Millaiset ihmiset ottavat todella ison asuntolainan?

["Sanna"]

[QUOTE="a.p";26631554]Tässä keskustelussa on nyt tullut erilaisia tarpeita ja elämäntilanteita.
Jokaisen on toki asuttava jossain, enkä itse ole yhtään asuntolainaa vastaan, vaikka joku heti alkaa tässä ketjussa valittamaan, miksi lainaa ei muka saisi ottaa.

En vain ymmärrä tosiaan tätä vauhtisokeutta, että ilman mitään säästojä otetaan todella iso laina tuloihin nähden. Siinä on tosi iso riski. Kukaan ei koskaan kuvittele itselleen tapahtuvan mitään tai tulojen laskevan.[/QUOTE]

Miksi kuvittelet, ettei kukaan koskaan kuvittele itselleen tapahtuvan mitään tai tulojen laskevan? On typerää luulla tietävänsä, mitä muut ihmiset ajattelevat.

Varmasti suurin osa ihmisistä tietää riskit, mutta elämää ei voi elää ilman riskejä. Vain hyvin pienellä osalla nämä riskit toteutuvat. Mitä järkeä on elää pahimpien skenaarioiden mukaan. Todennäköisesti ne eivät kuitenkaan toteudu. Näihin riskeihin pystyy myös varautumaan erilaisilla vakuutuksilla ja ennakoinnilla.

Totta hemmetissä tiedostan, että joku perheestä saattaa kuolla, sairastua, jäädä työttömäksi, tulla ero tms. Jo ottassamme 'jättilainaa' tiesimme, että tulen pian jäämään uudelleen vanhempainvapaalla ja hoitovapaalle. Sitä en tiennyt, että mieheltä menee työpaikka alta juuri kun olen osittaisella hoitovapaalla. Mikään näistä toteutuneista tulojen romahtamisista ei ole ollut meille ongelma. Aina on lainat pystytty hoitamaan ilman mitään lyhennysvapaita.

Kuoleman varalta meillä on vakuutus. Jos tulee ero, niin sitten myydään talo. Talon arvo on noussut yli 100 000 eurolla ostohetken jälkeen.

Jos olisi kaikki nämä vuodet asua kituutettu jossakin ahtaassa kerrostalovuokraluukkuslummissa, niin olisi takuuvarmasti pää hajonnut ja avioero tullut. Meille ainoa järkevä vaihtoehto oli ostaa iso talo ensiasunnoksi heti, kun perhe alkoi kasvamaan.

 

[Khimaira]

Näytä ap oikotieltä/ etuovelta asuntoja jotka ovat alle 250tuhatta, joihin mahtuu 4-5 ihmistä asumaan ( eli 4-5h+k )ja jotka ovat sellaisen matkan päässä että pystyy käymään Helsingissä töissä?
Ja toki jotkut käyvät Porvoostakin helsingissä töissä, mutta ihan sitä en tässä hae.

Aika huonosti taisi löytyä?

 

[Jellonainen]

[QUOTE="a.p";26654819]Kyllä saa.

Sitäpaitsi lainan kulut ovat todella isot, jos ottaa sen jättilainan. Sitä ei monet ehdi maksaa koskaan takaisin, kun lainanlyhennys on pari sataa kuussa ja loput rahat menevät lainankuluihin.

Jos ottaa 400 000e lainan max. ajalla, siitä maksetaan yli 200 000e kuluja pelkästään.

Jos ottaa 100 000e:n lainan, siitä on kuluja vain 15 000e, jos sen samalla kk-erällä maksaa kuin ison 400 000e lainan. 10v se on jo maksettu, kun iso lainaa pitää maksaa 30v.[/QUOTE]

Mitä hyötyä noita kokonaiskuluja on laskea ja vertailla jotain lainasummia, joista toisella saa perheasunnon ja toisella ei? Minä vertaan mieluummin kuukausittaisia asumiskuluja vuokra-asunnon vastaaviin. 30 vuoden vuokralla asumisen jälkeen ei edelleenkään ole säätössä mitään, mutta kun on 30 vuotta laittanut saman summan omistusasumiseen, niin 30 vuoden laina-ajan jälkeen omistaa velattoman asunnon. Simppeliä kuin mikä.

