Minua on huijattu! Maailmanlaajuinen salaliitto!

[psyk. op.]

Etsin luentomateriaaleistani vauvatutkimuksesta, kirjoitan tähän auki.
Vauvatutkimus perustuu psykoanalyyttiseen viitekehykseen ja psykoanalyyttiseen tapaan ymmärtää psyyke sekä vuorovaikutus. Muiden teoreetikoiden ja erit. käytännön havainnointien (Klein, Mahler, Winnicot jne.) myötä Freudin esittämä spekulatiivinen kuva kehityksestä on muuttunut (ts. psykoseksuaalinen kehitysteoria on syrjäytetty). Tuoreempi vauvatutkimus perustuu systemaattiseen havainnointiin ja erit. vuorovaikutuksen huomioimiseen. Vauvan oma toimijuus ja kyvyt huomioidaan entistä laajemmin. Vauvan kokemuksesta ei voida sanoa mitään objektiivista edelleenkään, mutta vanhat kausaaliteoriat on syrjäytetty. Uusin vauvatutkimus korostaa varovaisuutta kaikessa yleistämisessä varhaislapsuuden vaikutuksia koskien. Päätelmät myöhemmistä kehityshäiriöistä ja oireista suhteessa varhaiseen vuorovaikutukseen ovat kyseenalaisia.

Kiintymyssuhdeteoriat korostavat vuorovaikutusherkkyyttä. Itse näkisin, että vvv:ssä vuorovaikutus on juuri lasta huomioivaa eikä lasta arvostelevaa/velvoittavaa, joten se ei tuota lapselle ahdistusta. VVV siis parhaimmillaan tukee turvallista kiintymystä, sillä äidit reagoivat herkästi vauvan merkkeihin ja ovat hoidossaan johdonmukaisia.

Kiehtovalle aktiivisimmalle keskustelukumppanilleni vielä: Akateeminen psykologia psykoanalyysin ympäriltä = valtaosaksi potilastapausten tarkastelua (psykoterapiaan liittyen). Freudia tutkineiden mukaan Freud ei itse pitänyt psykoanalyysiä psykologiana, vaan halusi luoda poikkitieteellisen tutkimusalan jossa lähinnä hoitokäytäntöä koskeva osuus oli psykologiaa. Siten psykoanalyysistä puhuminen psykologian haarana, etenkin vauvatutkimuksen kohdalla, on harhaanjohtavaa. Vauvatutkimus ym. johon itsekin viittasit, on nimenomaan sosiaalitieteiden kentällä tapahtuvaa (sosiaalipsyk. kehityspsyk.).

 

[taas kerran joo]

Kiehtovalle aktiivisimmalle keskustelukumppanilleni vielä: Akateeminen psykologia psykoanalyysin ympäriltä = valtaosaksi potilastapausten tarkastelua (psykoterapiaan liittyen). Freudia tutkineiden mukaan Freud ei itse pitänyt psykoanalyysiä psykologiana, vaan halusi luoda poikkitieteellisen tutkimusalan jossa lähinnä hoitokäytäntöä koskeva osuus oli psykologiaa. Siten psykoanalyysistä puhuminen psykologian haarana, etenkin vauvatutkimuksen kohdalla, on harhaanjohtavaa. Vauvatutkimus ym. johon itsekin viittasit, on nimenomaan sosiaalitieteiden kentällä tapahtuvaa (sosiaalipsyk. kehityspsyk.).

Mitä tarkoitat tuolla akateeminen psykologia psykoanalyysin ympäriltä = valtaosaksi potilastapausten tarkastelua (psykoterapiaan liittyen). Tutkijoita, nimiä, tutkimuksia jne.? Aihe kiinnostaa aidosti. Puhun psykoanalyyttisestä vauvatutkimuksesta, jota on tehnyt mm. Klein, Anna Freud, Winnicot, Bowlby (kiintymyssuhdeteoria) ja meillä Suomessa mm. Siltala ja Leiman. Mielestäni se ei ole tapahtunut sosiaalitieteissä, vaan nimenomaan psykologiassa ja psykoanalyyttisessä viitekehyksessä (joka pohjautuu Freudin ideoihin, joita on korjattu ja edelleenkehitetty´, erityisesti feministinen psykoanalyyttinen teoria on tuonut mielenkiintoisia näkemyksiä Freudin ajatteluun, mutta koska se argumentoi Freudin jättämän perinnön kanssa, myös se pohjautuu osaltaan Freudiin). En tiedä, mihin viittaat sosiaalitieteillä eli mihin muuhun kuin sosiaalipsykologiaan ja kehityspsykologiaan. Kehityspsykologiahan on nimenomaan psykologian osa-alue, ei sosiaalitiedettä. Hyvä esimerkki psykoanalyyttisestä vauvatutkimuksesta
on Spitzin klassikko Vauvan ensimmäinen vuosi. Suosittelen kaikille äideille! Ihana kirja.

