millainen äiti sinulla on?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja SuSkI
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

SuSkI

Vieras
huutaako hän koskaan sinulle? syyttääkö hän sinua tai ahlveksiiko mistään? onko hän ylpeä sinusta? riitelettekö usein?
oma äitini nalkuttaa usein, mutta tiedän että hän rakastaa minua ja minä häntä. tosin joskus hän ottaa hermoille. mutta hän on äitini en pääse siitä mihinkään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja TheUnforgiven:
Alkoholisti, siitä voit päätellä

Mä en ole oikein koskaan ymmärtänyt näitä vanhempia alkoholistinaisia. Siis onko se sellainen kassialma joka istuu puistossa naama pöhöttyneenä äijäringissä, vai helmet kaulalla kotona tissutteleva kotirouva, vai millasia 50+ alkkiksnaiset on?
 
Äitini on avulias, mutta suutun hänelle kaikesta ja melkein heti. Äitini tahattomasti töksäyttelee niin että loukkaannun ja nousen heti puolustuskannalle. Tänääkin töksäytti etten anna lapseni syödä. Hermo meni sillä sekunnilla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja TheUnforgiven:
Alkoholisti, siitä voit päätellä

Mä en ole oikein koskaan ymmärtänyt näitä vanhempia alkoholistinaisia. Siis onko se sellainen kassialma joka istuu puistossa naama pöhöttyneenä äijäringissä, vai helmet kaulalla kotona tissutteleva kotirouva, vai millasia 50+ alkkiksnaiset on?

Jaa-a kaikki on vähän erilaisia..en minä ala tässä niitä kertomaan..
 
Itsekäs, antelias, positiivinen, mustasukkainen, energinen, omistava, miltei uhkarohkea, hyväonninen,


antaa aikuisten lastensa elää omaa elämäänsä, eikä ole tuputtamassa neuvojaan tai arvostelemassa valintoja.

Ihana äiti!
 
Äiti on minulle erittäin rakas. Kovin on huolehtivainen ja rakastaa poikia paljon. Auttaa minua esim. mattojen pesussa ja suursiivouksissa ja hoitaa lapsia välillä. Nyt ku on yksin, aikaa on. Kyllä mua silti säälittää kun yli 40v ehti isän kanssa olla ja nyt isää ei enää ole... :'( Todella vaikeeta äidille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja SuSkI:
huutaako hän koskaan sinulle? syyttääkö hän sinua tai ahlveksiiko mistään? onko hän ylpeä sinusta? riitelettekö usein?
oma äitini nalkuttaa usein, mutta tiedän että hän rakastaa minua ja minä häntä. tosin joskus hän ottaa hermoille. mutta hän on äitini en pääse siitä mihinkään.

En muista et äiti ois koskaan huutanu mulle, eikä oo syyttänyt mistään, eikä todellakaan halveksi. On kuulemma ylpeä ja ihan totta jos puhutaan niin empä muista koskaan riidelleeni äidin kanssa. No jotain teinivuosien sanaharkkoja ollu, mutta ääntään ei oo koskaan mulle korottanu, eikä mitään "riitaa" ole koskaan ollut.

Mun äiti on oikeesti maailman ihanin äiti. Se on myös mun paras ystäväni.
 
En tiedä. Ei ole ollut kiinnostunut minkäänlaisesta kanssakäymisestä kanssani. Lasteni ristiäisissä on käynyt ja joulukortin lähettää, mutta siihen onkin sitten jäänyt yhteydenpito.
Tiedän ainoastaan isäni kautta hänen kuulumisistaan, ja tiedän myös että hän hallitsee henkisen väkivallan erinomaisesti. Ja että ei kannata edes yrittää aloittaa keskustelua ellei halua kaikille pahaa mieltä.

Tämä alkoi ollessani pieni, 9-vuotiaana jo kirjoitin päiväkirjaani noista asioista.
Onneksi minulla on hyvä anoppi jota käytän sitten äidinkorvikkeena jos on tarvis.
 
Äiti on ihana! :heart:
Äiskän kans voi jutella mistä vaan,on huumorintajuinen,ymmärtäväinen, tarpeen vaatiessa jämykin...Okei,kova paasaamaan mutta tarkoittaa vain hyvää :D
Äitin tykö on aina mukava mennä!
 
Mulla on ihana äiti. :)
Meillä on läheiset välit, äiti ei silti tuppaudu liikaa meidän perhe-elämään, toki joskus antaa neuvoja ja vinkkejä, ihan pyytämättäkin.. :D
Ihan paras se on. :heart:
 
:| Hän on kylmä,itsekäs,epäoikeudenmukainen lapsiaan kohtaan,en muista ,et ois koskaan kertonut rakastavansa..nauttii muiden epäonnistumisista..saa itselleen voimaa siitä.
eli varsin ihastuttava ihminen
:/ välit erittäin etäiset
 
mä en oikee tiiä millaset välit mulla on äitiini, tai siis ihan hyvät mutta ei jollain tavalla kovin "läheset" ja olen aina tuntenut niin että mulla ei ole samanlaista yhteyttä äitiini kuin mitä on vanhemmalla siskollani. nyt oman lapsen saatuani ja ajateltuani olen tavallaan ymmärtänyt mistä johtuu.. olin todella vaikea vauva, oli koliikkia yms, huusin oikeasti 9kk lähes putkeen... öisin kantoivat mua vuorotellen isän kanssa sylissä yms.. äitini laihtui tuona aikana n 15 kiloa,oksensi kaiken mitä söi.. eli väsymisen takia ja minun itkun takia ei varmaan koskaan saatu sitä normaalia äiti-lapsi-yhteyttä,eikä tunnesidettä. olen huomannut että olen itsekkin välillä joitain ihmisiä kohtaan hyvin tyly ja tunteeton.. hmm..
 

Yhteistyössä