Mitä mieltä? Juuri synnyttänyt kuumeessa kotona...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja en ole kertonut ennen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

en ole kertonut ennen

Vieras
Tästä on jo aikaa, mutta on jäänyt vaivaamaan asia ja haluaisinkin kuulla teidän arvon naisten mielipidettä.

Synnytin siis esikoisen. Synnytys oli pitkä ja rankka, alkoi vesien menolla mutta menikin se 2-3 päivää ennenkuin vauva oli sylissä. Synnytys eteni hitaasti, sitä vauhditeltiin tipoilla ja lopulta kun pääsin ponnistamaan, niin sekin kesti ja kesti yli tunnin. Kaikki meni lopulta hyvin, sain terveen vauvan ja itselleni joitakin tikkejä. Olin tietysti poikki ja väsynyt, menettänyt verta ja heikossa kunnossa.

Se siis taustoista.
Asuimme kaukana sukulaisista, omani asuivat niin kaukana etteivät olisi kelien puolestakaan lähteneet ajamaan pitkää matkaa esim. sairaalaan katsomaan. Omien vanhempieni kanssa sovittiin että tulevat sitten vähän keväämmällä katsomaan.

No, kun vihdoin kotiuduttiin, minulle nousi kuume. En tiedä edes miksi? En muista enää miten asia hoidettiin, soitettiinko edes laitokselle että voiko olla esim. kohtutulehdus. Ei ollut sellaisia vaivoja joten kai se oli vain joku flunssa tai sitten kuumeilua synnytyksen jälkeen. Joka tapauksessa olin kuumeessa ja heikkona.

Mies oli sitten sopinut veljensä kanssa että he tulisivat katsomaan vauvaamme ja veljen lapset serkkuaan. Olivat sen siis sopineet jo. Minä sitten illalla taisin itkeä tihrustaa että en mä ainakaan jaksa täällä siivota tai laittaa mitään että vieraat tulis. En jaksaisi ketään ottaa edes vastaan. Mies meinas ettei mitään tartte muka tehdä vieraiden eteen (ne ei olleet ennen edes meillä käyneet!). Mä olen kuitenkin sellainen ihminen, että pitää nyt sentään jotain vieraillekin laittaa ja olla koti suhteellisen siistissä kunnossa. Mies ei tehnyt mitään sen eteen et olis siivonnut ja sanoi että hänen veljensähän se on. (Joo, plus veljen vaimo ja niiden lapset ekan kerran meille). Ok, mut koti on myös mun ja tietysti tän uuden vauvan,

Sanoin miehelle että kyllä se kannattais nyt perua, kun mulla on kuumetta ja oon ihan dead. Että siirretään sitä käyntiä. Mies ei sit perunu.

Seuraavana päivänä sanoin, etten todellakaan jaksa vieraita (mulla oli edelleen kuumetta ja olin sängyn pohjalla ja hoitelin vauvaa).

Siinä kävi sit niin (kuten pelkäsin) että mies joutui mun painostuksesta perumaan veljensä perheen tulon. Miehen mielestä ne olis ihan hyvin voineet tulla.

No, kaikki kääntyikin sitten mun syyksi, että perutetaan viime tipassa. Miehen veli suuttui että hän ei tule sitten koskaan käymään ja mies suuttui minulle että nyt se veli sit suuttu ja sanoi ettei tartte enää pyytää käymään. Muistan vieläkin kun mies huusi mulle siitä :(

Kukaan ei siis tajunnut eikä ymmärtänyt eikä edes välittänyt missä kunnossa äiti on! :( Mä olinkin nyt se petturi. Tuntu niin pahalta silloin, tuntuu vieläkin pahalta kun muistan kuinka yksin mä olin ja oma mieskin kääntyi mua vastaan. Tuosta lähtien mä jouduin tarttumaan taas rauhottaviin, koska mulla alkoi taas ahdistuneisuusoireet. Ja se tarkoitti sitä että hyvin alkanut imetys alkoi takkuilemaan, koska en voinut imettää silloin kun olin ottanut rauhoittavaa jne. Harmitti, masensi ja suututti.

Kyllä mä ajattelin että on lapsellista sakkia kun tuollaisesta suuttuvat, jos ei voi tajuta että vastasynnyttänyt äiti ei ole vierailukunnossa. Ja sit kuitenkin se että se kaadettiin mun niskaan, et se oli mun vika, tuntuu epäoikeudenmukaiselta.

