Minkätakia kannattaa laihduttaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Annamanna
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

Annamanna

Vieras
Joo, ulkonäön ja terveyden takia. Mutta minua ne ei oikein kannusta. Mielestäni olen ihan nätti, toki olisihan se mukavaa olla hoikempi, sellainen sopivan pyöreä. Ja terveys. Siitähän aina puhutaan, mutta onko tälläisessa kohtuullisessa ylipainossa oikeita riskejä ja mihin? Nyt olen ihan terve.

Mikä olisi hyvä paino mihin pyrkisi, olematta laiha? Viime syksynä laihdutin kymmenisen kiloa ja suhteellisen helposti meni, mutta nyt on vähän motivaatiopula iskeny ja viitisen kiloa on tullut takaisin.

Niin ja olen siis 166cm ja 85kg..
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
166cm/65kg = max

No ajattelin, että jos pääsisi ensin painoindeksin mukaan lievään ylipainoon..
Minkä takia ajattelet että tuo 65kg olisi maksimi? Onko se okin normi ulkonäöllisesti vai terveydellisesti?
 
Alkuperäinen kirjoittaja niin:
Jokainen olkoon sellainen kuin haluaa. Pääasia on että olet sinut itsesi kanssa. Eriasia jos terveydellisiä ongelmia.

No vähän kyllä huolestuttaa kun tuo paino on niin nousujohteinen.. Että nyt olisi helppo napata vielä kiinni, etten sitten ole hetken päästä 120 kiloinen..
Ja kun aina noista terveyshaitoista puhutaan, että mitä ne sitten on?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Annamanna:
Joo, ulkonäön ja terveyden takia. Mutta minua ne ei oikein kannusta. Mielestäni olen ihan nätti, toki olisihan se mukavaa olla hoikempi, sellainen sopivan pyöreä. Ja terveys. Siitähän aina puhutaan, mutta onko tälläisessa kohtuullisessa ylipainossa oikeita riskejä ja mihin? Nyt olen ihan terve.

Mikä olisi hyvä paino mihin pyrkisi, olematta laiha? Viime syksynä laihdutin kymmenisen kiloa ja suhteellisen helposti meni, mutta nyt on vähän motivaatiopula iskeny ja viitisen kiloa on tullut takaisin.

Niin ja olen siis 166cm ja 85kg..

Liikaahan tuo on terveyden kanalta
 
No jos mistään syystä kannattaa laihduttaa, niin kyllä se on juuri tuo terveys. Ylipaino altistaa niin monille sairauksille, jotka eivät välttämättä tule yllättäen. Sydän- ja verisuonitaudit, diabetes 2,...

Ja jos yhtään pinnallisempia syitä laihdutukselle halutaan hakea, niin ainakin sopusuhtaiselle vartalolle on helpompi löytää kivoja vaatteita ja ne istuvat hyvin. Ei tarvitse peitellä mitään kohtia kehossaan.
 
En varmaan osannut selittää tarkoitustani oikein. Ajattelin, että jos joku osaisi "avata" minulle noita riskejä ja saisin sillä lailla tsemppiä laihdutukseen.. Siis noitahan näkee että "Liikalihavuus lisää sydäntautien, sydänkohtausten, verenpainetaudin ja kakkostyypin diabeteksen riskiä.". Mutta mitä se on käytännössä ja onko se oikea riski jo tällä ylipainolla?
 
No ihan yksinkertaisesti kun mulla aikoinaan alkoi paino nousta (ja raskaus aikoina varsinkin, kun painoa tuli nopeasti) huomasi selvästi, miten lonkat kärsii kun paino nousee.
Sitten kun vyötärö alkaa kadota, on yksinketraiset asiat tavattoman vaikeita, maha on tiellä.
Lisäksi kun mä olen enemmän mallia persevä&reitevä, ei voi käyttää kesällä mekkoja, koska reidet hankautuu rikki ilman sukkahousuja. Toisaalta tuo malli takaa sen, että ei näytä niin painavalta kun on, niin ei ole jaksanu ajoissa tarttua asiaan.
Siis ihan mukavuus tekijöitä enemmän, mutta kyllä se terveyteenkin vaikuttaa, kun liikkuminen hankaloituu.
 
