Mitä jos vaikka halvaantuis ja seksi loppuis siihen?

[Lentokala]

Tuollaisessa tilanteessa seksi olisi sivuseikka, rakkaus olisi arvokkaampaa!

Niin mutta antaisitko miehen rakkaudesta käydä joskus vielä vieraissa ellet itse pysty seksiä harrastaan?
...jos mies kauniisti pyytäisi eikä tää ois mitään joka viikkoista herkkua.
Pitäskö miehen luopua loppuelämäkseen seksistä? Vai vaihtoehtoisesti jättää sut kokonaan?

 

[Rytkäätys]

Kuten jo kirjoitin aiemmin, minä varmaan antaisin miehelle pitkän seksittömän ajan jälkeen luvan pitkin hampain. Ja itkisin katkerasti salassa.
Mut tiedän myös sen, että miehelle olis todella suuri kynnys "tehdä se minulle", mun pitäs ajaa se sinne naisiin. Koska en mä halua et se kokonaan ilman joutuis loppu elämää olemaan. Se on tosiaan eri asia mitä se tekis semmosessa tilanteessa. Saattais jäädä mun kanssa kotio.

 

[vieras]

Pitäskö miehen luopua loppuelämäkseen seksistä? Vai vaihtoehtoisesti jättää sut kokonaan?

Mä rakastan miestäni valtavasti, mutta seksi on mielestäni eri asia kuin rakkaus. Ja mieheni on varsin aktiivinen sen suhteen, joten kidutustahan se olisi kieltää häneltä seksi. Mitä minä menettäisin siinä että hän kävisi purkamassa paineet muualla, mutta muutoin olisi rinnallani kaikissa muissa, tärkeissä asioissa? Rakkaus ja yhteinen elämäolisi minun, seksi jonkun / joidenkin muiden -mielestäni minä saisin edelleen tässä eniten, en menettäisi oikeastaan mitään.

 

[Lentokala]

Pitäskö miehen luopua loppuelämäkseen seksistä? Vai vaihtoehtoisesti jättää sut kokonaan?

Mä rakastan miestäni valtavasti, mutta seksi on mielestäni eri asia kuin rakkaus. Ja mieheni on varsin aktiivinen sen suhteen, joten kidutustahan se olisi kieltää häneltä seksi. Mitä minä menettäisin siinä että hän kävisi purkamassa paineet muualla, mutta muutoin olisi rinnallani kaikissa muissa, tärkeissä asioissa? Rakkaus ja yhteinen elämäolisi minun, seksi jonkun / joidenkin muiden -mielestäni minä saisin edelleen tässä eniten, en menettäisi oikeastaan mitään.[/quote

Lähinnä tätä on munkin ajatukseni itselläni.

 

[miettijä]

Halvaantuminen ei välttämättä lopeta kyllä seksielämää. Joskus toisen sairastuminen voi lopettaa kaiken läheisyyden ja suhteesta muodostuu hoitaja-potilas suhde. Tällöin pitäisi pystyä keskustelemaan.

Jos itse en jostain syystä voisi enää sietää mitään läheisyyttä, eikä olisi toivoa että tilanne kohentuu niin toivon ainakin että osaisin antaa luvan mennä vieraisiin. Seksi ei ole ihmisen perustarve, mutta kyllä läheisyys toisen ihmisen kanssa on.

Jos taas mies haluaisi mennä vieraisiin sen takia että olisin halvaantunut enkä pystyisi osallistumaan seksiin niin kuin ennen niin saisi kyllä painua hakemaan sitä seksiään vaikka saharan aavikolta ja takaisin ei olis mun silmien eteen asiaa. *ärh*

 

[vieras]

Lähinnä tätä on munkin ajatukseni itselläni.

Kiva kuulla etten ole ainoa, ettei ajatukseni ole ihan outo kaikille, että joku ymmärtää minunkin näkökantani

 

[e]

Minä antaisin mieheni hankkia itselleen naisen, jonka kanssa rakentaa seksisuhdetta. Mikäli siis itse en siihen enää kykenisi. Miehellä on kovat halut ja tiedän sen. Miksi siis, jos muuten parisuhde toimii, en voisi antaa hänelle sitä erivapautta? Kun mietin sitä vaihtoehtoa jo nyt, vaikka en olekaan kykenemätön seksiin.

 

[vieras]

Missä toinen ketju on?
Voisko joku laittaa linkin?

 

[anu]

Jos mä halvaantuisin, ni en tiedä mitä tekisin! En mä kyl saattas ajatella sitä, että mies kävis jonku muun naisen tykönä, enkä usko et mun mies siihen alkas!Ite olisin ennemmin ilman, mitä et lähtisin "vieraisiin"!