Tuli pitkä sepustus, mutta mua on painanut tää juttu jo vuosia. Haluisin kuulla teidän mielipidettä että minäkö tosiaan se dorka tässä jutussa olin????

Kiitos jos jaksoit lukea!
 
Yhdyn Tallun sanoihin. Helppo miehenhän on sanoa että vieraat voi tulla yms, kun ei ne tajua mitä se juuri synnyttänyt vaimo parhaillaan kokee. Ja sama koskee miehen veljeä. Mies voi olla ja mennä, sinä juuri synnyttäneenä joudut olemaan kuumeessa ja muutenkin väsynyt.

helppoahan se miehelle on, vois edes yrittää ymmärtää asian juuri synnyttäneen naisen kannalta.
 
No et ollut vaan miehesi kun ei voinut ajoissa perua veljensä tuloa. Toinen vaihtoehto käsittääkseni oli, että miehesi ois siivonnut kämpän? Kuumeessa nyt ehkä oisitkin jaksanut vieraat jos kämppä ois ollu kondiksessa.

Tosi inhottava veli :( Eihän sairastumista nyt ikinä etukäteen voi tietää.
 
no et sinä ainakaan ollut dorka! olis miehesi pitäny nyt tajuta sen verran että oot just synnyttänyt ja vielä kuumeessa ettei mitään vieraita tartte siihen tulla!
 
Miehesi ja sehän veli oli ne typerät tässä. Mä aion nyt kolmannen lapsen kohdalla olla 2kk kotona. Ei tartte tulla kylään! Ja jos joku ihan väkisin tuppautuu niin omat eväät mukaan. En keigäedes kahveja, jos siltä silloin tuntuu. Lakkaa murehtimasta asia enää. Sinä olit oikeassa, muut väärässä.
 
Mies oli se dorka. Ja miksi veli ei ollut käynyt teillä aiemmin? En mä ainakaan haluaisi edes mennä kenellekään kylään ekaa kertaa niin, että talossa on vastasyntynyt. Joten vähän dorkia oli myös veli perheineen ja se kiukuttelu nyt oli ihan pöljää.

Mulla on ollu ihan normaalit synnytykset eikä mitään kuumeita, mutta silti en ole jaksanut vieraita ihan heti kotiuduttua.
 
ai nii ja sitä mieltä.

Jos tuommoinen pikkuinen vastoinkäyminen ja tappelu miehen kanssa saa sut kiskomaan rauhoittavia ja vatvomaan asiaa vuositolkulla MENE LÄÄKÄRIIN. Olen huolissani lapsestasi.
 
[QUOTE="vieras";28279228]Sori, en kyllä jaksanut lukea. Kokeile jotenkin tiivistää pariin lauseeseen? :([/QUOTE]

No siis akka on vastasyntyneen kanssa kotiutunut, on itse kuumeessa ja väsynyt. ei jaksa laittaa huushollia eikä mitään tarjoiluja vierailijoita varten. Sit mies menee sopimaan että hänen veljensä perheineen voi tulla.
Minä edellisenä iltana sanon miehelle, etten todellakaan jaksa ottaa vielä vieraita vastaan. Mies ei siltikään peru, sanoaa vaan jotain että "katsotaan sitä sitten huomenna". No, lopulta käy niin että itken ja sanon ETTEN HALUA ENKÄ JAKSA YHTÄÄN VIERASTA NYT KUN OLEN KUUMEESSAKIN, kotia ei ole mies viitsinyt millään tavalla hiukan edes siistiä saati hakea jotain tarjottavaa! Niin sitten mies peruu lopulta ja viime tipassa (joka minun mielestäni todella noloa!)

Siitähän miehen veli suuttui ja sanoi ettei tarvitse koskaan enää pyytää käymään. Ja mies huusi siitä minulle. Pahoitin mieleni, koska nyt koko sopasta tuli mun vika eikä edes mies tajunnut että olis suojellut mua :(
 
ai nii ja sitä mieltä.

Jos tuommoinen pikkuinen vastoinkäyminen ja tappelu miehen kanssa saa sut kiskomaan rauhoittavia ja vatvomaan asiaa vuositolkulla MENE LÄÄKÄRIIN. Olen huolissani lapsestasi.

Siis häh?!! Sä et kaikkea tiedä ja joo, mulla alkoi ahdistusoireet tuosta mun syyttelystä ja kurjasta tilanteesta että turvauduin lääkkeeseen. En ole vatvonut tätä vuositolkulla, joskus vaan nousee mieleen kuten nyt.

