Mitä mieltä äidistä / isästä, joka ei koskaan ulkoile lastensa kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "..."
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

"..."

Vieras
Lapset ulkoilevat päivähoidossa ja koulussa, mitä siellä on tapana ulkoilla. Äiti on opiskelija, isä päivätyössä. Vauva-ajan jälkeen kotiulkoilut on hoidettu isovanhempien tiimoilta, eli viikonloppuisin tai arkisin hoidon ulkopuolella isovanhemmat leikkivät tai oleskelevat lasten kanssa ulkona. Lasten vanhemmat eivät käy ulkoilemassa; vain pakolliset lumityöt tai ruohonleikkuut, ei muuta. Ei kävelyitä, ei lumisotaa, ei urheilua, ei ulkona touhuilua, ei mitään muuta. Mitä mieltä tästä, onko tämä nykyään hyvinkin tavallista?
 
Minkälaista liikuntaa ne vanhemmat sitten harrastaa?

Ei oo normaalia ainakaan mun tuttavapiirissä. Kaikillatutuilla on tapana panostaa terveellisiin elämäntapoihin, joihin liikunta ja ulkoilu kuuluu olennaisesti.
 
Kun vanhemmat eivät harrasta minkäänlaista liikuntaa. Heräävät aamulla, menevät töihin/kouluun, lapset hoitoon/kouluun, tullaan kotiin koko sakki, syödään.. missään vaiheessa eivät ulkoile enää kotiin palattuaan. Paitsi jos käyvät autolla kaupassa. Eivät harrasta uimahalleja, lenkkeilyä, ei siis yhtään mitään. Viikonloppuisin lapset ovat isovanhemmilla. Siellä ulkoillaan, mutta melko vähän. Isovanhemmat työssäkäyviä hekin.
 
[QUOTE="hmm";29704239]Mie oon syntynyt -80 luvulla, enkä silloinkaan muista, että vanhemmat olis ollet meidän kanssa ulkona. Oltiin keskenämme ja hauskaa oli :)[/QUOTE]

Minä olen syntynyt 1978 ja meilläkin oli näin. Toki pyöräilyt, hiihdot jne opetettiin, mutta muuten painettiin lapsiporukalla ulkona pitkin kyliä ja metsiä aika huolettomasti. Korsossa siis vartuin :D
 
No aikuisia ihmisiä ei voi pakottaa liikkumaan, kyl se tarvii lähteä omasta halusta. Eli mitäs tuohon nyt sanoisi, ikävää lasten ja vanhempienkin kannalta, jos ei yhtään mitään liikkumista tai ulkoilua harrasteta yhdessä. Voisiko vanhempia/vanhempaa pyytää treffeille lasten kanssa leikkipuistoon tms.?
 
Mä inhoan ulkoilua lasten kanssa. Lapset 4 ja 1v. 1v menee koko ajan kiellettyihin paikkoihin ja 4v ei keksi mitään tekemistä, minun pitää koko ajan jotain keksiä, viihdyttää. Lopulta se ulkoilu on vaan pihalla seisoskelua ja kellon tuijottelua, mutta pakko mikä pakko.
 
Minä olen syntynyt 1978 ja meilläkin oli näin. Toki pyöräilyt, hiihdot jne opetettiin, mutta muuten painettiin lapsiporukalla ulkona pitkin kyliä ja metsiä aika huolettomasti. Korsossa siis vartuin :D

Terveisiä maalta, täällä ei opetettu noitakaan. Isommista katsottiin mallia ja yritettiin päästä jyvälle. Pyöräily opittiin niin, että jossain vaiheessa otettiin apupyörät pois ja tyrkättiin nurmimäkeä alas. Kaatuminen pelotti enemmän, kuin polkeminen ja siitä se sitten lähti. Haavoja ja lommoja tuli, mutta ei niistä siihen aikaan kukaan hössöttäny.

Itse ulkoilen lasten kanssa vain kesäisin ja ehkä pari kertaa kuukaudessa talvisin. Harrastan liikuntaa, mutta en roudaa lapsia mukaan lenkille (vielä ainakaan, ovat alle kouluikäisiä). Isänsä hoitaa ulkoilut, vaikka minä olen se, joka lapsia on kotiin jäänyt hoitamaan. Isänsäkin on kyllä paljon kotona. Lapset eivät tarvitse kuin valvontaa pihalla, enkä minä jaksa sellaista patsastelua. Kesällä keksin sentään jotain tekemistä itsellenikin pihalla, talvella en.
 
No meillä mies hoitaa suurimmaksi osaksi lasten ulkoilut. Minä ulkoilen heidän kanssaan enemmän kesällä, jolloin tykkään itsekin olla ulkona. Ei huvita mennä tuonne kuraan ja paskaan tarpomaan. Eikä myöskään pakkaseen yms. Täällä on niin paskat säät suurimman osan vuodesta, että tulen vaan pahalle tuulelle ulkona. Voi ihmetellä ja kauhistella ihan vapaasti.
 
