Mitä järkeä mun elämässä on kun en osaa mitään?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja niemand
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Peruskoulu pohjalla. Yks kesken jäänyt toisen asteen tutkinto mutta siitä ei hyötyä ole kun kesken jäänyt. Ehkä jotain terveysalaan liittyvää, pitäis vaan ensin oppia sietämään verta. Tai sitten jotain apteekkialan tutkintoa.
 
up

miten saada takaisin vähän toivoa paremmasta? Miten saada itsellensä edes vähän itsetuntoa?
haluaisin että mulla vois olla hyvä olo miehen läsnä ollessa. nyt tunnen itseni epäonnistuneeksi ja huonoksi ihmiseksi aina kun mies on läsnä. en tajua mistä tämä tunne tulee/saanut alkunsa.. en ole aina tuntenut näin mieheni seurassa...
 
Osaat sinä ainakin kirjoittaa keskustelun aloituksen, joka on täysin selkeä ja ymmärrettävä. Usko tai älä, sekin tuottaa joillekin ongelmia.

Jos on kauan tuntenut olonsa huonoksi, se olo alkaa heijastua ulospäin ja vaikuttaa väkisin myös läheisiin ihmisiin. Ennen kun alat todella masentua, tee asialle jotain. Hanki sitä koulutusta. Mielekkään tekemisen löytyminen voi avata portteja vaikka minne. Älä jää makaamaan pahaan oloon, tee muutos! Muutos on ainoa keino päästä takaisin jaloilleen ja tuntea olonsa hyväksi, mikäli on päästänyt itsensä sellaiseen pisteeseen, ettei enää pysty tuntemaan mielihyvää mistään.
 
Viimeksi muokattu:
Aloita itsetunnon nostaminen pienin askelin, eli tee jotain, jossa sulla on hyvä mahdollisuus onnistua ja kun se onnistuu, niin toki voit olla tyytyväinen ja ylpeä itsestäsi. Itsetunto nousee yleensäkin, kun onnistuu tekemisissään. Sulla kuitenkin taitaa olla nyt aikamoinen kynnys aloittaa mitään, mutta ellet mitään yritä ja pyri parempaan, niin tässä samassa tilanteessa pysyt...

Joten, nyt vain kokeilemaan. Jos tulee epäonnistuminen, niin ei saa masentua, vaan yrittää uudelleen. Tsemppiä!
 
  • Tykkää
Reactions: Birgitte
Tarkoitus olisi hakea nyt tulevassa yhteishaussa. En vaan tiedä minne haen... :/

Älä kysy itseltäsi "mitä minä osaisin opiskella?" vaan kysy "mitä minä haluaisin opiskella?". Etsi sen alan opiskelupaikka, johon haluat. Älä mieti edes mahdollisuuksiasi päästä, haet vaan useampaan sinua kiinnostavaan paikkaan. Voit myös hakea työvoimatoimiston kautta harjoittelemaan johonkin mieleiseen työpaikkaan, jotta voisit kartoittaa vahvuuksiasi, mikäli et heti opiskelemaan pääse. Mikä tahansa, mikä avaa sinulle seuraavan oven, on parempi kuin jäädä vain kurjaan oloonsa mätänemään.
 
up

miten saada takaisin vähän toivoa paremmasta? Miten saada itsellensä edes vähän itsetuntoa?
haluaisin että mulla vois olla hyvä olo miehen läsnä ollessa. nyt tunnen itseni epäonnistuneeksi ja huonoksi ihmiseksi aina kun mies on läsnä. en tajua mistä tämä tunne tulee/saanut alkunsa.. en ole aina tuntenut näin mieheni seurassa...

Ettei vain ois niin että se mies aiheuttaa ton olon? Mollaa sua joka välis? Antaa ymmärtää että sä et osaa mitään etkä tajua mistään mitään? Ei välttämättä suoraan sano niin mutta kuitenkin niin että asia tulee selväksi?
 
Ettei vain ois niin että se mies aiheuttaa ton olon? Mollaa sua joka välis? Antaa ymmärtää että sä et osaa mitään etkä tajua mistään mitään? Ei välttämättä suoraan sano niin mutta kuitenkin niin että asia tulee selväksi?

Sanon vielä tähän Hiputtaren kommenttiin, että kävi minullakin tuo mielessä, mutta ajattelin, että ajatus pälkähti päähäni vain, koska olen nähnyt henkistä väkivaltaa niin paljon. En siis osaa olla avoin ja näen kaikissa vain pahaa. Siihen en tahdo mennä, siksi lähden siitä, ettei mies vaikuta tuohon pahaan oloon, se on vain aloittajan mielenpäällä.

Tästä kuitenkin tulin ajatelleeksi myös sitä mahdollisuutta, että mies on oikeasti seurannut aloittajan kriisiä vierestä niin kauan, että se on alkanut myös miestä vaivaamaan ja jos jokin asia tarpeeksi kauan vaivaa, se lipsahtaa myös puheisiin. Ehkäpä mies siis vihjailee, että olisi aika tehdä asialle jotain? Mutta ei hän välttämättä sitä tahallisesti, vahingoittamistarkoituksessa tee. Hän saattaa yksinkertaisesti nähdä, ettei kaikki ole hyvin, ja yrittää kannustaa omalla tavallaan.