olen 158/60 tai olin ennen raskautta.....ei ollut löysää missään. treeni on mulle se juttu. Sambaa ja lenkkiä. se riittää mulle, en tiedä miten sun pitäisi liikkua.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että terveyttäkin kannattaa ajatella.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
En varmaan osannut selittää tarkoitustani oikein. Ajattelin, että jos joku osaisi "avata" minulle noita riskejä ja saisin sillä lailla tsemppiä laihdutukseen.. Siis noitahan näkee että "Liikalihavuus lisää sydäntautien, sydänkohtausten, verenpainetaudin ja kakkostyypin diabeteksen riskiä.". Mutta mitä se on käytännössä ja onko se oikea riski jo tällä ylipainolla?

No haluatko joutua ramppamaan lähes viikoittain lääkärissä, käydä kaikenlaisissa tutkimuksissa, säätää lääkitystä, syödä kymmentä eri pilleriä päivässä...? Haluatko sydänkohtauksen, aivoveritulpan...? Miten haluat tätä asiaa vielä avattavan?
 
Mulla ei ole mitään vaivaa, en hengästy enkä koe että maha olisi tiellä, varmaan siksi kun olen aina, jo lapsesta ollut pyöreä ja olen siis siihen kasvanut. Mutta oikeasti, tiedän, että olisi terveellisempää olla normaalipainoinen, mutta kun olo ei ole huono, niin jotenkin en saa itseäni niskasta kiinni.

Eikä ole nyt tarkoitus puolustella, enkä halua että joku sanoo, että oo vaan tuon painonen. En oikein tiedä itsekään enää mitä haen. Jos minulla olisi paha olla, esim. en jaksaisi liikkua, olisi varmasti enemmän motivaatiota laihduttaa, mutta nyt kun laihtumisesta ei ole mitään suoraa hyötyä, motivaatio katoaa niin helposti..

Ajattelin, että jos joku osaisi heittää sellaisen oikeasti motivoivan ajatuksen?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
En varmaan osannut selittää tarkoitustani oikein. Ajattelin, että jos joku osaisi "avata" minulle noita riskejä ja saisin sillä lailla tsemppiä laihdutukseen.. Siis noitahan näkee että "Liikalihavuus lisää sydäntautien, sydänkohtausten, verenpainetaudin ja kakkostyypin diabeteksen riskiä.". Mutta mitä se on käytännössä ja onko se oikea riski jo tällä ylipainolla?

No haluatko joutua ramppamaan lähes viikoittain lääkärissä, käydä kaikenlaisissa tutkimuksissa, säätää lääkitystä, syödä kymmentä eri pilleriä päivässä...? Haluatko sydänkohtauksen, aivoveritulpan...? Miten haluat tätä asiaa vielä avattavan?

No en tietenkään, mutta kun en koe itseäni sairaaksi, en koe tuota merkittävänä uhkana. Vai onko nämä sairaudet merkittäviä uhkia jo 31 bmi:llä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
En varmaan osannut selittää tarkoitustani oikein. Ajattelin, että jos joku osaisi "avata" minulle noita riskejä ja saisin sillä lailla tsemppiä laihdutukseen.. Siis noitahan näkee että "Liikalihavuus lisää sydäntautien, sydänkohtausten, verenpainetaudin ja kakkostyypin diabeteksen riskiä.". Mutta mitä se on käytännössä ja onko se oikea riski jo tällä ylipainolla?

riski on silloin etenkin kun keskivartalossa on rasvaa, eli jos vyötärönympärys on yli 80cm normaalipainoindeksistä huolimatta.
 