 

[tuutis]

Meillä on 190 000 euron laina. Maksamme kuukaudessa siitä pois sellaiset rapiat 1000 euroa (korot mukaanluettuna). Meillä on yksi lapsi ja muutama koira. Maksuaika 25 vuotta. Asutaan landella, 50km Helsingistä. Nettotulot meillä on kuukaudessa yhteensä 4000-4500e/kk.
Oikeasti se ei tule omakotitalossa paljon enempää kustantamaan kuin kerrostalossa. Nykyään vuokrahinnat ovat niin suuret, että se on fiksumpaa ottaa se pankkilaina ja asua omakotitalossa. Lisämaksuja tulee sen verran, että suurempi sähkölasku tietenkin (+150e/2kk), jätekaivon tyhjennys pari kertaa vuodessa (100e/krt), jätemaksu (24e/kk), tienhoitomaksu (80e/v), kotivakuutus on suurempi (+150e/v) ja.... Siinä ne itseasiassa onkin. Pääkaupunkiseudulla ei saa kolmiota alle 1000e, ja yleensä siihen tulee vielä hoitovastike päälle.
Vuokralla asuessa oli ehkä vähemmän stressaavaa rahan puolesta, koska ei ollut sidoksissa mihinkään. Loppujen lopuksi pankki taipuu aika moneksi, jos rahatilanne muuttuu. Itse olen nyt tämän vuoden ollut äitiyslomalla puolet ja hoitovapaalla puolet, joten pankin kanssa ollaan sovittu, että ei makseta kuin 600e/kk tämän vuoden.

Nyrkkisääntönä on, että pankkilainan kuukausimaksu saisi olla korkeintaan 1/4 kuukausituloista.

 

[tuutis]

Ai niin, ja mies on 23v perusduunari ja minä 24v oppisopparilla kouluttautunut. Molemmat ovat alalla, joissa työllisyys tulee aina olemaan hyvä - lama-aikaankin. Lisäksi mies on ollut niin kauan töissä tuossa samassa firmassa, että on vakiinnuttanut jo paikkansa luotettavana - melkein parhaana - työntekijänä.
Ehkä meillä on vain ollut kamalan hyvä tuuri, tai sitten ollaan oltu ahkeria.

 

["Sanna"]

[QUOTE="a.p";26626737]Ei ole. En ymmärrä vieläkään isoa riskinottoa.

Meidän perheellä oli bruttotulot noin 10 000e/kk noin 10 vuoden ajan. Ostimme talon pääkaupunkiseudulta vuosia sitten. Pari vuotta sitten tulin raskaaksi ja jäin siis äitiyslomalle. Nyt hoitovapaalla ollessamme elämme miehen tuloilla. Lainaa on noin 60 000e.

Ikävä kyllä aika tiukkaa tekee, vaikka meillä on noin pieni laina ja miehelläni hyvät tulot. Miehen äiti sairastui ja jouduimme maksamaan hänelle kalliit hoidot yli 40 000e on mennyt yllättäen.

Tämä on vaan esimerkkinä, että tulot ei pysy samana. Yllättäviä menoja voi tulla milloin tahansa.

Meilläkin oli toki säästojä ja osakkeita, mutta eivät ne paljoa auttaneet, kun osakkeiden arvokin on nykyään alhaalla.

Kun lähden duuniin taas, en ikinä voisi kuvitella ottavani koskaan jotain 300 000e asuntolainaa. Onneksi ei toki tarvikkaan.[/QUOTE]

Tämä viestisi valaisee ymmärtämättömyyttäsi. Teillä ei selvästikään ole rahankulutus hallinnassa. Noin suurilla tuloilla ei pitäisi tehdä yhtään tiukkaa maksella jotain yllättäviä 40 000 euron menoja. Jos miehellä on hyvät tulot, niin mitään ongelmia ei pitäisi olla.