Mielestäni psykoanalyysi = teoria ja hoitomenetelmä kuten aiemmin totesin. Psykologiassa voidaan tehdä psykoanalyyttisessä viitekehyksessä tutkimusta, en kyllä ole puhunut, että psykoanalyysi olisi psykologian HAARA, mitä haara sitten tarkoittaakaan käsitemaailmassasi. Mielenkiintoisia tutkijoita Suomessa ovat olleet Vuorinen ja nimenomaan Siltala (mutta Siltalakaan ei ole tehnyt tutkimuksiaan akateemisessa maailmassa).

 

[psyk. op.]

Mitä tarkoitat tuolla akateeminen psykologia psykoanalyysin ympäriltä = valtaosaksi potilastapausten tarkastelua (psykoterapiaan liittyen). Tutkijoita, nimiä, tutkimuksia jne.? Aihe kiinnostaa aidosti. Puhun psykoanalyyttisestä vauvatutkimuksesta, jota on tehnyt mm. Klein, Anna Freud, Winnicot, Bowlby (kiintymyssuhdeteoria) ja meillä Suomessa mm. Siltala ja Leiman. Mielestäni se ei ole tapahtunut sosiaalitieteissä, vaan nimenomaan psykologiassa ja psykoanalyyttisessä viitekehyksessä (joka pohjautuu Freudin ideoihin, joita on korjattu ja edelleenkehitetty´, erityisesti feministinen psykoanalyyttinen teoria on tuonut mielenkiintoisia näkemyksiä Freudin ajatteluun, mutta koska se argumentoi Freudin jättämän perinnön kanssa, myös se pohjautuu osaltaan Freudiin). En tiedä, mihin viittaat sosiaalitieteillä eli mihin muuhun kuin sosiaalipsykologiaan ja kehityspsykologiaan. Kehityspsykologiahan on nimenomaan psykologian osa-alue, ei sosiaalitiedettä. Hyvä esimerkki psykoanalyyttisestä vauvatutkimuksesta
on Spitzin klassikko Vauvan ensimmäinen vuosi. Suosittelen kaikille äideille! Ihana kirja.

Mielestäni psykoanalyysi = teoria ja hoitomenetelmä kuten aiemmin totesin. Psykologiassa voidaan tehdä psykoanalyyttisessä viitekehyksessä tutkimusta, en kyllä ole puhunut, että psykoanalyysi olisi psykologian HAARA, mitä haara sitten tarkoittaakaan käsitemaailmassasi. Mielenkiintoisia tutkijoita Suomessa ovat olleet Vuorinen ja nimenomaan Siltala (mutta Siltalakaan ei ole tehnyt tutkimuksiaan akateemisessa maailmassa).

Kuten sanoin jo tuolla aiemmin, nämä eivät ole mielipideasioita nämä käsitteet
Psykoanalyysi on laajemmin ajateltuna teoreettinen näkemys psyykestä ja mielestä, sekä suppeammin niihin liittyvää tutkimusta sekä hoitomenetelmän jota psykoterapiaksi kutsutaan. Tätä et varmasti sinäkään kiistä? Itse ilmeisesti tarkastelet sitä teoreettisena näkemyksenä, et hoitomuotona, sillä puhuit korostetusti akateemisesta psykologiasta ja sivussa vauvatutkimuksesta? Toisaalta kun sanot puhuvasi siitä psykologian näkökulmasta, se olisi juuri puhumista hoitomuotona. Jos taas puhut teoreettisesti, käsitteenmuodostuksen näkökulmasta (käytit aiemmin toistuvasti termiä "psykoanalyyttisessä teorianmuodostuksessa"), niin silloin katselet asiaa filosofian kannalta. Tällä kaikella ei sinänsä ole tässä väliä, sillä luokittelu menettää merkityksensä siinä vaiheessa kun se saa enemmän sekaisin kuin järjestää... Itse kuitenkin halusit edellisellä sivulla tämän eron näkökulmiemme välille suuraakkosin tehdä.

