kaikille.
 
En mä supistuksista tiedä mutta jos ihan hirveästi väsyttää niin sanoisin että parempi ottaa saikkua ja levätä kuin tehdä puoliteholla töitä ja väsyä entisestään ja saada kaikkia pikkuvaivoja.

Mun täytyy sanoa että kyllä työnantajatkin vois joissain tapauksissa katsoa peiliin. Esimerkiksi mulle on lakattu antamasta mitään töitä jo kuukausia sitten, ja alan olla aika kypsä pyörittelemään peukaloitani kun kotona kuitenkin odottaisi kaikenlaista hommaa. Saikku olisi hyödyksi sekä minulle että työpaikalleni :/
 
Musta tuo sairasloma on siks tarpeen kun on vastuussa toisesta ihmisestä.Moni varmasti sinnittelis kauemmin töissä mutta kun on vastuussa omasta lapsesta ja hänen terveydestään.

Ja jos itse aattelisin että keskenmeno tulisi siks etten vaan ottanut sairaslomaa,voisko sitä antaa anteeksi itelleen???

Sama pätee varmasti lääkäreihin ja työnantajiin.Kukaan ei halua vastuulleen sitä että lapsi syntyy liian aikaisin eikä kukaan tee mitään.

Itse olen ollut supistusherkkä eikä esikoisen kanssa voitu tietää mitä nuo suppari tekee.
Toka raskaus oli kaksosraskaus ja silloin vielä herkemmin supisti ja mut määrättiin lepoon.

Kolmannessa raskaudessa jo tiesin mitä ne ovat,mutta silti olin varovainen.

Ja onhan raskaus rasite elimistölle,vaikkei sairaus olekaan.
Annettava kropalle myös lepoa ja voimia.
 
Jaa-a. Itse opiskelin kun olin raskaana, ja oksentelin yötä päivää taukoamatta. Tietysti olin nuutunut koko ajan, ja väsynyt. Opettajat olivat aika huolissaan ja kehottivat että ehkä nyt ei ole enää paras aika käydä koulua, kun vietän tunnitkin lähinnä vessassa.
 
Selkä ei yksinkertaisesti kestänyt sitä työtä! Niin pitkään tein, kun pystyin, mutta siinä vaiheessa kun ei enää meinannu selkäkivun takia pystyy nousemaan ylös tuolilta/sohvalta/sängyltä, niin en kehannu enään leikkiä.
Kyllähän sitä varmaan moni ajatteli, että lusmuan, mutta eivoi mitään, iteshän sitä tietää parhaiten.
 
Itse jouduin jäämään saikulle jo joskus 26 viikon tienoilla, kaksosraskaus, tiheät supistukset ja raskas työ. Saikulla olin äitiysloman alkuun saakka ja hyvä niin, ehdin olla 7 päivää äitiyslomalla kun kaksikko syntyi. Minusta saikkua saa ja pitää hyvästä syystä hakea ettei riskeeraa turhaan raskautta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Äippä x3:
Jaa-a. Itse opiskelin kun olin raskaana, ja oksentelin yötä päivää taukoamatta. Tietysti olin nuutunut koko ajan, ja väsynyt. Opettajat olivat aika huolissaan ja kehottivat että ehkä nyt ei ole enää paras aika käydä koulua, kun vietän tunnitkin lähinnä vessassa.
Click to expand...

Mä kans aikanaan yrjösin ihan koko ajan, mut lääkäri oli sitä mieltä että raskaus ei ole sairais ja pahoinvointi kuuluu asiaan. Sain van käskyn syödä keksiä ja juoda mehua. Siinä sitä sitten istuttiin kassalla ja oksennettiin roskikseen kun vessaan ei ehtinyt eikä päässyt :snotty:
 
En valitettavasti ehdi lukea koko ketjua läpi, mutta sen haluan sanoa, että tietyt ihmiset hakevat saikkaria helpommin kuin toiset oli syynä sitten raskaus, nuha, kurkkukipu, lihassärky tai lorvikatari. Eli alkuperäinen kysymyksen asettelu voisi olla yhtä hyvin seuraava: MIKSI JOTKUT JÄÄVÄT TURHAAN SAIRASLOMALLE KOVIN HELPOSTI. Lopettakaa se raskaana olevien syyllistäminen ja pohtikaa mielummin vaikka ihmisten arvomaailmaa noin yleensä -se voisi olla kehittävämpää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Klonkku:
Alkuperäinen kirjoittaja Äippä x3:
Jaa-a. Itse opiskelin kun olin raskaana, ja oksentelin yötä päivää taukoamatta. Tietysti olin nuutunut koko ajan, ja väsynyt. Opettajat olivat aika huolissaan ja kehottivat että ehkä nyt ei ole enää paras aika käydä koulua, kun vietän tunnitkin lähinnä vessassa.
Click to expand...