[QUOTE="tinkeli";29704274]No aikuisia ihmisiä ei voi pakottaa liikkumaan, kyl se tarvii lähteä omasta halusta. Eli mitäs tuohon nyt sanoisi, ikävää lasten ja vanhempienkin kannalta, jos ei yhtään mitään liikkumista tai ulkoilua harrasteta yhdessä. Voisiko vanhempia/vanhempaa pyytää treffeille lasten kanssa leikkipuistoon tms.?[/QUOTE]

Onko se vanhemmalle muka jotain ulkoilua hengailla ja seisoskella leikkipuistossa, kun lapset leikkii? Mä en suostu lapsen viihdyttäjäksi (leikkikaveriksi) en sisällä, enkä ulkona.
 
[QUOTE="...";29704211]Lapset ulkoilevat päivähoidossa ja koulussa, mitä siellä on tapana ulkoilla. Äiti on opiskelija, isä päivätyössä. Vauva-ajan jälkeen kotiulkoilut on hoidettu isovanhempien tiimoilta, eli viikonloppuisin tai arkisin hoidon ulkopuolella isovanhemmat leikkivät tai oleskelevat lasten kanssa ulkona. Lasten vanhemmat eivät käy ulkoilemassa; vain pakolliset lumityöt tai ruohonleikkuut, ei muuta. Ei kävelyitä, ei lumisotaa, ei urheilua, ei ulkona touhuilua, ei mitään muuta. Mitä mieltä tästä, onko tämä nykyään hyvinkin tavallista?[/QUOTE]

Lumityöt ja ruohonleikkuut eivät ole ulkoilua, mutta leikkipuistossa seisoskelu on? En minä ole lapseni leikkikaveri/viihdyttäjä ulkonakaan. Lapsi lähtee mukaan ulos, kun minäkin siellä askareissa olen ja keksii itselleen jotain tekemistä. Jos omatoiminen tekeminen ei kiinnosta, lapsi passitetaan sisälle. Lenkkeily on äidin omaa aikaa...
 
Ei meillä kyllä viikolla päiväkodin jälkeen mennä ulkoilemaan enää. Harrastukset kokkailu ja yhdessä olon voi hoitaa kyllä toisinkin eikä koko aikaa juoksennella. Viikonloppuisin kyllä liikutaan yhdessä ulkona ja välillä taas isovanhemmat hoitaa.
 
En osaa kauhistella. Lapset kuitenkin ulkoilevat säännöllisesti.

Me kyllä käydään ulkona tuon 1v:n kanssa, keinumassa, pihalla leikkimässä jne. Mutten minäkään töistä tullessani enää talvella usein ulos hänen kanssa lähde. Varsinkin tämä talvi on ollut tylsä juuri ja juuri kävelevän ulkoilun suhteen. Pulkkamäessä käytiin muutaman kerran, mutta kun olen raskaanakin, niin en voi edes laskea mäkeä. Saa kauhistella.

Päivisin mies on lapsen kanssa, ja silloin ulkoilevat yleensä ennen päiväunia.
 
No ymmärrän jos ei esim. talvisin päiväkodin jälkeen enää ulkoilla.. On kuitenkin sit jo pimeää ja kylmää ja ovat pk:ssa ulkoilleet ainakin kerran.

Mutta kotiäidit jotka ulkoilee lapsen kanssa (1 v ja sitä isommat) vain pari kertaa kuukaudessa tai harvemmin, ovat minusta aika laiskoja. Ehkä olis parempi sit mennä töihin ja pistää lapsi päiväkotiin, jos ei sen vertaa viitti vaivautua....
 
No en kyllä ilalla enää ulkoile. Ulkoilaan kyllä viikonloppuisin ja kesällä sit vähän enemmän, kun on jo valoisaa eikä tarvitse erikseen pukea ulos mentäessä.
 
Olen päiväkodissa töissä, enkä kyllä töiden jälkeen jaksa mitään ulkoiluja. Lapsi arkisin ulkoilee pph:ssa 2-4h ja katson sen riittävän. Kesällä tai muuten kivalla säällä jaksan puistoilua ja muuta ulkoilua kyllä ja kesällä paljon ollaanki pihalla. Viikonloppuisin ulkoillaan, jos tavataan kavereita, joita ulkoilu viihdyttää. Muuten käydään kaupassa, uimassa, ollaan kotona/kaverilla sisällä. Mies käy vapaapäivinään usein kävelyllä ja puistossa lapsen kanssa. Koiran kanssa toki käymme yhdessä kävelyllä lähes päivittäin. Pikkukoira, joka kipittää lapselle sopivaa vauhtia, eikä tarvitse kilometri tolkulla liikuntaa.

Rehellisesti sanottuna en välitä puistossa seisoskelusta tai mäen laskusta, töissä pakollinen paha ja siellä ulkoilenkin sen 2-3h päivittäin lasten kanssa oli keli mikä tahtos. Omani kanssa en varmana sateeseen mene, kos ei oo pakko. ;)
 
Mä en ole ikinä ollut ulkoiluihminen. Vituttaa seisoa pimeässä ja märässä tumput surana j laskea minuutteja. Leikkipuistossa ei ole aikuiselle mitään tekemistä.
Mies siitä rageilee usein mutta minä en pakota itseäni ulos kun en kerran viihdy siellä pätkääkään.