Psykonalyysi ei sinänsä ole psykologiaa tieteenä, akateemisena psykologiana, että siitä puuttuu tarkka metodologinen pohja. Kuten sanoin, edes Freud ei pitänyt sitä psykologiana. Sen perustalle on kuitenkin rakennettu paljon, kuten aiemmin hyvin totesit. Hoitomenetelmien tutkiminen sen sijaan on perusteltua, kliinistä psykologiaa.

Käsitteiden epämääräisyys tekee psykoanalyysistä lähinnä filosofisen pohdinnan kautta helpoiten lähestyttävän viitekehyksen, jonka sisällä voidaan puhua asiasta suurisanaisemmin teoriassa. Kun taas puhut vauvatutkimuksesta, niin puhut juurikin psykologiasta sosiaalitieteiden sisällä. Voit tarkistaa sosiaalitieteiden määritelmän, jolloin saat tulokseksi että kehitys- ja sosiaalipsykologia ovat _sosiaalitieteitä_ sanan syvimmässä merkityksessä. Itse kuitenkin korostit puhuvasi koko ajan vain akateemisesta psykologiasta etkä lainkaan sosiaalitieteistä, mikä on hyvin hämärää. Historiaa olet sivunnut viime vuosituhannelta, mutta mitään pölytöntä ei ole tullut esiin? Käytännön tasolta vauvojen vessaviestintää koskien et ole vetänyt esiin kuin anaalivaiheen, ja psykoseksuaalisen teorian kumouksen olenkin käsitellyt jo useammassa viestissä että en enää pyöritä samaa nauhaa...

Tätä vuoropuhelua ei liene syytä jatkaa, sillä se ei etene johdantoa ja käsitteenmäärittelyä pidemmälle, jos edes sinne. Ensin vedät, että en perustele argumenttejani mitenkään, ja kun sen teen, syytät tiedoilla brassailusta (ks. edellisen sivun kommentit). Omat viestisi ovat ristiriidassa ja sitten pokerina lainaat minun viestejäni joissa luulet olevan ristiriitaa, kun et ole ymmärtänyt käsitteiden välisiä eroja.

Kun nyt tiedät akateemisen psykologian määritteen ja psykoanalyysin sijoittumisen siinä, niin löydät varmasti helposti itsekin keskustelua ja tutkimuksia alan julkaisuista. Tuoreempia, kuin A. Freudin tai J. Bowlbyn. Tervetuloa 2000-luvulle!

 

[psykologian opettaja]

Huom. kaikki kiintymysteoreettinen tutkimus tämän päivän psykologiassa tutkimuksessa Suomessa ja kansainvälisestikin PERUSTUU Bowlbyn näkemyksiin. Mutta huomasin äsken, että käyt tarkistamassa tietojasei luentomuistiinpanoistasi, joten lienetpä sittenkin vielä opiskelija enkä viitsi keskustella sellaisen kanssa, jonka opinnot ovat vielä kesken... Opiskeluintoa myös psykologian parissa! Otan mielelläni vastaan niitä mainitsemiasi artikkeleja. Englannin lisäksi myös saksankielinen käy.

Ja omasta puolestani mielestäni on hyvä hallita myös nykynäkemysten historiallinen pohja, kuten Freudin ja Bowlbyn näkemykset. Klassikkojen vähättely kertoo aika paljon tietotasostasti.

 

[viiteitä sinulle]