Mä kans aikanaan yrjösin ihan koko ajan, mut lääkäri oli sitä mieltä että raskaus ei ole sairais ja pahoinvointi kuuluu asiaan. Sain van käskyn syödä keksiä ja juoda mehua. Siinä sitä sitten istuttiin kassalla ja oksennettiin roskikseen kun vessaan ei ehtinyt eikä päässyt :snotty:
Click to expand...

Mulla oli aluksi sama, kun ammattilaisetkin sanovat että se on ihan normaali oire. Mutta kun se vaan jatkui ja jatkui, ja mitä pidemmälle raskaus eteni sitä enemmän oireet lisääntyivät. Ei siis kyse ollut pelkästä alkupahoinvoinnista. Kyllä sitten katsottiin lopulta parhaaksi että jään kotiin. Jos satuin pystymään olemaan tunnilla, olin niin eloton etten tajunnut mistään mitään ja kokoajan jännitin milloin taas pitää juosta vessaan ja kerkeänkö. Loput raskaudet onneksi olin kotona lasteni kanssa..vaikkakin sama tapahtui silloinkin. Mä en vilpittömästi voi sanoa että raskaus ois hienoa aikaa :D Kyllä pahoinvoinnillakin pitäisi olla rajat. Raju pahoinvointi rajoittaa jo pahasti elämää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Äippä x3:
Mulla oli aluksi sama, kun ammattilaisetkin sanovat että se on ihan normaali oire. Mutta kun se vaan jatkui ja jatkui, ja mitä pidemmälle raskaus eteni sitä enemmän oireet lisääntyivät. Ei siis kyse ollut pelkästä alkupahoinvoinnista. Kyllä sitten katsottiin lopulta parhaaksi että jään kotiin. Jos satuin pystymään olemaan tunnilla, olin niin eloton etten tajunnut mistään mitään ja kokoajan jännitin milloin taas pitää juosta vessaan ja kerkeänkö. Loput raskaudet onneksi olin kotona lasteni kanssa..vaikkakin sama tapahtui silloinkin. Mä en vilpittömästi voi sanoa että raskaus ois hienoa aikaa :D Kyllä pahoinvoinnillakin pitäisi olla rajat. Raju pahoinvointi rajoittaa jo pahasti elämää.
Click to expand...

Mun pahoinvointia vähäteltiin ihan loppuun saakka, vaikka oksensin ihan loppuun saakka :x Mutta kun synnyts käynnistyi ekan kerran viikolla 28 niin sain jopa 5 päivää saikkua :laugh:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Klonkku:
Mun pahoinvointia vähäteltiin ihan loppuun saakka, vaikka oksensin ihan loppuun saakka :x Mutta kun synnyts käynnistyi ekan kerran viikolla 28 niin sain jopa 5 päivää saikkua :laugh:
Click to expand...

Niin, se ero on siinä, että pahoinvointi ei aiheuta sikiölle/lapselle vaaraa, mutta ennenaikaisia supistuksia/lapsen ennenaikaista syntymistä pyritään välttämään määräämällä äiti vuodelepoon. Sairaslomalla halutaan suojella lasta -ei niinkään äitiä. =)
 
Miten se sulta on pois jos jollain on raskaus mielessä koko ajan eikä työhön ole motivaatiota? Jokaisella on oikeus omiin tunteisiin ja toiset keskittyvät enemmän itseensä ja lapseensa kuin toiset. Jollekin se voi olla tärkeä äidiksikasvamisprosessi ja vaikka ois vanhempiakin lapsia niin toiset odottaa niin todella sitä pientä ja haluaa rakentaa pesää kotonaan. Jos myönnetään saikkua niin olkoot saikulla oli syy mikä hyvänsä. Itsellänikään ole todellakaan enää mitään työmotivaatiota, mutta mulla ei olekaan enää kuin 5 vk töitä ennen mammalomaa ja paljon pitäis vielä saada aikaiseksi ennen sitä, joten ei tässä voi saikkua hakea, vaikka syitäkin kyllä löytyis. Jos ei ois keskeneräisiä juttuja töissä, varmaan jo kohta hakisinkin sairaslomalle.
 
En mä usko että se raskaudesta on kiinni. Jotkut jää sairaslomalle joka tekosyyn varjolla, raskaana tai ei. Toiset eivät. Tietty raskaana niitä tekosyitä voi olla helpompi keksiä.

Mutta ne tuntemani tapaukset jotka ovat raskaana ollessaan olleet sairaslomalla, ovat kyllä olleet ihan syystäkin sairaslomalla. En tiedä että kukaan olisi keksinyt mitään kuviteltuja oireita tai liioitellut.

Tuosta unijutusta, mulla oli tokassa raskaudessa vaihe että en saanut nukuttua kuin kaksi tuntia yössä. Vaikka olin tosi väsynyt, niin en vaan pystynyt nukkumaan. Ei kyllä olisi taitanut tulla töissä käynnistä mitään, ei onneksi tarvinnut kokeilla kun olin vielä hoitovapaalla.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa