mitä mä olen tehny väärin, että ansaitsen tälläistä?

[mi]

"Mutta mies on kuitenkin mulle se tuki ja turva ja niin epäreilulta kun se mustakin tuntuu, olen todella riippuvainen (ainenkin synnytykseen asti) tästä miehestä."

Älä nyt sinne saakka jää odottelemaan, mikä ihme se nyt on yksin synnyttää. Onhan sulla kätilöt siellä ja doulankin saat niinku monet jo neuvoneet. Tunnut nyt vaan selittelevän itelles ja tekevän lupauksia että "sitten kun ja sitten kun" lähden.. Joopa joo, ikävä kyllä monet naiset jotka näitä lupauksia itselleen tekevät, eivät koskaan lähdekään. Lähde nyt ja anna lapsillesi parempi elämä. Ehkä otat taas joskus itsellesi samanlaisen kusipään, mutta sen ajan murhe on silloin. Lähde nyt pois jo siitä suhteesta, lasten takia. Ei sunkaan tarvitse tota kuunnella, mutta oikeesti, vielä kerran, tarvitseeko lasten?

 

[ap]

Kiinnostaisi tietää oletko saanut uusia ajatuksia luettuasi vastauksia? Tai mikä on tämänhetkinen oma arviosi. Aiotko jatkaa suhteessa?

Kyllä, kiitos vastauksista. Olen todella saanut selvitettyä teidän ansiosta ajatuksiani. Olen päättänyt, että isä voi tulla synnytykseen, tarvittaessa voin pyytää et poistuu salista. Tuntuu kuitenkin paremmalta että hän olisi paikalla, kun kuitenkin pieni tuki, ehkä..
Ja aikaisemmin mainitsinkin, että asuntopaperit laitoin eilen, haen itselleni ja lapsille asuntoa, katsoos miten käy.. Joka tapauksessa muutan lapsen synnyttyä. En voi jatkaa tässä suhteessa. Koen että on yksi lapsi vähemmän (mies)kun erotaan. Suhteemme on selvästi tullut pisteeseen, jossa puhumisesta ei ole apua. Eilen yritin nostaa keskustelua ylle, mutta mies alkoi kaivelemaan kaikkia virheitäni 4vuoden ajalta eikä pystytty keskustelemaan siis siitä mikä oikeasti on vikana, koska mies ei nää itsessään mitään vikaa. Mies on pettänyt minua suhteen aikana kahdesti, olen antanut ne miehelle anteeksi. Mutta nekään ei ole miehen mielestä hänen syytä, koska on joutunut pettämään minua, kun olen kohdellut häntä silloin huonosti eikä ole riidan aikana silloin saanut minulta läheisyyttä..

Osittain inhoan itsessäni sitä, etten osaa vaan mennä pois ja jättää. Ja toinen on se kun tunnen miestä kohtaan sääliä, kuinka mies pärjää ilman minua. Uskon että raskauden jälkeen, ja minun on pakkokin, sulkea tunteet ja lähteä.

 

[vieras]

Kiinnostaisi tietää oletko saanut uusia ajatuksia luettuasi vastauksia? Tai mikä on tämänhetkinen oma arviosi. Aiotko jatkaa suhteessa?

Kyllä, kiitos vastauksista. Olen todella saanut selvitettyä teidän ansiosta ajatuksiani. Olen päättänyt, että isä voi tulla synnytykseen, tarvittaessa voin pyytää et poistuu salista. Tuntuu kuitenkin paremmalta että hän olisi paikalla, kun kuitenkin pieni tuki, ehkä..
Ja aikaisemmin mainitsinkin, että asuntopaperit laitoin eilen, haen itselleni ja lapsille asuntoa, katsoos miten käy.. Joka tapauksessa muutan lapsen synnyttyä. En voi jatkaa tässä suhteessa. Koen että on yksi lapsi vähemmän (mies)kun erotaan. Suhteemme on selvästi tullut pisteeseen, jossa puhumisesta ei ole apua. Eilen yritin nostaa keskustelua ylle, mutta mies alkoi kaivelemaan kaikkia virheitäni 4vuoden ajalta eikä pystytty keskustelemaan siis siitä mikä oikeasti on vikana, koska mies ei nää itsessään mitään vikaa. Mies on pettänyt minua suhteen aikana kahdesti, olen antanut ne miehelle anteeksi. Mutta nekään ei ole miehen mielestä hänen syytä, koska on joutunut pettämään minua, kun olen kohdellut häntä silloin huonosti eikä ole riidan aikana silloin saanut minulta läheisyyttä..

