En tiedä onko tuossa meidän lapsessa jotain vikaa, vai mikä on. Itselläni on voimat niin lopussa, että en tiedä mitä teen.
Lapsi on siis kotihoidossa, mutta en tiedä kuinka kauan. Mun polla ei vaan kestä enää.
Ikuista huutoa, raivoamista, uhmaa.
Nytkin tuolla yläkerrassa huoneessa itkee, huutaa, raivoaa, ulvoo, heittelee tavaroita. Ja minkä takia? No siksi, että joutui itse (tänäänkin ) pukea kumpparinsa jalkaan kun kerhosta lähdettiin.
Tuosta siis aikaa nyt puolisen tuntia, mut raivo ei hellitä.
Saattaa jonkun mielestä jopa kuulostaa normaalilta, mutta mulla on paljon kavereita joilla saman ikäisiä lapsia ja he kaikki ovat suu auki katsoneet tuota meidän lapsen raivoamista ja todenneet, että eivät koskaan ole nähneet vastaavaa.
Lapsi siis menee aivan hysteeriseksi, häneen ei saa minkäänlaista kontaktia kun hän on vihainen.
Ei kuuntele, ei näe eikä kuule mitään.
Jatkaa vaan raivoamistaa ja inttää samoja asioita kerta toisensa jälkeen.
Tuntuu siltä, että koko kasvatus on mennyt aivan hukkaan, kun lopputulos on tuo.
Meillä on 5-vuotisneuvolalääkäri perjantaina, en tiedä pitäisikö kysyä häneltä mielipidettä tähän. Mä olen yrittänyt uskotella itselleni että tämä menee ohi, mutta ei näytä siltä. Nyt olen valmis lyömään hanskat tiskiin.
Niin paljon kun tota lasta rakastankin, mä en jaksa enää. En päivääkään.
Lapsi on siis kotihoidossa, mutta en tiedä kuinka kauan. Mun polla ei vaan kestä enää.
Ikuista huutoa, raivoamista, uhmaa.
Nytkin tuolla yläkerrassa huoneessa itkee, huutaa, raivoaa, ulvoo, heittelee tavaroita. Ja minkä takia? No siksi, että joutui itse (tänäänkin ) pukea kumpparinsa jalkaan kun kerhosta lähdettiin.
Tuosta siis aikaa nyt puolisen tuntia, mut raivo ei hellitä.
Saattaa jonkun mielestä jopa kuulostaa normaalilta, mutta mulla on paljon kavereita joilla saman ikäisiä lapsia ja he kaikki ovat suu auki katsoneet tuota meidän lapsen raivoamista ja todenneet, että eivät koskaan ole nähneet vastaavaa.
Lapsi siis menee aivan hysteeriseksi, häneen ei saa minkäänlaista kontaktia kun hän on vihainen.
Ei kuuntele, ei näe eikä kuule mitään.
Jatkaa vaan raivoamistaa ja inttää samoja asioita kerta toisensa jälkeen.
Tuntuu siltä, että koko kasvatus on mennyt aivan hukkaan, kun lopputulos on tuo.
Meillä on 5-vuotisneuvolalääkäri perjantaina, en tiedä pitäisikö kysyä häneltä mielipidettä tähän. Mä olen yrittänyt uskotella itselleni että tämä menee ohi, mutta ei näytä siltä. Nyt olen valmis lyömään hanskat tiskiin.
Niin paljon kun tota lasta rakastankin, mä en jaksa enää. En päivääkään.