Niin, ja mielestäni Freudin esittämät oraali-, anaali- ja fallinen vaihe sekä latenssi-ikä tunnustetaan myös nykytutkimuksessa. Korjausta on tehty sen suhteen, että lapsen seksuaaliset mielikuvat ovat vain fantasiaa, eivät tosiasiallisia faktoja kuten Freud oletti. Ei kuitenkaan kannata heittää lasta pesuveden mukana eli kaikkia Freudin ajatuksia, jos osaa korjataan. Mielestäni olen muuten itse maininnut aika paljon enemmän tutkijoita kuin sinä; et ole maininnut ketään. Jään mielenkiinnolla odottamaan. Vauvatutkimusta tehdään tätä nykyä mm. Helsingin yliopistossa, en ole perehtynyt lähemmin, mutta Raija-Leena Punamäki on ainakin lähestynyt traumatisoituneiden lasten kokemuksia tutkimuksissaan. Merkittävää kiintymyssuhdeteoreettista tutkimusta ovat tehneet myös Lassi Sinkkonen ja tämä toinen Sinkkonen, nainen, nyt en muista etunimeä. Pohjaavat Bowlbyn näkemyksiin. Turussa on tehty enemmänkin kiintymysteoreettista tutkimusta, mm. vauvojen kiintymyssuhteesta äidin kanssa. Itse olen perehtynyt enemmänkin feministiseen tutkimukseen, mm. Chodorowin näkemyksiin äitiydestä uudessa feministisessä psykoanalyyttisessä viitekehyksessä. Suomessa Airi Hautamäki on tehnyt tämäntyyppistä tutkimusta.
Mutta; emme ehkä todellakaan keskustele yhteisillä käsitteillä... Hyvää joulua!

 

[joulua, joulua siltä psykologian ihmiseltä]

Ja äideille pahottelut tästä kiistelystä tässä ketjussa... ainahan ne typerät, itseä kiinnostamattomat jutut voi hypätä yli. Itse vain innostuin tästä aiheesta kovin...
Pissattakaamme lastamme minkä ikäisenä vain, kunhan itsestä hyvältä tuntuu!! Ja kapitalistisen yhteiskunnan tehotuotantoa vastaan hyvä taistella myös arjessa vaikkapa sitten toteuttamalla vaipattomuutta! (Kestovaippailu ei tässä käy, koska myös se on kaupallistettu.) Hyvää joulua, äidit.

 

[pakko palata]

Ja psyk. op. Hyvä keskustelu oli, kiitos! Inspiroit minua hyvin. En tiennyt, että psykoanalyyttinen viitekehys on noin omittu sosiaalitieteisiin. Jos näin on, hyvä! Ja olen aina itse psykologian edustajana olettanut, että kehityspsykologia ja sosiaalipsykologia ovat psykologian osa-alueita... Mutta ne ovatkin sitten ilmeisesti sosiologiaa tai sosiaalitiedettä.

 

[Asian vieressä on tilaa]

Ja äideille pahottelut tästä kiistelystä tässä ketjussa... ainahan ne typerät, itseä kiinnostamattomat jutut voi hypätä yli. Itse vain innostuin tästä aiheesta kovin...
Pissattakaamme lastamme minkä ikäisenä vain, kunhan itsestä hyvältä tuntuu!! Ja kapitalistisen yhteiskunnan tehotuotantoa vastaan hyvä taistella myös arjessa vaikkapa sitten toteuttamalla vaipattomuutta! (Kestovaippailu ei tässä käy, koska myös se on kaupallistettu.) Hyvää joulua, äidit.

Ei nyt ihan, netti on täynnä itsetekemiään vaippoja myyviä kotiäitejä, se ei hirvittävää kapitalismia ole... Ja jos nyt ostaakin kaupasta kestovaippoja, jos ne ovat kotimaisia, en näe siinä mitään vikaa.

 

[kotiäidit myy vaippoja]

Ja äideille pahottelut tästä kiistelystä tässä ketjussa... ainahan ne typerät, itseä kiinnostamattomat jutut voi hypätä yli. Itse vain innostuin tästä aiheesta kovin...
Pissattakaamme lastamme minkä ikäisenä vain, kunhan itsestä hyvältä tuntuu!! Ja kapitalistisen yhteiskunnan tehotuotantoa vastaan hyvä taistella myös arjessa vaikkapa sitten toteuttamalla vaipattomuutta! (Kestovaippailu ei tässä käy, koska myös se on kaupallistettu.) Hyvää joulua, äidit.

Ei nyt ihan, netti on täynnä itsetekemiään vaippoja myyviä kotiäitejä, se ei hirvittävää kapitalismia ole... Ja jos nyt ostaakin kaupasta kestovaippoja, jos ne ovat kotimaisia, en näe siinä mitään vikaa.