Mulla on painoa 81 kg, pituutta 171 cm. Olen lähtenyt laihduttamaan painosta 88 kg tammikuussa ja aion jatkaa noin 70 kiloon saakka.
Itsellä on yksi motivaattori ex-miesystävä joka jatkuvasti pilkkasi mua ylipainosta. Aion näyttää sille paskiaiselle että pystyn laihtuun jos vaan haluan. Toisekseen mua vaivasi viime vuonna pahat närästykset ja ne on helpottuneet tosi paljon painon putoamisen myötä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
En varmaan osannut selittää tarkoitustani oikein. Ajattelin, että jos joku osaisi "avata" minulle noita riskejä ja saisin sillä lailla tsemppiä laihdutukseen.. Siis noitahan näkee että "Liikalihavuus lisää sydäntautien, sydänkohtausten, verenpainetaudin ja kakkostyypin diabeteksen riskiä.". Mutta mitä se on käytännössä ja onko se oikea riski jo tällä ylipainolla?

No haluatko joutua ramppamaan lähes viikoittain lääkärissä, käydä kaikenlaisissa tutkimuksissa, säätää lääkitystä, syödä kymmentä eri pilleriä päivässä...? Haluatko sydänkohtauksen, aivoveritulpan...? Miten haluat tätä asiaa vielä avattavan?

No en tietenkään, mutta kun en koe itseäni sairaaksi, en koe tuota merkittävänä uhkana. Vai onko nämä sairaudet merkittäviä uhkia jo 31 bmi:llä?


No kyllä on. Ja lisäksi voit mitata vyötärösi ympäryksen. Jos menee 80cm rikki, silloin jo metabolinen oireyhtymä uhkaa. Silloin viimeistään pitäisi niille makkaroille alkaa tekemään jotain. Ja täytyy nyt sitten vielä sanoa kun näköjään kaikille nää asiat ei oo tuttuja, että laihuushan sinänsä ei ole merkki siitä, että mitään terveysriskejä ei olisi. Liikkumattomuus ja epäterveellinen ruoka aiheuttavat myös rasvan kerääntymistä sisäelinten ympärille, mikä sekin todella huono juttu. Vaikka kuinka olisi ulkoisesti hoikka.
 
Miulla on motivaattorina seuraava raskaus. En halua enää raskausdiabetesta. Enkä loppuelämäkseni 2. tyypin diabetesta. Sukurasitteet on kovat kummaltakin puolelta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja plm:
Mulla on painoa 81 kg, pituutta 171 cm. Olen lähtenyt laihduttamaan painosta 88 kg tammikuussa ja aion jatkaa noin 70 kiloon saakka.
Itsellä on yksi motivaattori ex-miesystävä joka jatkuvasti pilkkasi mua ylipainosta. Aion näyttää sille paskiaiselle että pystyn laihtuun jos vaan haluan. Toisekseen mua vaivasi viime vuonna pahat närästykset ja ne on helpottuneet tosi paljon painon putoamisen myötä.

Hienosti mennyt kun jo 7kiloa lähtenyt! Sinulla se varmasti jo näkyykin kun olet hiukkasen minua pidempi.
Minulla ei mies toimi motivaattorina. Toki kannustaa jne. Mutta usein kehuu, että olen ihana ja kaunis jne. Mukavampi silti näin päin kuin että haukkuisi =)

Melkeimpä toivoisin, että minullakin olisi jokin tuollainen vaaraton vaiva kuten närästys, olisi jotain tavoittelemista.
Mutta kun nyt yrittäessäni laihduttaa, tuntuu että joudun luopumaan enemmästä kuin mitä saan tilalle. Esim. herkut, tuntuu, ettei se, että laihdun, korvaa sitä "kärsimystä" mikä koituu siitä että joudun rajoittamaan syömisiäni.. Kun ei siitä laihtumisesta tule mitään konkreettista hyötyä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
En varmaan osannut selittää tarkoitustani oikein. Ajattelin, että jos joku osaisi "avata" minulle noita riskejä ja saisin sillä lailla tsemppiä laihdutukseen.. Siis noitahan näkee että "Liikalihavuus lisää sydäntautien, sydänkohtausten, verenpainetaudin ja kakkostyypin diabeteksen riskiä.". Mutta mitä se on käytännössä ja onko se oikea riski jo tällä ylipainolla?

No haluatko joutua ramppamaan lähes viikoittain lääkärissä, käydä kaikenlaisissa tutkimuksissa, säätää lääkitystä, syödä kymmentä eri pilleriä päivässä...? Haluatko sydänkohtauksen, aivoveritulpan...? Miten haluat tätä asiaa vielä avattavan?

