mitä mä olen tehny väärin, että ansaitsen tälläistä?

[Peppari]

en pysty synnyttämään siskoni läsnäollessa. Kun mielistelen ja pyytelen anteeksi mieheltäni n iin hän on tyytyväinen, että pystyn tunnustamaan virheeni. En usko että omassa käytöksessäni on muutoksia juurikaan, ainenkin nyt olen miehelleni kuin enkeli.

Voi kuule, aivan varmasti pystyt! Minulla oli jopa sektiossa pikkusisko mukana. Parempi lapsellekin että synnytyksessä on mukana ihminen joka rakastaa sinua ja tulevaa lasta.

 

[Hammaskeiju]

Kuulostaa tosiaankin siltä että miehesi on yhtäkkiä sairastunut psyykkisesti. Onko hällä liian kovat paineet työssä, isäksi tulossa ym? Nyt ensimmäiseksi jätät omaan arvoonsa sen uhkailut siitä, ettei tule synnytykseen. Siihenhän on kuitenkin vielä 20 viikkoa. Mieli ehtii muuttua tuhanteen kertaan ja riitoja syntyä. Anna miehen olla. Älä mielistele. Ehdota että hakisi apua. Jos ei hae, hae sinä itsellesi. Katso kuinka tilanne etenee, muuttuuko miehen käytös. Voimia sinulle! :hug:

 

[ilona]

voi rakas ystävä,millä tuollainen mies voi sua tukea? saattaa kiukutella synnytyksessäkin. en ikinä haluaisi ihmistä synnytykseen joka voisi sitten kiusata niillä asioilla mitä synnytyksessä näkee..yh..

 

[Äiti-Kengu]

No ei sulle tuosta miehestä apua ole synnytyksessä.
Miksi edes mietit moista.Haluatko sinnekkin hänet sua haukkumaan.
Anteeks,mutta tuo sun tekstis on järkyttävää ja surullista.
Kyllä minä sinuna keskustelisin miehen kanssa ja sitten tekisin johtopäätökset.
ajattele lapsiasi :hug:

 

[vakkari]

ap, mulla on vastaanvalainen suhde takana.
Olimme 3kk yhdessä kun tulin raskaaksi, erosimme kun lapsi oli vajaa 1v.
Mies käytti henkisä väkivaltaa koko suhteemme aikana, haukkui, nöyryytti, syytti, kaikki oli minun vikani.

Itse hänessä ei ollut mitään vikaa. Lojui 6kk tekemättä mitään saamatta penniäkään rahaa, irisanoitui vakkari töistä mutta luonne ei antanut periksi ilmoittautua työkkäriin.

Maksoin 3500markasta vuokran jolloin käyttörahaa jäi 500mk/kk:ssa.

Sain miehen syksyllä sitten pois kämpästä mutta hänpä ei tehnyt osoitteenmuutosta, jolloin en vieläkään saanut asumistukea enkä yh kosvausta.
Tässä vaiheessa oli lastenhuolto jo käräjille menossa, vuosi vaihtui ja asianajajani kirjoitti Kelaan tosituksen että ukko on muuttanut pois jolloin sain asumistuen ja yh. korotuksen.

Tää ex- mies oli avopuolisoni kuitenkin verotiedoissa vuoteen 2003 koska ei tehnyt osoitteen muutosta silloin kuin muutti pois. Raukesi vasta kun itse muutin siitä asunnosta pois.

Joten tilanne ei suinkaan saata olla ohi kun eroatte vaan sattaa mennä monimutkaiseksi kun on yhteinen lapsi.

Meillä isä tapaa lastaan joka toinen viikonloppu, itse en ole ex- miestäni nänhyt nyt 2vuoteen.

Olemme olleet käräjillä 2005 jolloin sain tehtävänjaon mutta yksinhuoltoon ei ollut riittäviä perusteita.
Ex on narsisti luonteeltaan ja käyttää lastaansa " lyömäaseena " minua kohtaan edellen.
Ja ylistää itseään yli kailken joten myös lapsi yriittää pitää isänsä tyytyväisenä, eikä halua että isö pahoittaa mielensä...

Tätä tulee jatkumaan vielä siihen asti kunnes lapsi täyttää 18v.



Tsemppiä aapee ja halaukset.

