Milloin oppi kävelemään?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja gallupisti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Esikoinen nousi tukeavasten seisomaan 8,5kk ikäisenä ja ilman tukea käveli 13kk
Toinen nousi seisomaan 7kk iässä ja nyt kun iäkää on 8kk ja viikko, menee sujuvasti tukea vasten ja kärryn kanssa
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mama:
Mun sisko otti askelia ilman tukea seitsenkuisena. Kaatu ja pelästy kylläkin niin pahasti, että lopetti siihen ja alotti kävelemisen parin kuukauden päästä uudelleen.

Niin, jos on sitä tarkoittanut, että otti vaan muutamia askelia. Mä oon pitänyt kävelynä semmosta muutaman metrin matkaa vasta...
 
no kyllä on enemmänkin tavallista, että lapsi kävelee/ottaa askelia n 12-14kk iässä. joitain ääritapauksia on, mutta harvinaisia ja kävelemisen määritelmäkin on epäselvä. joidenkin mielestä kävelyä on parin askeleen tapailu paikasta toiseen.
pystyasentoon nouseminen lienee tavallisinta noin 10kk iässä.
 
Ei pidä paikkaansa tuo että lapset kävelee 12-14 kk. Lapset oppii kävelemään välillä 10 kk - 14 kk ja sitten sitä ennen kävelleet eli 7-9 kk oppineet ovat erikoisen aikaisin oppineita ja sitten 14 - 16 kk ovat hieman hitaammin oppineita. On ihan normaalia, että lapsi oppii myös 10-12 kk kävelemään ihan kunnolla. Meidän puistossa on vaikka kuinka monta lasta jotka ovat kävelleet 10 kuisena ja omani on niistä yksi. Sitten on tämä 8 kuisena oppinut ja sitten on paljon sellaisia jotka eivät vielä juuri kävele vaikka ovat jo yli vuoden. Ja meidänkin tyttö käveli nimenomaan 10 kuisena ihan kunnolla niin pitkiä matkoja kun tarve vaati. Emme laskeneet kävelyksi vielä muutamia askeleita joita otti jo yhdeksän kuisena (otti monesti n. 10 askelta päästäkseen johonkin mutta selvästi haki vain sitä kohdetta jota vasten sitten "kaatui" eli vasta 10 kk osasi vapaasti kävellä kuinka paljon vaan ja pysähtyä, seisoa tai jatkaa mitä vain asiaa ja sitten nousta taas kävelemään). Ja tämä ei todellakaan ole mikään asia missä pitää kehua tai mitään sillä joka vauvalla on joka asiassa oma rytmi, mutta oli pakko kommentoida sitä etteikö muka olisi normaalia oppia kävelemään alle 1 v...
 
Keksimäärin lapset oppivat kävelemään 14 kk iässä eli ei todellakaan kuulu 14 kk ikäiset hintaampiin. Tuo kategoriasi 14kk -16 kk hitaammin oppineet, on huvittava, teidätkö, että on lapsia, jotka oppivat kävelemään vasta 17kk-18kk? Ovatko he mielestäsi sitten jotain friikkejä? :) Kyllä 10 kk ja sitä aikaisemmin kävelevät kävelevät ovat aikaisia. Yleensä lapset oppii kävelemään 1v synttäreiden jälkeen ja onneksi niin, ehtii kroppa kunnolla kehittyä, aikaisn kävelemään lähteneillä voi olla vaarana tulla länkisääret.

Yleesnäkin kävelemään lähtemisen määrittely on vaikeaa, kun täälläkin osan mielstä lapsi lähti silloin kävelemään, kun otti ekat pari askelta. Minusta vatsa silloin kävellään, kun kävellään kunnolla.
 
En lähde nyt väittämään kun ei tilastoja edessä ole, mutta useessa lähteessä lukee että lapset ottaa yleensä ensiaskeliaan yksvuotissynttäreiden tienoolla. Joten oon ymmärtänyt, että jos osaa synttäreillään jo sujuvasti kävellä niin on oppinut tavallista aiemmin. Enkä lähtis sanomaan että 12-14 kk oppineet olis erityisen hitaita. Ihan normaaleja kaikki.
 