Näköjään suurituloiset ihmiset eivät voi ymmärtää, että pienituloiset perusduunarit osaavat oikeasti käyttää rahansa taitavasti ja säästää pienistä tuloistaankin. Isotuloiset ilmeisesti hassaavat rahansa johonkin kaivoon ja raha valuu heidän käsiensä läpi.

Me ei olla saatu perintöjä, eikä vanhemmat tue rahallisesti. Olemme oppineet käyttämään rahaa fiksusti, koska olemme itse tienanneet omat rahamme. Säästöön jää useimpina kuukausina rahaa reilusti, vaikka palkkamme onkin alle keskitason. Olen pitänyt huolen siitä, että säästötilillä on aina riittävästi rahaa yllätysten varalta.

Uskon nyt, ettei sinun ymmärryksesi riitä siihen, että me pienituloiset pystymme ihan hyvin maksamaan jättilainamme pois.

 

["Sanna"]

Mitä hyötyä noita kokonaiskuluja on laskea ja vertailla jotain lainasummia, joista toisella saa perheasunnon ja toisella ei? Minä vertaan mieluummin kuukausittaisia asumiskuluja vuokra-asunnon vastaaviin. 30 vuoden vuokralla asumisen jälkeen ei edelleenkään ole säätössä mitään, mutta kun on 30 vuotta laittanut saman summan omistusasumiseen, niin 30 vuoden laina-ajan jälkeen omistaa velattoman asunnon. Simppeliä kuin mikä.

Juuri näin.

 

["vieras"]

Me ostettiin viime syksynä omakotitalo ensiasuntona. Ikää tuolloin molemmila 22. Me haluttiin oma talo ja ostettiin sellainen, so simple. Ei haluttu oottaa, kun oli mahollisuus saada lainaa vaikka säästöjä ei ollut. Laina tosin ei ole mikään päätähuimaava (140000€). Kyseessä vanha talo ja remonttiin tulee tulevaisuudessa tietysti menemään enemmän rahaa kuin uudessa talossa. Itse aion vielä opiskella ja matkustella lainasta huolimatta. En näe mitään syytä miksi olisi ootettu ja ostettu ensin joku kerrostalokaksio, kun ei sellaisessa haluttu asua. Kerran vaan eletään ja haluan tehdä elämästäni nautittavaa nyt, enkä 15 vuoden päästä. Itselleni ei raha loppujen lopuksi ole kovin tärkeää, en halua suunnitella elämääni vuosia eteenpäin, että saisin kaikki varani/hankintani tuottamaan mahdollisimman paljon. Käytän aikani ja voimavarani mielummin mielekkäämpiin asioihin. Itselleni riittää että pärjätään taloudellisesti niin, että aina ei tarvitse kaupassa miettiä onko tähän varaa. Ollaan varmaan tosi tyhmiä ja lyhytnäköisiä, mutta ihan oikeesti ei voi edes tietää onko 5 vuoden päästä elossa (ja kyllä, meillä on molemmilla hyvät henkivakuutukset). Toki oltiin sen verran fiksuja, että ymmärrettiin omat rajamme. Meidän tuloilla ei oteta 250000 lainaa, mutta jos olisimme parempituloisia, olisimme todennäköisesti rakentaneet tuolla hinnalla ihan uuden talon. Meillä muuten tulee lapsikin tammikuussa, ollaan sen takia varmaan supertyhmiä ja pilattu meidän mahdollisuudet taloudelliseen menestykseen. Mutta ei voisi vähempää kiinnostaa!