Ulkohommista ei tule mitään, mihinkään ei voi omalla pihalla keskittyä kun on tauotta vahdittava lasta ettei juokse viereiseen puroon tmv.
En ulkoile lapsen kanssa. Kivittäkää.
 
Kyllä tuollaisia vanhempia löytyy aika paljon. Ulkoilu voi olla lähinnä kauppakeskuksissa käymistä tms. jota itse en ajattele ulkoiluksi. No kaikkien perheiden lapsista ja heidän hyvinvoinnistaan ei voi ottaa vastuuta joten mitä turhaa miettiä kaikkia asioita. Riittää, kun kasvattaa omat lapset mahdollisimman hyvin ja antaa töissä päiväkodissa hoitolapsille mahdollisuuden ulkoiluun, leikkiin, tutkimiseen, oppimiseen jne...
 
Herään klo 4.30. Teen 9 tuntia seisomatyötä. Lapsi ulkoilee 2 tuntia tarhassa. Olemme kotona työmatkan ja kaupan jälkeen n klo 17.30.
Lapsen pitää olla nukkumassa klo 20. Hippasen vetäisi kiireeksi nuo iltaulkoilut, joten ei ulkoilla ei.

(sama ööööööööööö kuin aiemmin)
 
En mäkään arki-iltaisin kyllä kakaroita mitenkään vartavasten ulkoiluta. Iltatallihommiin pääsee mukaan ne, jotka haluaa.
Tosin mun lapset on sen ikäisiä, että osaavat ulkoilla kotipihassa itsekin halutessaan...

Mutta siis kyllä noi päiväkodissa ehtii ulkoilla yleensä sen n.3-4 tuntia, ei mulla edes aika riittäisi enää illalla niiden kanssa lähteä pihalle hönkäämään. Itse teen ulkotöitä, joten ei senkään takia nappaa pätkääkään lähteä enää illalla erikseen ulos, kun siellä on sen 6-8 tuntia päivästä viettänyt.

Viikonloppuisin noi nyt yleensä lähtee ihan mielelläänkin ulos kun mä lähden hevoset hoitamaan joka tapauksessa. Tosin silloinkaan en mitenkään ulkoile lasten kanssa, vaan touhuavat omiaan pihapiirissä.
Ja jos on esimerkiksi kurja keli eikä ipanoita huvita, niin en mä ulos pakota.
 
No meillä mies hoitaa suurimmaksi osaksi lasten ulkoilut. Minä ulkoilen heidän kanssaan enemmän kesällä, jolloin tykkään itsekin olla ulkona. Ei huvita mennä tuonne kuraan ja paskaan tarpomaan. Eikä myöskään pakkaseen yms. Täällä on niin paskat säät suurimman osan vuodesta, että tulen vaan pahalle tuulelle ulkona. Voi ihmetellä ja kauhistella ihan vapaasti.

Meillä sama homma, isäntä hoitaa ulkoilut aina vapaapäivisin ja joka päivä silloin kun vauva oli vielä ihan pieni, niin vei tuon esikoisen pihalle (sattui onneksi olemaan kotona silloin). Minä toki nyt vien joka päivä pihalle kun ollaan kotona lasten kanssa kolmestaan, mutta vain esikoisen silloin kun pienempi menee päikkäreille. Tuo 1-vuotias jaksaa nimittäin siellä tasan 5 minuuttia ja huutaa sen jälkeen niin kauan että pääsee sisälle. Ei vielä kävele, niin tylsäksihän tuo käy.

Hoitopäivä jos joskus on, niin ei kyllä sen jälkeen enää erikseen viedä illalla pihalle. Pakolliset kauppareissut joskus ja muuten ollaan kotona sisätiloissa. Saa kauhistella tätäkin.
 
No ei paha, kun lapset kuitenkin säännöllisesti ulkoilee. Aika harva varmaan normaalin työpäivän päälle syksyllä tai talvella ainakaan lähtee enää ulkoilemaan. Ihan riittävästi on iltaisin muutenkin tekemistä.
 
En tajua näitä laiskimuksia jotka seisoa patsastelevat pihalla tuntikausia tyhjän panttina.
Sisällä on aina paljon enemmän työtä ja pitää lastenkin työntekoa oppia.
 
Onhan se ulkoilu hyvästä, mutta ei välttämätöntä kuitenkaan. Enemmän minua nyppivät kaikki nämä äidit, jotka täällä oikein ylpeinä kertovat, kuinka eivät ikinä leiki lastensa kanssa tai "viihdytä" näitä, olivatpa sitten sisällä tai ulkona.

Melkein tekisi mieli vetää esiin "miksi niitä piti tehdä"-kortti.
 

Yhteistyössä