Mitä on arkipäivän rakkaus teillä?

[MmM]

Meillä arkipäivän rakkaus kuuden vuoden jälkeen on toisen huomioon ottamista arkisissa asioissa.

Esim. Pitkä päivä töissä....raskas ja kiireinen. Kotiinlähdön aika ja odotat että pääsisit sohvalle nostamaan jalat ylös. Tulet ulos työpaikaltasi ja siellä mies odottaa, tuli hakemaan yllätyksenä, koska tiesi kiireisestä päivästäsi, halusi helpottaa omalta osaltaan että ei tarvitse kulkea suht pitkää työmatkaa.

tai

kaupassa ollessamme saattaa yht´äkkiä sanoa että mennään ostamaan sulle jotain uutta mukavaa (mies VIHAA kaupassa juoksentelua)....paita...housut....kengät....jotain

tai

kotona tv:tä katsellessa mies usein vetää mut kainaloon ja siinä sitä sitten kainalokkain....

tai kattellaan töllöö ja mies ottaa jalan ja hieroo sitä ja sitten toisen...

tai

saattaa soittaa kesken päivän ilman mitään asiaa vain sanoakseen että ajatteli minua


Kaikenlaisia pieniä asioita tehdään puolin ja toisin.....mukavaa ja pyytämättä...ihan silkasta halusta tehdä toiselle hyvä mieli.
Näin meillä.

 

[mies]

Ihan pakko kysyä nimimerkki "huoh":n innoittamana jenniltä, että miten sinä suhtaudut mieheesi. Ainakin minun olisi erittäin vaikea lähestyä "huoh" kaltaista ihmistä. En nyt usko, että sinä niin typerästi käyttäytyisit, mutta sekin voi riittää, että hallitsee kotia, jolloin mies katsoo, että mitä hänen pitäisi enää osallistua, kun kaikki kuitenkin määrätään.
Toisaalta tuntuu vaikealta kuvitella tilanne, että mies olisi sitä ja tätä ja sinä olisit täydellinen, koska asialla on aina puolensa, me emme vain tiedä kaikkea. Me nyt tiedämme ja kaverisikin tietää miten surkea mies sinulla on, oikea pohjanoteeraus Listaat tyypilliseen tapaan vain hänen huonoja puoliaan. Tuntuu siltä, että huonot miehet ovat avio- ja avoliitoissa ja fiksut ovat vapaalla jalalla...

Siitä minä olen kuitenkin varma, että jos nyt eroatte ja mies tietää eron syyn, niin seuraavassa suhteessa hän korjaa tilanteen. Eli kriisin kautta tilanne muuttuu. Jos pystyt aiheuttamaan hallitun kriisin, niin voit onnistua.

 

[M]

Pikakommentti MIES:merkille.
Olet ihana tyyppi, en ymmärrä miksei kirjoituksiasi haluta (ainakin sain sen käsityksin tässä jonossa..) Jos oma mieheni olisi noin verbaalinen, olisi hän täydellinen ;o) mikähän ominaisuus minusta siinä tapauksessa puuttuisi DD
AP:lle, omasta kokemuksesta en voi puhua, mutta tuntuisi, että todellakin kannattaisi ottaa kissa pöydälle, ja selvitää asiat. Ei kaikki tunne jalat-alta vievää huumaa koskaan, ja tunnen silti pariskuntia, jotka on olleet naimisissa tänä päivänä yli 20v. ja rakastavat toisiaan valtavasti, ja se kyllä näkyy uloskin päin.
Toivottavasti kaikki selviää.

 

[Hellä]

M: Samaa mieltä olen, kyllä molempien täytyy yrittää jos yhdessä ollaan.
Koska rakkaudessakin on neljä vuodenaikaa.
Ajatelkaa sitä.