 

[just joo]

Meillä on 190 000 euron laina. Maksamme kuukaudessa siitä pois sellaiset rapiat 1000 euroa (korot mukaanluettuna). Meillä on yksi lapsi ja muutama koira. Maksuaika 25 vuotta. Asutaan landella, 50km Helsingistä. Nettotulot meillä on kuukaudessa yhteensä 4000-4500e/kk.
Oikeasti se ei tule omakotitalossa paljon enempää kustantamaan kuin kerrostalossa. Nykyään vuokrahinnat ovat niin suuret, että se on fiksumpaa ottaa se pankkilaina ja asua omakotitalossa. Lisämaksuja tulee sen verran, että suurempi sähkölasku tietenkin (+150e/2kk), jätekaivon tyhjennys pari kertaa vuodessa (100e/krt), jätemaksu (24e/kk), tienhoitomaksu (80e/v), kotivakuutus on suurempi (+150e/v) ja.... Siinä ne itseasiassa onkin. Pääkaupunkiseudulla ei saa kolmiota alle 1000e, ja yleensä siihen tulee vielä hoitovastike päälle.
Vuokralla asuessa oli ehkä vähemmän stressaavaa rahan puolesta, koska ei ollut sidoksissa mihinkään. Loppujen lopuksi pankki taipuu aika moneksi, jos rahatilanne muuttuu. Itse olen nyt tämän vuoden ollut äitiyslomalla puolet ja hoitovapaalla puolet, joten pankin kanssa ollaan sovittu, että ei makseta kuin 600e/kk tämän vuoden.

Nyrkkisääntönä on, että pankkilainan kuukausimaksu saisi olla korkeintaan 1/4 kuukausituloista.

Käyttekö siitä landelta Helsinkiin töihin? JOs käytte, niin miksi matkakuluja/autokuluja ole otettu huomioon? Jos asusit siinä Hesassa 1000e vuokralla olevassa asunnossa, niin tuskin tarvisitte autoa tai peräti kahta?

Asun itsekin kehä III ulkopuolella, mutta hiukan lähempänä kun sinä. Molemmat miehen kanssa käydään Helsinkiin töihin. Ja koska haluamme pitää lasten hoitopäivät siinä max 8tunnissa, niin se tarkoittaa, että toinen vie ja toinen hakea eli kahta autoa ja usean satasen diisel-kuluja kuukaudessa

 

["alma"]

Käyttekö siitä landelta Helsinkiin töihin? JOs käytte, niin miksi matkakuluja/autokuluja ole otettu huomioon? Jos asusit siinä Hesassa 1000e vuokralla olevassa asunnossa, niin tuskin tarvisitte autoa tai peräti kahta?

Asun itsekin kehä III ulkopuolella, mutta hiukan lähempänä kun sinä. Molemmat miehen kanssa käydään Helsinkiin töihin. Ja koska haluamme pitää lasten hoitopäivät siinä max 8tunnissa, niin se tarkoittaa, että toinen vie ja toinen hakea eli kahta autoa ja usean satasen diisel-kuluja kuukaudessa

Tää pointti tuntuu muuten monelta unohtuvan, kun näitä Helsingin hintoja kauhistellaan. Me asumme kantakaupungissa, autoa/autoja ei ole eikä tarvita. Miehellä kestää työmatka 10 min kävellen, minulla 20 min ratikalla, rahaa matkoihin menee n. 50€/kk, ja ennen kaikkea aikaa säästyy.
Varmastikin olisimme saaneet halvemman asunnon jostain muualta, mutta meille tämä asumismuoto sopii, vaikka se tarkoittaakin "jättilainaa".

 

[petite]

Millaset ihmiset ottavat isoja lainoja? Tyyliin yli 250 000e?
Tai eihän tuokaan mikään iso laina ole, jos on hyvät tulot.

Pankeissa kait ohjenuorana on, että asuntolaina ei saisi olla suurempi kuin vuoden yhteiset bruttotulot.

Miksi pitää ottaa iso asuntolaina? Eikö voi asua halvemmin?