 

[ap]

koska en aamulla pessyt miehen pyykkejä kun hän pyysi, sanoi siis ettei tule synnytykseen ja lähti ovesta. Sanoin hälle, että voiko odottaa hetken ja olla huutamatta ja että hän huutamalla pilaa aamuni. Nyt soitti että haluaa jutella, jos selvitettäis välejä. Minulla oli ruoanlaitto kesken ja sanoin et jos puolen tunnin päästä. Mies sanoi ettei myöhemmin hälle sovi, vaan nyt heti. No, suostuin ja mies aloitti keskustelun haukkumalla minua tilanteesta ja että kuinka voin sanoa hänelle jotain niin pahaa kuin että hän huutaa ja pilaa aamuni. mielestään hän itse ei ollut syyllistynyt mihinkään eikä tehnyt mitään väärää. Suljin puhelimen koska en jaksa kuunnella nyt.

Olen itekin miettinyt, että on mahdollista että mies vaatii synnytyksessä minua kuuntelemaan häntä jne. Mutta mies on kuitenkin mulle se tuki ja turva ja niin epäreilulta kun se mustakin tuntuu, olen todella riippuvainen (ainenkin synnytykseen asti) tästä miehestä.

 

[....]

koska en aamulla pessyt miehen pyykkejä kun hän pyysi, sanoi siis ettei tule synnytykseen ja lähti ovesta. Sanoin hälle, että voiko odottaa hetken ja olla huutamatta ja että hän huutamalla pilaa aamuni. Nyt soitti että haluaa jutella, jos selvitettäis välejä. Minulla oli ruoanlaitto kesken ja sanoin et jos puolen tunnin päästä. Mies sanoi ettei myöhemmin hälle sovi, vaan nyt heti. No, suostuin ja mies aloitti keskustelun haukkumalla minua tilanteesta ja että kuinka voin sanoa hänelle jotain niin pahaa kuin että hän huutaa ja pilaa aamuni. mielestään hän itse ei ollut syyllistynyt mihinkään eikä tehnyt mitään väärää. Suljin puhelimen koska en jaksa kuunnella nyt.

Olen itekin miettinyt, että on mahdollista että mies vaatii synnytyksessä minua kuuntelemaan häntä jne. Mutta mies on kuitenkin mulle se tuki ja turva ja niin epäreilulta kun se mustakin tuntuu, olen todella riippuvainen (ainenkin synnytykseen asti) tästä miehestä.

älä ole riippuvainen.. ei se sulle anna yhtää mitää vitun turvaa siellä synnytyksessä. se on vaan siellä samanlainen ku nytkin.. pitää luultavasti sun olla anteeks pyyntelemässä ja mielistelemässä. Mä oon seurustellu samanlaisen miehen kanssa ja saatiin lapsi. Sanon vaan, että lopeta se suhde nyt kun vielä pystyt. Minä tyhmä en niin älynnyt tehdä ja saan siitä kärsiä nyt.

 

[vieras]

Niin kauan miehesi sinua ovimattona käyttää kun sinä se SALLIT. Sinua kohdellaan juuri niin kuin annat kohdella. Jos et itse ala olla vähän topakampi, niin miehesi ei tuosta koskaan muutu. Miehesi käytös on aivan sikamaista, enkä koskaan suvaitsisi moista keltään! Toisaalta voin kuvitella, että miestäsi jopa saattaa ärsyttää, että annat sen kohdella itseäsi noin, etkä kunnioita itseäsi sen vertaa, että tuollaista paskakäytöstä suvaitset. Et anna vastusta. Vähän reippautta ja itsekunnioitusta!

 

[ap]

tiedän, mutta luulen, että olen liian heikko lähtemään ja jättämään. ainenkin nyt raskausaikana. Kai ajattelen jotenkin, että vaikka kuinka synnytyksessä olisin lähinnä tuki miehelle, niin parempi sekin kuin mennä sinne yksin.

 

[hepokatti]

Mies käyttää sinuun henkistä väkivaltaa ja jos tuo johtuu esim. bibolaarisesta oireyhtymästä voi käytös muuttua vielä pahempaan... ota yhteyttä turvakotiin (sieltä saa myös doulan synnytykseen). Myös lapsesi kärsii tilanteesta jota joutuu todistamaan.

 

[bb]

Miten se tukee sinua, että mies synnytyksen aikana tiuskii, että älä valita ja puske se vauva jo ulos, että pääsen pois jne.
Jos sanoisit miehelles, että hän ei saa tulla synnytykseen, niin taatusti olisi tunkemassa sinne väkisin. Kuulostaa just sellaselta tyypiltä.