Osittain inhoan itsessäni sitä, etten osaa vaan mennä pois ja jättää. Ja toinen on se kun tunnen miestä kohtaan sääliä, kuinka mies pärjää ilman minua. Uskon että raskauden jälkeen, ja minun on pakkokin, sulkea tunteet ja lähteä.

Olen iloinen kuultuani ettet jää alistujaksi suhteeseen. Olen varma että sinulla ja lapsilla on helpompaa ilman noin rajusti ailahtelevaa miestä. Olen katsellut ystäväni vastaavanlaista tilannetta ja nyt päästyään eroon epäinhimillisesti käyttäytyvästä miehestä hän on saanut sanojensa mukaan itsekunnioituksensa ja elämänsä takaisin. Lapsillakin näyttää menevän paremmin. Toivon sinulle onnea, voimia ja iloa tulevaisuudessa.

 

[ap]

kiitos, sitä varmasti tarvitaan

 

[argh!]

Lähipiirissä on yksi samankaltainen tapaus ja siis en voi sietää tuollaista, kenenkään ei tarvii.
Millä nuo miehet saa koukutettua naisen, että nainen kestää tuollaisessa suhteessa? Murtaa itsetunnon? Saa tuntemaan toisen mitättömäksi ja olemaan kiitollinen juuri tästä miehestä. Mahtavaa esimerkkiä tuleville lapsille seurata sättimistä jne..

Nyt se mies ojennukseen! Jos ei pystytä elämään tasavertaisina kumppaneina ja perheenä niin silloin on oikeesti parempi elää erillään, jo ihan lastenkin takia.

Kaikki sympatiat sinulle ap, maailmassa todellakin on parempiakin miehiä.. sinulle on vaan sattunut huono yksilö kohdalle. Tsemppiä ja jaksamista kuitenkin ja mukavaa odotusta!

 

[v]

... alituiseen mielistelen ja esitän että kaikki on kivasti ja kuuntelen nöyränä kaikki haukut ja huudot ja myöntelen kun mies haukkuu minua ja pyytelen anteeksi asioita, joihin en oikeasti tunne olevani syypää. Itken sitten pahaa oloani yöllä. Jos en miehen syytöksiin (aiheettomiinkin) vastaa anteeksi pyytämällä ja tulemalla vastaan ja anella anteeksi, riitä vain suurenee ja jatkuu.
Miksi teen näin?
Koska tarvitsen miestäni synnytykseen. ...

Lopeta mielistely. Aivan varmasti selviät synnytyksestä ilman miestä, ota doula. Doula on sentään "ammattilainen", toisin kuin joku hermoheikko ja itsekäs äijä.

 

[v]

Sun hormonitoimintasi muutokset aiheuttaa tuon. Mies näkee sut eri tavalla, ja sä suhtaudut paljon herkemmin asioihin. Älä välitä miehesi tekemisistä ja sanomisista. Keskity siis omaan elämääsi. Raskaana sitä ottaa liian helposti itseensä ihan olemattomistakin asioista.

Antaako mun hormoonit käskyn miehelle jatkuvaan sättimiseen ja törkeään henkiseen väkivaltaan?

Ei sun miehelle mitään käskyä anneta, mutta hormonit muuttaa sua, joten sun mieskin suhtautuu suhun eri tavalla. Sä olet sille tavallaan eri ihminen. Moni mies ei enää halua naistaan raskauden tai pillereiden takia. Onhan näiden vaikutusta parinvalintaankin tutkittu, ja huomattu voimakas merkitys.

Loistavaa, miehellä ei ole siis vastuuta. Ne on vaan ne ap:n kurjat hormonit.

 

[Mrs Shillelagh]

Sun hormonitoimintasi muutokset aiheuttaa tuon. Mies näkee sut eri tavalla, ja sä suhtaudut paljon herkemmin asioihin. Älä välitä miehesi tekemisistä ja sanomisista. Keskity siis omaan elämääsi. Raskaana sitä ottaa liian helposti itseensä ihan olemattomistakin asioista.

Antaako mun hormoonit käskyn miehelle jatkuvaan sättimiseen ja törkeään henkiseen väkivaltaan?