 

[Jenni]

mies: Jos tarkoitit minua kirjoituksellasi, niin miksi ihmeessä minä valittaisin kavereilleni huonosta miehestä. Sanoin, että kavereiden mielestä minä olen muuttunut, omasta mielestäni en. Ja toisekseen, minulla ei ole tapana repostella suhdettani ystävieni kanssa. Olen jo kertaalleen epäonnistunut avioliitossani (mies veteli turpaan kerran, tämä riitti) ja katunut sitä, että en hänen narsismiaan havainnut, joten en todellakaan edes kehtaisi kavereilleni sanoa, että meillä "menee huonosti" ja olen taas väärin valinnut...

En ole täydellinen. Kukapa olisi? Miksi kenenkään edes pitäisi olla täydellinen? En toivo keneltäkään täydellisyyttä vaan toivon ainoastaan pieniä sanoja, rakkautta ja hellyyttä? Onko se liikaa vaadittu? Mies on myös aiemmin eronnut ja silloin (jos olen oikein ymmärtänyt) heidän liittonsa kaatui miehen itsekkyyteen ja hallitsevuuteen. Sitä hän on vieläkin, joten ei perusluonnettaan voi muuttaa. Puolison vain pitää joko ymmärtää toisen piirteet tai lähteä pois. Mutta tällainen asia kuin rakkauden osoittaminen ei ole mitään perusluonneasioita. Nämä ovat rakkaudenosoituksia ja niillä osoitetaan, että välittääkö toisesta vaiko ei. Siis minun mielestäni

 

[mies]

Kiitos M.
Ero on valtava kriisi, tietysti ero on joskus helpotus, mutta kai se on totuus, että suurin osa eroista on turhia. Erotilanteissa ihmiset menevät lukkoon, eivätkä ymmärrä miten siitä päästään pois. Ajatukset alkavat kiertämään kehää.
Mutta jos ero on kriisi, niin miksi sitä kriisiä ei voisi aikaistaa siten, että nostetaan kissa pöydälle silloin kun on kyky keskustella. Minusta oikein todellinen kriisi puhdistaa ilmaa ja silloin saadaan poistettua päiväjärjestyksestä se ongelma mikä olisi johtanut myöhemmin eroon. Siksi kannattaa olla rohkea ja puhua ajoissa.
Jos ystäviensä kanssa selvittää parisuhdettaan, niin helposti saa vain hyväksyviä mielipiteitä ja henkinen eriytyminen alkaa.
Vahinko on jo tapahtunut, jos nainen on pitkään ajatellut yksinään eroa ja siitä on hyvin lyhyt matka vieraaseen sänkyyn.

 

[mies]

Jenni, en ollut lukenut viimeisntä viestiäsi edellistä kirjoittaessani.
Olet kyllä oikeassa.
Mutta ota huomioon se, että mies voi rakastaa palavasti, vaikka hän ei sitä sinun tavoillasi näytäkään. Miehen rakkaus näkyy pieninä tekoina, jolloin hän ajattelee sinua. Hän voi kantaa kassia, lämmittää autoa, käydä kaupassa, eikö olekin lapsellista. Miehen lapsuuden kodissa ei ole näytetty rakkautta halaamalla, mistä hän olisi sen voinut sisäistää? Sinulla on siinä pieni projekti.

 

[tosimies]

mies:
Älä välitä "huoh":n kommenteista. Siellä on joku, joka ei saa omaa mielipidettään jyrättyä läpi ja sen tähden haukkuu kaikki, etenkin miespuoliset vastaajat henkilökohtaisine ominaisuuksinen (joista hän ei mitään tiedä) maanrakoon. Tämä sama "huoh" kirjoittelee hävyttömyyksiä ja nimittelee miehiä aina siellä sun täällä, nimimerkkiä vaihtaen.

Mikä lie sitten naisiaan? Katkera ainakin tuntuu olevan.