 

[tutulta kuullostaa]

en pysty synnyttämään siskoni läsnäollessa. Kun mielistelen ja pyytelen anteeksi mieheltäni n iin hän on tyytyväinen, että pystyn tunnustamaan virheeni. En usko että omassa käytöksessäni on muutoksia juurikaan, ainenkin nyt olen miehelleni kuin enkeli.

Kohta tai oikeastaan jo nyt teitä on kaksi jotka tarvitsee apua ja nopeasti, eihän mikään liitto voi pysyä koossa mielistelyllä, sinä tuhoat viimesetkin rippeet itsetunnostasi, alistumalla tuollaiseen. En sano että jätä miehesi , mutta hakekaa apua ja äkkiä, perheneuvola .äitiysneuvola mikä tahansa taho voi auttaa kun kerrot tarinasi, ja sanot tarvitsevasi kiireesti apua.

 

[vierailija]

tiedän, mutta luulen, että olen liian heikko lähtemään ja jättämään. ainenkin nyt raskausaikana. Kai ajattelen jotenkin, että vaikka kuinka synnytyksessä olisin lähinnä tuki miehelle, niin parempi sekin kuin mennä sinne yksin.

joo sä olet kyllä itsekkin avun tarpeessa, älä jää hyvä ihminen yksin näitten asioiden kanssa, puhu nopsaan jollekkin ammttiauttajalle.

 

[viiru]

Nyt kuule nainen järki käteen oikeesti!!
Et voi kiduttaa itseäs ja ennen kaikkea lastasi olemalla päivääkään tollaisen k*sipään kanssa!
Muuta heti tai viimeistään viikonlopun aikana joko siskosi luo tai turvataloon ja hommaa doula synnytykseen jos et selviä siitä yksin.
Parempi yksin synnyttää kuin tollaisen hirviön läsnäollessa,mitä jos teet synnytyksessäkin jotain "väärin" miehesi mielestä?!Kestätkö siinä tilanteessa haukut?!
Ei pahalla mut en usko että jätät miestäsi synnytyksen jälkeen,sanot niin ja vakuuttelet asiaa itsellesi mutta kun on tosi paikka niin jäät häntä koipien välissä miehen luo ja sama meno jatkuu.
Lähde heti tai et lähde ollenkaan.
Tämä oli rankkaa tekstiä varmaan sun mielestä mutta ei mun mielestä mitkään voi voit auta.Jätä se luuseri nyt!! Voimia!!!!

 

[veeras]

niinkun tossa muutama sanoikin:narsisti.
AP!googlaa sana narsisti ja varmasti alat huomaamaan merkkejä.saat ainakin selityksen miehen käytökseen.
älä kulta pieni jää alistettavaksi kohta sama alistus kohdistuu myös lapseesi,valitettavasti.

 

[vicy]

LÄHDE!!! Ja ehdottomasti nyt heti! Et sä sitten vauvankaan kanssa pysty mihinkään lähtemään ja nyt sä vielä kerkeät järjestämään asiasi ennenkö vauva syntyy!

 

[Nette]

ÄLÄ ota miestä mukaan synnytykseen!!!!!!!! Kuulostaa täysin samalta kuin mitä minulla oli exmieheni kanssa odotusaikana!!! Tekisin mitä vaan jotta voisin perua hänen mukana olonsa synnytyksessä! Synnytykseni oli aivan kamala hänen läsnäollessa, ihan kuin hän olisi syyttänyt minua että olin siinä tilassa ja uhkaili ja mollasi synnytyksen aikanakin kun kätilö ei ollut paikalla.
Et tarvitse tuollaista miestä mukaasi! Ota joku hyvä ystäväsi/äitisi.

 

[!]

Ei niitä miehiä sinulle kukaan anna. Itse sinä ne otat. Itse myös näytät kuinka sinua voi kohdella!

 

[:/]

itse sallit sen kohdella sua noin kun pyytelet anteeksi ja nöyristelet. Ei voi muuta sanoa kuin oma on mokasi. Neuvoni on että jätä se tolvana heti mutta epäilen... Varmaan vuoden päästäkin oot sen kans ja itket täällä kuinka julma se on jopa omaa lastaan kohtaan sillä siihen se menee. Juokse ja lujaa nainen!!!!!