Meillä molemmat pojat ovat lähteneet kävelemään n. 17 kk iässä. Ja ovat aivan normaaleja poikia, kehityksessä ei ole mitään poikkeavaa. Ovat vain molemmat harkitsevaisia luonteeltaan :)
 
siis todella ihmettelen monien kiirettä ja patistelua kävelemään. meillä lastenfysioterapiassa pidetään nyrkkisääntönä, että noin 1,5v lapsi pitäisi ainakin selvästi haluta kävellä, sitten aletaan tutkia miksi ei lähde kävelemään. siihen asti on aikaa hyvinkin.

samoin nykykäsitysten mukaan kuivaksi opettelu on "järkevää" vasta kun lapsi itse osoittaa kiinnostusta asiaan, siis noin 1,5v lähtien. silloin lapsi oikeasti oppii tuntemaan pissan- tai kakantarpeensa ja näin opittu kuivaksi opettelu on myös lapsen itsetunnolle hyväksi (kuten myös ihan itse opittu liikkuminenkin, kääntyminen, istumaannousu, seisoma-asento, kävely...). Jo paljon aikaisemminkin kuivaksi vauva voi tulla (ja ennen on myös opetettu näin), mutta sillä ei ole tekemistä kognitiivisen oppimisen kanssa. jos on aikaa ja innostusta olla koko ajan lapsen perässä, voi pottailun aloittaa heti lapsen opittua istumaan, mutta helpomminkin (=ilman stressiä) se käy...

joillakin paloi nyt varmaan mielipiteestäni hihat, mutta tämä on mielipiteeni kokemuksen ja ammatin kautta!
 
Meilläkin poika lähti kävelemään 15 kuukauden iässä ja luki, kirjoitti ja laski ennenkuin täytti kuusikaan vuotta. Eli olisi ollut koulukypsä kuusi vuotiaana.
Hyvin kehittynyt poika jonka riesana on kylläkin perinnöllinen näkövamma.

Toiseki vanhin tyttö sen sijaan käveli jo 10 kk iässä ja hänen tyttärensä samoin. Taisi olla alle 10 kuukauden kun käveli tää eka lapsenlapsi. Tammikuussa tulee kolme vuotta ja sanoo lähes kaikki kirjaimet, puhuu erittäin selvästi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Anni62:
Meilläkin poika lähti kävelemään 15 kuukauden iässä ja luki, kirjoitti ja laski ennenkuin täytti kuusikaan vuotta. Eli olisi ollut koulukypsä kuusi vuotiaana.
Hyvin kehittynyt poika jonka riesana on kylläkin perinnöllinen näkövamma.

Toiseki vanhin tyttö sen sijaan käveli jo 10 kk iässä ja hänen tyttärensä samoin. Taisi olla alle 10 kuukauden kun käveli tää eka lapsenlapsi. Tammikuussa tulee kolme vuotta ja sanoo lähes kaikki kirjaimet, puhuu erittäin selvästi.

nyt on ihan pakko viilata... anteeksi jo etukäteen. Mutta koulukypsyys on PALJON muuta kuin, että osaa lukea, kirjoittaa ja laskea.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pilkunviilaaja:
Alkuperäinen kirjoittaja Anni62:
Meilläkin poika lähti kävelemään 15 kuukauden iässä ja luki, kirjoitti ja laski ennenkuin täytti kuusikaan vuotta. Eli olisi ollut koulukypsä kuusi vuotiaana.
Hyvin kehittynyt poika jonka riesana on kylläkin perinnöllinen näkövamma.

Toiseki vanhin tyttö sen sijaan käveli jo 10 kk iässä ja hänen tyttärensä samoin. Taisi olla alle 10 kuukauden kun käveli tää eka lapsenlapsi. Tammikuussa tulee kolme vuotta ja sanoo lähes kaikki kirjaimet, puhuu erittäin selvästi.

nyt on ihan pakko viilata... anteeksi jo etukäteen. Mutta koulukypsyys on PALJON muuta kuin, että osaa lukea, kirjoittaa ja laskea.

Sosiaaliset taidot ovat vielä tärkeämmät.
 
On hänellä niitä sosiaalisia taitojakin ja tulee hyvin toimeen toisten kans. Kavereita on ja koulu on mennyt alusta asti hyvin.
On rauhallinen ja kärsivällisyyttäkin kyllä löytyy.
Ja mitä koulun aloittamiseen tulee, aloitti sen 7.6-vuotiaana.

Ja lisään vielä, että tytöt eivät lukeneet ennen koulun alkua ja vanhin oli jopa tukiopetuksessa lukemisesta. Nyt sitten aikuisena puhuu huonoa suomea ja pääkielet on ruotsi ja englanti. Eli kaikilta löytyy niitä sosiaalisiapuoliakin.
Tää dysfasia tyttökin on soisaalisesti erittäin hyvä, hän on kavereita kyllä saanut, 17-v ammattikoulua käyvä nytten.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tiina73:
Meillä molemmat pojat ovat lähteneet kävelemään n. 17 kk iässä. Ja ovat aivan normaaleja poikia, kehityksessä ei ole mitään poikkeavaa. Ovat vain molemmat harkitsevaisia luonteeltaan :)

Mitenkäs teidän poikien muu "liikkeelle lähtö"? Olivatko "myöhässä" myös esim kääntymisen suhteen? Meidän tyttö, 6,5kk, ei vielä käänny... En ajatellut vielä ottaa stressiä vaikka se takaraivoon jo pikkuhiljaa hiipiikin... =)
 
