H
"harmaa"
Vieras
Viimeisen vuoden verran on suhteessa rämpiminen ollut yhtä suossa rämpimistä, seksiä tuskin nimeksikään, siitäkin kaikki intohimo hävinnyt.
Yhteinen aika? Mitä se on? Suuret odotukset, otetaan irtiotto arjesta lähdetään parantamaan suhdetta, lapset hoitoon, 300km päähän hotelliin, liian suuret odotukset reissusta, tapellaan jo autossa, molemmilla takaraivossa "kyllä se tästä kunhan perille päästään ja rentoudutaan"
Hotellilla seuraava riita, vedetään vanhat haavat auki puretaan tuntoja puolin ja toisin, puhdistetaan ilmaa.
Hetkeksi auttaa, kotimatkalla samassa autossa, yön yli nukuttuna mieleen on tullut yhtä sun toista mitä unohtui sanoa.
Kotona, tavallinen arki jatkuu, ilman intohimoa, ilman rakkautta, kämppiksinä korkeintaan.
Lopulta kun jompi kumpi havahtuu koomastaan, puhutaan, tapellaan, itketään, väläytellään eroa, se ei oikeastaan tunnu edes pahalta?
Kumpikaan ei itke, molemmat vaan toivoo että toinen sanoo ne taikasanat että tämä on tässä, laitetaan lusikat jakoon.
Mielessä pyörii jos minkälaiset ajatukset että kumpa toinen pettäisi tai möhlisi saisi syyn jättää.
Nyt taas tänään keskusteltu ja keskusteltu, ei itketä edes vaikka taas on eroamis puheet pidetty, toisessa lauseessa samalla todettu että jospa se tästä, eihän tässä ole muuta kuin rakkauden puutetta? Tavan vuoksi yhdessä taivalletaan. Onko sitä rakkautta edes ollutkaan alkuhuuman ihastuksen hälvettyä?
Huomenna olisi taas aika lähteä parantamaan suhdetta, vaikka turhalta se tuntuu, ei tätä mikään pelasta, ei yksi ilta ihan kahdestaan ilman lapsia ole se mikä meidät täältä arjen harmauden keskeltä saisi toisiamme kohtaan rakkautta tai edes välittämistä tuntemaan..
Yhteinen aika? Mitä se on? Suuret odotukset, otetaan irtiotto arjesta lähdetään parantamaan suhdetta, lapset hoitoon, 300km päähän hotelliin, liian suuret odotukset reissusta, tapellaan jo autossa, molemmilla takaraivossa "kyllä se tästä kunhan perille päästään ja rentoudutaan"
Hotellilla seuraava riita, vedetään vanhat haavat auki puretaan tuntoja puolin ja toisin, puhdistetaan ilmaa.
Hetkeksi auttaa, kotimatkalla samassa autossa, yön yli nukuttuna mieleen on tullut yhtä sun toista mitä unohtui sanoa.
Kotona, tavallinen arki jatkuu, ilman intohimoa, ilman rakkautta, kämppiksinä korkeintaan.
Lopulta kun jompi kumpi havahtuu koomastaan, puhutaan, tapellaan, itketään, väläytellään eroa, se ei oikeastaan tunnu edes pahalta?
Kumpikaan ei itke, molemmat vaan toivoo että toinen sanoo ne taikasanat että tämä on tässä, laitetaan lusikat jakoon.
Mielessä pyörii jos minkälaiset ajatukset että kumpa toinen pettäisi tai möhlisi saisi syyn jättää.
Nyt taas tänään keskusteltu ja keskusteltu, ei itketä edes vaikka taas on eroamis puheet pidetty, toisessa lauseessa samalla todettu että jospa se tästä, eihän tässä ole muuta kuin rakkauden puutetta? Tavan vuoksi yhdessä taivalletaan. Onko sitä rakkautta edes ollutkaan alkuhuuman ihastuksen hälvettyä?
Huomenna olisi taas aika lähteä parantamaan suhdetta, vaikka turhalta se tuntuu, ei tätä mikään pelasta, ei yksi ilta ihan kahdestaan ilman lapsia ole se mikä meidät täältä arjen harmauden keskeltä saisi toisiamme kohtaan rakkautta tai edes välittämistä tuntemaan..
Muistelkaa yhdessä alkutaipaleenne hyviä asioita. Niitä joista tuli hyvä mieli ja jotka saivat puolison tuntumaan erityisen rakkaalta. Aloittakaa pienistä asioista arjessa huomioiminen. Meillä yhteistä taivalta 11 vuotta ja välillä on menty rytinällä alamäkeä pitkäkin aika (ja asuntoilmoituksia luettu salaa) mutta sieltä sitten taas pikkuhiljaa noustu kohti mäen nyppylää. Erityisesti vauvavuodet ovat jokaisen lapsen kohdalla olleet raskaat parisuhteelle univelkojen ja rahahuolien vuoksi. Nisstäkin on selvitty. Nyt menossa innoton kausi ja seksielämä täysin jäässä. Tosin, se ei minua haittaa kun ei ole halujakaan. Välillä itsekin mietin että pitäisikö laittaa lusikat jakoon kun ollaan toisinaan kun kämppikset. Mutta kyllä se rakkaus silti aina jostakin kurkistaa ja antaa uudet ajatukset ilmaan. Tsemppiä sinne ja mukavaa aikuisten reissua!