Mä allekirjoitan täysin tuon kaupallistamisen. On tosi vähän äitejä, jotka aidosti tekee kestovaipat jostain kierrätysmateriaalista. Tuohan on jo kaupallistamista, jos myy itsetekemiään vaippoja... tuskin kovin paljon on ostajia, jos ne on tehty jostain käytetystä materiaalista.... Musta kauppiaat on taas iskeneet oikeaan kohteesee: jos ei voi myydä vaippoja, myydään kestovaippoja, on jos mitä materiaalia ja tilataan sun mistä... Musta tuo "itsetekemiään vaippoja myyviä kotiäitejä (onko pakko olla kotiäiti, halooo???) eli myynnistä tässäkin kyse. Mut joo, eihän siinäkään mitää vikaa, tietty...

 

[Asian vieressä on tilaa]

Ja äideille pahottelut tästä kiistelystä tässä ketjussa... ainahan ne typerät, itseä kiinnostamattomat jutut voi hypätä yli. Itse vain innostuin tästä aiheesta kovin...
Pissattakaamme lastamme minkä ikäisenä vain, kunhan itsestä hyvältä tuntuu!! Ja kapitalistisen yhteiskunnan tehotuotantoa vastaan hyvä taistella myös arjessa vaikkapa sitten toteuttamalla vaipattomuutta! (Kestovaippailu ei tässä käy, koska myös se on kaupallistettu.) Hyvää joulua, äidit.

Ei nyt ihan, netti on täynnä itsetekemiään vaippoja myyviä kotiäitejä, se ei hirvittävää kapitalismia ole... Ja jos nyt ostaakin kaupasta kestovaippoja, jos ne ovat kotimaisia, en näe siinä mitään vikaa.

Mä allekirjoitan täysin tuon kaupallistamisen. On tosi vähän äitejä, jotka aidosti tekee kestovaipat jostain kierrätysmateriaalista. Tuohan on jo kaupallistamista, jos myy itsetekemiään vaippoja... tuskin kovin paljon on ostajia, jos ne on tehty jostain käytetystä materiaalista.... Musta kauppiaat on taas iskeneet oikeaan kohteesee: jos ei voi myydä vaippoja, myydään kestovaippoja, on jos mitä materiaalia ja tilataan sun mistä... Musta tuo "itsetekemiään vaippoja myyviä kotiäitejä (onko pakko olla kotiäiti, halooo???) eli myynnistä tässäkin kyse. Mut joo, eihän siinäkään mitää vikaa, tietty...

Korjasin vain, kun tuo psykologi puhui kapitalistisen yhteiskunnan tehotuotannosta. En millään pysty näkemään sitä yksityisten kotiäitien (tai kenen tahansa... Kotiäitejä ne kyllä monesti ovat...) vaippamyyntiä minään kapitalistisena tehotuotantona. Kaupallista juu, kun rahasta myydään, mutta "kaupallistettu"-sanalla on vivahde, joka mielestäni ei tähän sov i.

 

[asian vieressä minäkin]

ei ollut kyse psykologiesta vaan psykologian opettajista

 

[opeope]

Joo, eli olen psykologian opettaja, en psykologi , joskin pätevyys olisi, ei vain halua työskennella alalla, jonkun ketjussa olevan mielstä varmaankin hyvä . Kärjistin vähän tuota vaippamyyntiä. Kaupallistettuhan se pitkälti on, mutta hyvä jos äidit jaksavat itse tehdä niitä ja vielä myydäkin.

 

[Äippä vaan..]

Osui tämmöinen ketju silmään ja repesin ikihyvikseni.. Eiköhän tuo ole ihan lapsikohtainen milloin on aika opetella siellä potalla käymään, kun hirveä kiista tuntunut asiasta olevan.. Ja jos vaan viitseliäisyyttä riittää niin vaikka silloin 4 kk iässä jos lapsi tuntuu siitä tykkäävän.. Nää on taas näitä "isojen" aikuisten kiistelyitä, lapsi ei varmasti pahastu jos vaipat sattuukin sinne kolmeen vuoteen ellei pitempäänkin jopa olemaan.. Taitaa olla vaan omassa päässä tämä että pakko se nyt on saada siistiksi kun naapurinkin tai siskon tyttökin on ollut jo puoltoista vuotiaana.. ) Miettikää jo, ei ne enää eskarissa niitä käytä ;o) Kaikki aikanaan, kaikki aikanaan .. Ja itse äiti tietää parhaiten lukea omaa lastaan milloin tämä tarpeiden teon harjoitteluun ja kaikkeen muuhunkin on valmis!