?:lle. Anopistani tuli mummo 40-vuotiaana. :) Itse hän on saanut esikoisensa (mieheni) 17-vuotiaana, ja mieheni oli 22, kun meille syntyi vauva. Toinen mummo oli 42-vuotias, ja ukit 46-vuotiaita.
 
mun esikoinen nousi tukea vasten 10kk iässä ja käveli juuri 1v päivän kynnyksellä.

kuopus lähti kävelemään 1v2kk iässä ja vasta kk tämän JÄLKEEN oppi nousemaan itse ylös. kuopus ei myöskään ryöminyt tai kontannut koskaan vaan liikkui "istualtaan". nykyään (1v6kk) osaa jo kontatakin. tekee siis kaiken jotenkin väärässä järjestyksessä ;)
mutta olin minä jo vähän huolissani kun ikää oli 11kk eikä mitään merkkejä vielä konttauksesta, ylöspäin pyrkimisestä tms.. mutta tulihan ne sieltä kun malttoi odottaa rauhassa.
 
Musta ei ole ollenkaan kamalaa olla nuori mummi, päinvastoin. Tytär oli 17- kun tyttö syntyi. Nyt parikymppisenä tytär opiskelee toista vuotta sähköasentajaksi, omistaa kaksi hevosta ja poni on hoidossa. Hevoset ovat yhteisiä pikkusiskon kanssa.
No, meni kyllä asian vierestä.

Mulla muuten ei ole hajuakaan koska olen itse kävelemään lähtenyt.
 
Tuskinpa minun ja mieheni vanhemmat pahoillaan ovat nuorena mummoksi/ukiksi tulemisesta. Päinvastoin, ovatkin sanoneet että ihanaa olla näin nuorena isovanhempi kun jaksaa lapsenlapsen kanssa touhuta.
Vai on nuorena lasten teko perinnöllistä. :) Heh, enpä kyllä silloin kun alettiin lasta suunnittelemaan, ajatellut että minun pitää tehdä lapsi nuorena kun omat ja appivanhemmatkin ovat tehneet. Eiköhän kukin lapsensa tee silloin kun itsestä siltä tuntuu, eikä siihen mitkään perinnöllisyyden vaikuta.
 
Minusta olisi tosi kiva, jos isovanhemmat olisi nuoria. Silloinhan he jaksaisivat paljon enemmän auttaa lastenhoidossakin ;) Hehheh, no silloin olisi itsekin nuori, ja jaksaisi varmaan ihan erilailla temmeltää lapsien kanssa.
Meidän suvussa ei ainakaan ole perinnöllistä tuo lasten tekeminen nuorena. Äitini sai minut ollessaan 17 v. ja minä sain esikoisena ollessani 31.v. Veljeni perheeseen syntyi eka lapsi, kun veljeni oli 29.
Tämä nyt ei alkuper. aiheeseen juurikaan liittynyt...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ninni:
Alkuperäinen kirjoittaja Tiina73:
Meillä molemmat pojat ovat lähteneet kävelemään n. 17 kk iässä. Ja ovat aivan normaaleja poikia, kehityksessä ei ole mitään poikkeavaa. Ovat vain molemmat harkitsevaisia luonteeltaan :)

Mitenkäs teidän poikien muu "liikkeelle lähtö"? Olivatko "myöhässä" myös esim kääntymisen suhteen? Meidän tyttö, 6,5kk, ei vielä käänny... En ajatellut vielä ottaa stressiä vaikka se takaraivoon jo pikkuhiljaa hiipiikin... =)

Molemmat oppivat kääntymään 5-6 kk iässä ja nousivat tukea vastan seisomaan muistaakseni n. 10 kk iässä. Mutta sitten eivät rohjenneet kävellä, vaikka muutamia askelia ottivatkin. Esikoisella oli varvistusta (ei osannut ollenkaan laittaa kantapäätä maahan), minkä ajattelin vaikuttaneen myöhäiseen liikkeellelähtöön. Mutta nuorempi seisoi hienosti ilman tukea n. 14 kk iässä, mutta ei silti halunnut kävellä. Odottele rauhassa! Ymmärrän kyllä sen stressin, tuntuu että kaikkien muiden vauvat on niin nopeita kehityksessä... Ja ettei vain ole mitään "vikaa". Voin kyllä lohduttaa, että pojat eivät ole juurikaan kolhineet itseään, siis isosti, koska meno on sitten ollut kuin vanhalla tekijällä, kun vihdoin ovat kävelleet. Ja varsinkin esikoisesta voi jo sanoa (11v), että hän on muutenkin enemmän älykkö kuin tekijä.
 

Yhteistyössä