Ei sun miehelle mitään käskyä anneta, mutta hormonit muuttaa sua, joten sun mieskin suhtautuu suhun eri tavalla. Sä olet sille tavallaan eri ihminen. Moni mies ei enää halua naistaan raskauden tai pillereiden takia. Onhan näiden vaikutusta parinvalintaankin tutkittu, ja huomattu voimakas merkitys.

Sama se miten ne hormoonit muuttaa ihmistä tai herkistää tai ihan mitä vaan, se ei oikeuta ketään alistamaan ja kohtelemaan toista kaltoin!

Ihmiset ei ajattele oikeudenmukaisuutta valintoja tehdessään.

ihminen ei ole eläin.
ihminen voi ajatella oikeudenmukaisesti valintoja tehdessään. siinä yksi ero.

ap:lle sanoisin: jos vielä rakastat miestäsi ja haluat yrittää, voithan jäädä suhteeseen kunnes lapsi on syntynyt ja katsoa muuttuuko miehesi käytös.
Itse en usko, että kyse on hormoneista vaan miehesi on melko kykenemätön vastuunottoon ja pelkää tilannetta kuollakseen.

Ihminen on eläin, mutta eroaa muista eläimistä siinä, että voi ajatella oikeudenmukaisuutta. Valitettavasti hyvin harva ihminen käyttää tätä kykyä.

 

[Mrs Shillelagh]

Sun hormonitoimintasi muutokset aiheuttaa tuon. Mies näkee sut eri tavalla, ja sä suhtaudut paljon herkemmin asioihin. Älä välitä miehesi tekemisistä ja sanomisista. Keskity siis omaan elämääsi. Raskaana sitä ottaa liian helposti itseensä ihan olemattomistakin asioista.

Antaako mun hormoonit käskyn miehelle jatkuvaan sättimiseen ja törkeään henkiseen väkivaltaan?

Ei sun miehelle mitään käskyä anneta, mutta hormonit muuttaa sua, joten sun mieskin suhtautuu suhun eri tavalla. Sä olet sille tavallaan eri ihminen. Moni mies ei enää halua naistaan raskauden tai pillereiden takia. Onhan näiden vaikutusta parinvalintaankin tutkittu, ja huomattu voimakas merkitys.

Täällä on näköjään oikeen pennin psykologi neuvoja antamassa...

Totta kai hormonitoiminta muuttuu kun nainen on raskaana, mutta miksei sitten esim. työkaverit ja sukulaiset käyttäydy samalla tavalla...

onneksi mulla on maailman ihanin mies, joka on ollut ihan normaali, vaikka mun hormonit on tehnyt tepposet kaksi kertaa.

Tuskin ihmisillä on työkavereihin ja sukulaisiin samanlainen suhde kuin kumppaniinsa. Paitsi tietysti savolaisilla, joilla on intiimi suhde kaikkien mahdollisten kanssa...

 

[Mrs Shillelagh]

Sun hormonitoimintasi muutokset aiheuttaa tuon. Mies näkee sut eri tavalla, ja sä suhtaudut paljon herkemmin asioihin. Älä välitä miehesi tekemisistä ja sanomisista. Keskity siis omaan elämääsi. Raskaana sitä ottaa liian helposti itseensä ihan olemattomistakin asioista.

Voi voi minkä kommentin olet suustasi päästänyt.

Ja mitäs sä sanoit?

 

[Mrs Shillelagh]

Sun hormonitoimintasi muutokset aiheuttaa tuon. Mies näkee sut eri tavalla, ja sä suhtaudut paljon herkemmin asioihin. Älä välitä miehesi tekemisistä ja sanomisista. Keskity siis omaan elämääsi. Raskaana sitä ottaa liian helposti itseensä ihan olemattomistakin asioista.

Antaako mun hormoonit käskyn miehelle jatkuvaan sättimiseen ja törkeään henkiseen väkivaltaan?

Ei sun miehelle mitään käskyä anneta, mutta hormonit muuttaa sua, joten sun mieskin suhtautuu suhun eri tavalla. Sä olet sille tavallaan eri ihminen. Moni mies ei enää halua naistaan raskauden tai pillereiden takia. Onhan näiden vaikutusta parinvalintaankin tutkittu, ja huomattu voimakas merkitys.

Loistavaa, miehellä ei ole siis vastuuta. Ne on vaan ne ap:n kurjat hormonit.

Jokaisella on vastuu itsestään. Niin naisillakin hormoneineen.