 

[tosimies]

Jennille sanoisin, että teillä taitaa olla se kuuluisa seitsemän vuoden kriisi, tai sinulla ainakin. Sen aikana ei kannata mitään suuria muutoksia tai mullistuksia aiheuttaa, ettei sitten kaduta jälkikäteen. Käväisepä paikkakuntasi tk:n psykologilla juttlemassa tuntemuksistasi ihan yksin. Siella saat purettua vyyhtiä ja saatat itse keksiä mitä todella haluat. Täällä elleissä ei kannata tosimurheita purkaa, vastaukset ovat vastaajan oman elämän historian aikaan samia ja niitä on kaikenlaisia.

 

[TVH]

Epäilen, että teillä ei ole sen kummempia rakkaudentuntoja arkipäiviä kuin pyhiäkään kohtaan. Tiet kun eivät juurikaan erota arkipäiviä muista viikonpäivistä. Ehkä liikenne on pyhäisin vähäisempää, eikä teitä kenties aurata niin tiheään pyhäisin, kesäaikaan varsinkaan. Tielaitoksen työntekijöilläkin on nämä pyhälisät jne.

 

[Jenni]

TVH: Kyllä minun mielestäni pyhinä on paljon enemmän säpinää. Vaikkakin hieman hitaampaa liikennettä (sunnuntaiajelua) mutta paljon nautinnollisempaa. Arkisin kaikilla on niin kiire töihin ja muihin harrasteisiin. Juuri siksi kyselinkin, että olenko minä tosiaan ainoa jonka mielestä akipäivän rakkaus teillä on liian kiireistä ja tylsää??

 

[Iso-Justus]

Terapiaan emme voi mennä, koska mies ei suostu. Sehän olisi jotakin hävettävää hänen mielestään.

No mitenkä avioliittoleiri olisi? Siellä tarkoitus on nimenomaan tutustua toisen toiveisiin paremmin (tai taas uudestaan). Olisi tärkeää, että miehesi oivaltaisi omakohtaisesti, että vaikka ei menisi (hänen mielestään) huonostikaan, niin aina voi suhde kehittyä paremmaksi. Olisiko helpottavaa kuulla toisten pariskuntien tilanteita?

Oma kokemus (3 leiriä/viikonloppua) on, että tunnelma on toisinaan melkein harras, joskus taas lähestulkoon hassu, kun tehdään erilaisia harjoituksia. Itselle on jäänyt mieleen esimerkiksi sellainen harjoitus, jossa miehet ja naiset olivat ensin omina ryhminään keskenään keskustelemassa annetuista teemoista ja seuraavassa vaiheessa miehet tekivät kysymyksiä naisten ryhmälle ja päinvastoin.

 

[Tinja]

Nykypäivän suuri ongelma on se, että vaadinko suhteelta enemmän kuin mitä se voi oikeasti olla?

Useasti ei itse pysty kuitenkaan olemaan toiselle sitä mitä osaa vaatia!

Onko vaatimukset yli jotain?

Aina tulee suhteessa arki..ei ole normaalia jos joku väittää että juu ruusuilla tanssitaan vuodesta toiseen..silloin ei siinä suhteessa asiat ole hyvin..sitten on jossain luurankoja tms..

Hyvä arki suhteessa..niin mitä se on..aluksi intohimoa ja kosketusta ja läheisyyttä hurjana..sitten tasoittuu ja hehkuu toisesta..sitten tasoittuu lisää ja tulee esille niitä vikoja ja "virheitä"toisessa ja ärsytyskynnys madaltuu..silmät aukenee..ei pilvilinnaa tullutkaan..tulikin todellisuus-kumppanuus, ja myös toivottavasti ystävyys!!?? Tässä prosessi lyhyesti suhteen kulusta..jos ei alunperin ole ystävyyttä..mikä muukaan kantaa tervettä suhdetta eteenpäin kuin ystävyys lopulta..yhteenkuuluvuus ja ystävyys..ne sitovat lopuksi enää..ja se on sitä todellista rakkautta..syvyyttä ihmiset!!!

 

[Jenni]

Päätimme siirtää häitä. Voipi olla, että kysessä on se seitsemännen vuoden kriisi, who knows. Mutta nyt ainakin sain tilaa hengittää ja miettiä...

 

[up!]

nosto