Jospa aloittaja valaisee asiaa paremmin..?
 
Viimeksi muokattu:
Mies ei tiedä tästä mun pahasta olosta yhtään mitään. Se vain olettaa mun olevan luonnostani laiska ja saamaton ihminen.

Kyllähän se mies on mulle motkottanut siivouksesta, ruuanlaitosta ja varsinkin lastenkasvatus asioista etten tee niissä tarpeeksi hyvää jälkeä.

Otin noista asioista nokkiini aluksi tosi paljon. Nyt olen alkanut vaan päästää ulos toisesta korvasta tai sanomaan jotain nasevaa takaisin. On mies aikalailla lakannut valittamasta noista asioista.

Paitsi välillä marmattaa tuosta lasten kasvatus asiasta ja se häiritsee mua ikään kuin arvostelee mua huonoksi äidiksi. No eipä sekään ole mikään malli kasvattaja joka hyväksyy ruumiillisen kurituksen ja olis myös valmis harjoittamaan.

Meillä ollu vähän vaikeaa löytää tasapainoa tähän perhe-elämään. Ollaan oltu yhdessä 7v josta vasta 2v asuttu saman katon alla.
 
Mies ei tiedä tästä mun pahasta olosta yhtään mitään. Se vain olettaa mun olevan luonnostani laiska ja saamaton ihminen.

Kyllähän se mies on mulle motkottanut siivouksesta, ruuanlaitosta ja varsinkin lastenkasvatus asioista etten tee niissä tarpeeksi hyvää jälkeä.

Otin noista asioista nokkiini aluksi tosi paljon. Nyt olen alkanut vaan päästää ulos toisesta korvasta tai sanomaan jotain nasevaa takaisin. On mies aikalailla lakannut valittamasta noista asioista.

Paitsi välillä marmattaa tuosta lasten kasvatus asiasta ja se häiritsee mua ikään kuin arvostelee mua huonoksi äidiksi. No eipä sekään ole mikään malli kasvattaja joka hyväksyy ruumiillisen kurituksen ja olis myös valmis harjoittamaan.

Meillä ollu vähän vaikeaa löytää tasapainoa tähän perhe-elämään. Ollaan oltu yhdessä 7v josta vasta 2v asuttu saman katon alla.

No, olet ainakin huomattavasti parempi lastenkasvattaja kuin miehesi, jos hän kerran harjoittaisi LAISSA kiellettyä toimintaa. Eli yksi ruksi pois "en osaa"-listalta.
 
No oukkelidoukkelis sentään. Onko sinua kiusattu, vedätkö käsijarru pohjassa eläämääsi läpi sitä tajuamatta?

Been there done that.

Minulla on helkutin utelias luonne kaikkea kohtaan. On vaikea keskittyä, kun mielen pukkaa kaikkea uutta. Etenin joskus raiteilla, kun en sopinut porukkaan ja yritin sitä kovasti. Tukahdutin itseni pökkelöksi. Mielikuvitus taisi lapsena lentää, eikä liikkumalla huhkien leikkiminen oikein motivoinut, joten sen arvaakin, että en ollut otollisesti oikealla tavalla sosiaalisesti kyvykäs, kun olen hidas taapertaja ja poikkeuksellinen ajattelija. Olen kuitenkin hirveän sosiaalinen mieltä stimuloivassa ympäristössä (harvinaista herkkua). Erikoinen ekstrovertti isoilla E-kirjaimilla.

Sanoin sopeutusmispaneille hyvästit ja katsos vaan olen yht'äkkiä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut jolla todellakin leikkaa monessa asiassa paremmin kuin "mukavuuden haluisilla ja samassa pysyttelevillä" ihmisillä. Olen toki hirveän kömpelö ja hajamielinen sekä heikkomuistinen tavallisissa asioissa, mutta kunnon brainstromaaminen, uusien asioiden omaksumisen halu ja kehittely saa muilta suut auki. Kokeile opetella ajattelmaan matematiikka abstraktisti. Numerot eivät kiinnosta minuakaan, mutta yhtälöiden vääntely ja kääntely on nannaa.
 
Kävipä sitten niin että onnistuin saattamaan loppuun kesken jääneen merkonomin tutkintoni. Eli nyt mulla on ammattitutkinto. Jee :)

Töitä en kuitenkaan ole saanut. Vaikka työharjoittelussa olin.

Yhteishakuun en osallistunut koska jänistin. No tulevana keväänä sitten. Ylijäämäpaikkoja kyttään osa oppilaitoksista ilmoittivat jo ettei ylijäämäpaikkoja ole. Enää yksi oppilaitos tiedustelematta mutta en kovin jaksa uskoa että sinne pääsen.
On se soveltuvuuskoekin ja mun suomen kielioppi ei oo parasta kun en tunne yhdyssanoja kaikkia. Puhun erinomaisesti suomea ja kirjoitan hyvin paitsi nuo yhdyssanat ja ehkä jotain gramatiikka virheitä. Johtunee siitä ettei suomi ole äidinkieleni. Asun nykyisin paikkakunnalla jossa on mahdollista opiskella vain suomeksi.

Niin ja joo olin kiusattu koulussa.
 

Yhteistyössä