No en tietenkään, mutta kun en koe itseäni sairaaksi, en koe tuota merkittävänä uhkana. Vai onko nämä sairaudet merkittäviä uhkia jo 31 bmi:llä?


No kyllä on. Ja lisäksi voit mitata vyötärösi ympäryksen. Jos menee 80cm rikki, silloin jo metabolinen oireyhtymä uhkaa. Silloin viimeistään pitäisi niille makkaroille alkaa tekemään jotain. Ja täytyy nyt sitten vielä sanoa kun näköjään kaikille nää asiat ei oo tuttuja, että laihuushan sinänsä ei ole merkki siitä, että mitään terveysriskejä ei olisi. Liikkumattomuus ja epäterveellinen ruoka aiheuttavat myös rasvan kerääntymistä sisäelinten ympärille, mikä sekin todella huono juttu. Vaikka kuinka olisi ulkoisesti hoikka.

Minun vyötärönympärys on 87cm. Että pienentää pitäisi. Alkaa kyllä tuntua, että minulla on jokin päänsisäinen ongelma, miksi en löydä motivaatiota vaikka minulle kuinka suoraan sanotaan? Onko olemassa anoreksian vastakohtaa, että pelkää kiloistansa luopumista?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja plm:
Mulla on painoa 81 kg, pituutta 171 cm. Olen lähtenyt laihduttamaan painosta 88 kg tammikuussa ja aion jatkaa noin 70 kiloon saakka.
Itsellä on yksi motivaattori ex-miesystävä joka jatkuvasti pilkkasi mua ylipainosta. Aion näyttää sille paskiaiselle että pystyn laihtuun jos vaan haluan. Toisekseen mua vaivasi viime vuonna pahat närästykset ja ne on helpottuneet tosi paljon painon putoamisen myötä.

Hienosti mennyt kun jo 7kiloa lähtenyt! Sinulla se varmasti jo näkyykin kun olet hiukkasen minua pidempi.
Minulla ei mies toimi motivaattorina. Toki kannustaa jne. Mutta usein kehuu, että olen ihana ja kaunis jne. Mukavampi silti näin päin kuin että haukkuisi =)

Melkeimpä toivoisin, että minullakin olisi jokin tuollainen vaaraton vaiva kuten närästys, olisi jotain tavoittelemista.
Mutta kun nyt yrittäessäni laihduttaa, tuntuu että joudun luopumaan enemmästä kuin mitä saan tilalle. Esim. herkut, tuntuu, ettei se, että laihdun, korvaa sitä "kärsimystä" mikä koituu siitä että joudun rajoittamaan syömisiäni.. Kun ei siitä laihtumisesta tule mitään konkreettista hyötyä.

Joo, tavallaan olen tyytyväinen tuohon närästysvaivaan koska se herätti mut lopullisesti laihduttamaan. Söin siihen hyvän lääkekuurin ja lääkäri sanoi että jos se ei auta tai vaivat palaa kuurin jälkeen, pitää vatsalaukku tähystää enkä halunnut joutua siihen. Painon pudottaminen ja lääkitys yhdessä taisi tehdä tehtävänsä ja olen tuntenut oloni oikein hyväksi.
Mä herkuttelen edelleen aika useinkin mutta paino on pysynyt poissa. Olen vaan oppinut siihen että ei tarvitse syödä isoa sipsipussia kerralla, pikkupussikin riittää ja muuta vastaavaa. En koe joutuneeni luopumaan mistään.
 
Mulla aika samat mitat kun ap:llä. Vaatekokokin on 42-44 eli normivaatteitakin löytyy. Olen myös rintava eli näyttää siltä, kuin olisi vyötärö tiukemmillakin paidoilla =) Liikun myös päivittäin eli ehkä olen painooni verrattuna "timmimpi" kuin muut samankokoiset. Mut en vaan löydä jostain sitä motivaatiota. Kun kerta jaksan urheilla, näytän itseni mielestä ihan hyvältä, löydän vaatteita ja mun BMI:kin on "vaan" lievän ylipainon puolella.
 

Yhteistyössä