Uskon että on fiksuja miehiä, jotka oikeasti suojelee vaimoaan ja lastaan. Sitten on näitä jotka ei näköjään tajua omaa typeryyttään ja pistävät kaiken toisen syyksi, pahoittavat mielen ja sitten ihmettelevät miksi toinen itkee :(

Ei sun tarvitse olla huolissani lapsistani, niillä on kaikki kuule hyvin ellei jopa paremmin kuin sulla :)
 
Älä kanna murheita mielessäsi ainakaan tuon vuoksi! Ilman noita kuumeilujakin olisi vierailun voinut peruuttaa jos sinusta vain siltä tuntui. Tuoreen äidin mieli on niin herkkä ettei kukaan muu sitä voi ymmärtää! Mies olisi voinut olla hienotunteisempi.

Minäpä kerron oman tarinani. Esikoisen saatuani koko suku olisi halunnut tulla kyläilylle. Repesin pahasti synnytyksessä ja haava aukesi kotona kokonaan eikä sitä voitu ommella uudelleen. Mieli oli surkea eikä istua voinut ollenkaan. Kivut olivat kamalat ja vauva valvotti. Mies sitten oli vihainen minulle eikä yrittänyt ymmärtääkään etten vieraita halunnut. Riita siitäkin tuli. Toisen lapsen synnytyksen lähestyessä kävimme pitkän keskustelun ja sovimme että minä kerron miehelleni milloin meille voisi vieraita tulla jottei tuo sama toistuisi. Että haluan omat tunteet ensin selvitellä ja tutustua vauvan kanssa. Sairaalaan en halunnut käymään kuin esikoisen ja miehen.
 
Mies oli se dorka. Ja miksi veli ei ollut käynyt teillä aiemmin? En mä ainakaan haluaisi edes mennä kenellekään kylään ekaa kertaa niin, että talossa on vastasyntynyt. Joten vähän dorkia oli myös veli perheineen ja se kiukuttelu nyt oli ihan pöljää.

Mulla on ollu ihan normaalit synnytykset eikä mitään kuumeita, mutta silti en ole jaksanut vieraita ihan heti kotiuduttua.

Ei oltu asuttu kovin kauaa tuolla, veljen kiireet ym. asiat vaan sitten vaikuttaneet ettei olleet aiemmin käyneet.
 
Just joo mitä sakkia. Mä oisin tullut puhelinlankoja pitkin jos miehen veli olisi alkanut jotain känisemään ja uhkailemaan, herranjumala. Ja oman mieheni olisin kyllä pistänyt pyytämään anteeksi ja hyvittämään, tyhmä ja ajattelematon voi olla, mutta kyllä sit pyydetään anteeksikin.
 
Miehesi toimi tyhmästi kun ei kuunnellut sun toiveita. Ja veli nöksähti turhasta.

Mutta hieman kummalta tuntuu että asia vaivaa sua vielä vuosienkin jälkeen. Onko teillä ollut muuten vaikeuksia kommunikaatiossa?
 
ai nii ja sitä mieltä.

Jos tuommoinen pikkuinen vastoinkäyminen ja tappelu miehen kanssa saa sut kiskomaan rauhoittavia ja vatvomaan asiaa vuositolkulla MENE LÄÄKÄRIIN. Olen huolissani lapsestasi.

Mitä sinun kirjoitteluasi täältä muistan se ei todellakaan ole ap jonka pitäisi lääkäriin mennä, itse toivon koko sydämestäni että sinulla ei niitä lapsia edes ole..
 
Kiitos kaikille teille jotka ymmärsitte ja kirjoititte asiallista palautetta. En siis ollut se näytelmän pahis, joka pilasi toisten vierailut. Harmi ettei mulla silloin ollut ketään ystävää, ei sukulaista ei ketään jolle olisin voinut purkaa mieltäni. Olisin saanut ihan uutta näkökulmaa asioihin jos olis ollut joku tukemassa :)
 
Veikkaan että miehes veli perheineen vaan halusi NIIN kovin tulla teille vauvaa katsomaan et pahoittivat sit mielensä kun viimehetkellä peruttiinkin. Miehes oli kyllä myös tosi tökerö :S

Älä mieti asiaa enää, et sille mitään voi. Syy ei ollut sinussa ja sua syyteltiin ihan turhaan. Sulla ois ollut oikeus sanoa vaikka, ettet halua nähdä veljeä olitpa tehve tai kipeä. Koska olit vasta synnyttänyt, silloin yleensä saattaa haluta rauhassa tutustua vauvaan ennenkuin sitä aletaan muille esittelemään.
 

Yhteistyössä