 

[ap]

itse sallit sen kohdella sua noin kun pyytelet anteeksi ja nöyristelet. Ei voi muuta sanoa kuin oma on mokasi. Neuvoni on että jätä se tolvana heti mutta epäilen... Varmaan vuoden päästäkin oot sen kans ja itket täällä kuinka julma se on jopa omaa lastaan kohtaan sillä siihen se menee. Juokse ja lujaa nainen!!!!!

Niin, itken täällä.. kuitenkin ajattelin täällä nyt asiaa purkaa kun mies syyllistää mua itkemisestä, jos pillahdan itkuun hänen aikaan, mies pyytää lopettamaan tai uhkaa lähteä kun "ei jaksa katsoa kun itken".

Tiedän että mun pitäs vaan mennä ja lujaa.. mutta kun se ei ole niin helppoa, onko teistä joku tehnyt niin?

 

[JKMS]

Miksi ripustaudut mieheesi? Tiedän että vaikeaa päätöstä on helppo lykätä ensin uskottelemalla itselleen että "lähden synnytyksen jälkeen" sitten se on vauvaiän, uhmaiän, koulunaloituksen, murrosiän ja lopulta "lähden kun lapset ovat aikuisia".

Tässä välissä kerkeät pilata niin oman kuin lastesikin elämän. Mieti miksi koet olevasi riippuvainen miehestäsi (vaikka nyt vain edes siellä synnytyksessä). Mieti mitä kamalaa voisi tapahtua jos mukanasi olisikin joku muu läheinen. Suosittelen että koittaisit saada itsellesi keskusteluapua esim. neuvolan kautta, koska usein ulkopuolinen ihminen voi auttaa näkemään asian uudesta perspektiivistä.

Sinun tehtäväsi ei ole paapoa sairasta miestäsi. Hän voi herätä ja hakea apua mutta nykyisellään vain mahdollistat hänelle tuo sairaan käyttäytymisen.

 

[elämä ja usko]

En mä kyllä jäisi odottelemaan synnytykseen asti vaan lähtisin todennäköisesti heti. Nyt sulla ei ole vielä toi mahakaan niin kamalasti tiellä että pysyt vielä tekemään kaikenlaista. Sitten vastasyntyneen kanssa et enää jaksa ja on muitakin ongelmia. Mieti sitä sun vanhempaa lastas. Se kuulee ja näkee kaiken ja on varmasti peloissaan. Anna edes hänelle turvallinen ja kiva koti.

 

[lisäys]

Vaikeinta on lähteminen. Kaikki muu sen jälkeen on helpompaa.

 

[Äitix3]

Tiedän että mun pitäs vaan mennä ja lujaa.. mutta kun se ei ole niin helppoa, onko teistä joku tehnyt niin?

Minä! Mulla oli vajaan vuoden ikänen tyttö ja odotin toista, kun lähdin. Enkä ole katunut. Paljon paremmin pärjäsin ilman sitä miestä! Ja niin pärjäät sinäkin! Synnytykseen tuli äitini mukaan. Ja hyvin meni. Piti mun puolia paremmin kuin kukaan mies olisi voinut.

 

[ap]

ehkä alan itsekkin ymmärtämään tätä tilannetta enemmän. Kiitos teille. mutta vielä mietin sitä synnytystä. Laitoin tänään asuntopaperit, mulle ja lapselle ja tulevalle lapselle. Pitänee seurata tilannetta.

Joku mainitsi aikaisemmin tuosta narsistisuudesta ja kävin lukemassa siitä, ainenkin todella paljon löytyy samanlaisuuksia miehestäni. Kun vielä yritettiin jutella tän aamuisesta, niin mies ei todella löydä itsestään mitään vikaa, vaan sillä on oikeus huutaa jne. Musta tuntuu että olen lisäksi siirtynyt miehelleni äidiksi. Aikoinaan, ennen kun tavattiin, miehen äiti pesi hälle pyykit, kävi ajoittain kaupassa ja siivosin kämpän. sitten muutimme miehen kanssa yhteen ja tämä kaikki siirtyi minulle. Ja nyt mies katsoo, että voi huutaa ja kiukkuilla minulle, kuin teini-ikäinen vanhemmilleen, ellen just sillä hetkellä mee tekemään jotain kun mies pyytää. huomaan selvästi, että mun silmät on jotenkin avautunu tän päivän aikana, kiitos teille suorista vastauksista! Tää päivä onkin menny itkiessä ja kyynelten peittelyssä. Toivottavasti ei tyarvii enää montaa itkua tuohon uhrata.