Isompi talo maksaa myös tuon verran...jos ei sitten ihan älyttömän vanhaa halua ostaa. Toisaalta taas vanhan korjaamiseen menee taas sitä rahaa paljon. Ja pieneen kun ei isolla lapsimäärällä mahdu ja vuokralle ei kannata mennä. Vuokra nousee sitten ihan älyttömästi. Samalla summalla asuu omakotitalossa ja maksaa sitä hyvin pois. Ja jos talon löytää jossa voi asua sen kymmenen vuotta ainakin, niin miksi ei?

Asutaan nyt rivitaloneliössä (hinta 135 000) Ja tämäkin alkaa jo olemaan ahdas meidän porukalle. Kyllä sitä isommalla porukalla kaipaa sitä omaa tonttia ja vähän väljyyttä. Olisi naapureillakin rauhallisempaa Siihen olen asennoitunut että parin vuoden päästä viimeistään on muutto edessä isompaan. Ja siitä saa pulittaa vähintään se 180 000- 200 000, jos ei enemmänkin.....

 

["Sanna"]

Kuten huomaat ap, huolesi on turha. Suurin osa ihmisistä osaa mitoittaa lainansa oikein maksukykyynsä nähden. Kaikki on suhteellista. Sinun jättilainasi on jollelkin toiselle kohtuullinen laina. Toiset vain osaavat käyttää rahansa paremmin tai haluavat kohdentaa menonsa eri tavalla kuin sinä.

Pieni prosentti ihmisistä ei hallitse rahankäyttöään, mutta niissä tapauksissa on ihan sama ovatko tulot pienet vai isot ja lainaa paljon vai vähän. Lopputulos on joka tapauksessa katastrofi.

 

[Muut vaihtoehdot unohtuivat?]

[QUOTE="alma";26657539]Tää pointti tuntuu muuten monelta unohtuvan, kun näitä Helsingin hintoja kauhistellaan. Me asumme kantakaupungissa, autoa/autoja ei ole eikä tarvita. Miehellä kestää työmatka 10 min kävellen, minulla 20 min ratikalla, rahaa matkoihin menee n. 50€/kk, ja ennen kaikkea aikaa säästyy.
Varmastikin olisimme saaneet halvemman asunnon jostain muualta, mutta meille tämä asumismuoto sopii, vaikka se tarkoittaakin "jättilainaa".[/QUOTE]

Minä olen kauhistellut Helsingin hintoja. Sinä unohdat sen (taas tyypilliseen helsinkiläiseen tyyliin), että on muutakin Suomea kuin PK-seutu, muuallakin on työpaikkoja ja kaupunkeja. Täällä muualla Suomessa on huomattavasti helpompi ja edullisempi asua lähellä työpaikkaa kuin siellä. Myös joukkoliikenne toimii, jos kaupunki on yhtään isompi. Vaihtoehdot eivät siis ole "kalliisti helsingin keskustassa lähellä töitä" tai "maaseudulla josta töihin on pakko kulkea autolla".

Nimim. 600km helsinkiin, työmatka alle 5 minuuttia pyöräillen. Ja yhä kauhistelen Helsingin hintoja.

 

["alma"]

Minä olen kauhistellut Helsingin hintoja. Sinä unohdat sen (taas tyypilliseen helsinkiläiseen tyyliin), että on muutakin Suomea kuin PK-seutu, muuallakin on työpaikkoja ja kaupunkeja. Täällä muualla Suomessa on huomattavasti helpompi ja edullisempi asua lähellä työpaikkaa kuin siellä. Myös joukkoliikenne toimii, jos kaupunki on yhtään isompi. Vaihtoehdot eivät siis ole "kalliisti helsingin keskustassa lähellä töitä" tai "maaseudulla josta töihin on pakko kulkea autolla".

Nimim. 600km helsinkiin, työmatka alle 5 minuuttia pyöräillen. Ja yhä kauhistelen Helsingin hintoja.

kommentoin kirjoitusta, jossa kyseessä oli tilanne, jossa käytiin landelta Helsingissä töissä.
Tiedän kyllä, että muuallakin asutaan, ja olen jopa itsekin niin tehnyt.