Mitä tässä voi olla takana?

[*Tiedoton*]

Mies oli taas koko viime viikon todella etäinen ja viileä. Hän ei ottanut minua huomioon lainkaan menemisissään ja tekemisissään ja petti lupauksiansa (jätti soittamatta eikä tullut vaikka lupasi). Kun huomautin tästä hänen mielestään siinä ei ollut mitään väärää. Koko viikkona nähtiin vain kerran muutaman tunnin ja sitten taas mentiin, ei paljon ole kaivannut seuraani.

Sitten taas eilen illalla kuitenkin soitteli perään. Olin kiukkuinen enkä pystynyt sitä peittelemään. Ei paljon lämmitä jos ei koko viikkoon kiinnosta juurikaan tavata, petetään lupaukset ynm. Miksi sitten edes soittelee jos ei kiinnosta olla mun kanssa kuitenkaan?? Koko ajan keksii kaikenlaisia syitä joka päivälle miksi ei ehdi tavata, on niin kiirettä ja puuhaa mahdottomasti. Sitten olen yksinäni koko viikon taas kerran ja mies taas soittelee että mitä kuuluu. ??

Mitä tässä voi olla takana? Olemme menneet hurjasti takapakkia suhteessamme ja mies on ottanut todella paljon etäisyyttä. Ei auta mikään mitä sanon, teen tai toivon. Miksi silti soittelee? Onko vain kiva kun joku jossain odottaa soittoa? En tiedä enää yhtään miehen tunteista... pitääkö minua vain varalla ja on jo menossa muilla mailla?

 

[suhdeko?]

Siis onko teillä suhde? Ei kuulosta siltä. Kauanko olette oleet yhdessä/tapailleet? Kuulostaa kaverimeiningiltä... Onko miehellä menossa duunin suhteen jotain tms? Mllainen on silloin kun olette yhdessä?
Vaikuttaa siltä että yrittää pelata itsensä kaveriksi/pitää sinua varalla. Selvitä homma ja lemppaa pihalle jos ei selviä, älä tuhlaa aikaasi kuvitteellisessa suhteessa. Kaveripohjalta voitte toki jatkaa, mutta siinä pitää molempien olla samalla sivulla.

 

[Hiisu]

Mitä tässä voi olla takana? Olemme menneet hurjasti takapakkia suhteessamme ja mies on ottanut todella paljon etäisyyttä. Ei auta mikään mitä sanon, teen tai toivon. Miksi silti soittelee? Onko vain kiva kun joku jossain odottaa soittoa? En tiedä enää yhtään miehen tunteista... pitääkö minua vain varalla ja on jo menossa muilla mailla?

Testaa. Hanki omaa elämää äläkä ole tavoitettavissa.

Toimi minulla. Tosin lopulta totesin, että tavoittelemani mies ei olekaan tavoittelemisen arvoinen. Mutta hankkimani aikaa vievä ja paljon antava harrastus jäi!

 

[syy??]

Mitä tässä voi olla takana? Olemme menneet hurjasti takapakkia suhteessamme ja mies on ottanut todella paljon etäisyyttä. Ei auta mikään mitä sanon, teen tai toivon. Miksi silti soittelee? Onko vain kiva kun joku jossain odottaa soittoa? En tiedä enää yhtään miehen tunteista... pitääkö minua vain varalla ja on jo menossa muilla mailla?

Salamarakkaus kestää yleensä 3 kuukautta, sitten mies aina ottaa etäisyyttä. Jos hän on tietynlainen mies, saattaa jopa ottaa toisen naisen siihen mennessä. Hän on usein eronnut edellisestä, rakastunut uuteen, ja 3 kk kuhertelun jälkeen alkaa tietää mitä suhteelta haluaa, sitten vasta miettii että kuka se suhteen toinen osapuoli voisi olla. Ehkä se et teidän tapauksessa olekaan sinä. Voit olla hänelle se oikea, tai sitten olla olematta. Sen tietää vain mies, mikä sinä hänelle olet.

Mutta sinä et voi sile mitään, etkä voi oikeastaan syyttää miestä siitä jos hän haluaa ottaa tilaa. Eihän kukaan voi toista velvoittaa mihinkään, jos ette edes asu yhdessä.

tuossa on juuri se syy, miksi naisen kannattaisi ne ensimmäiset 3 kuukautta pitää pelkällä tapailun asteella, ettei mene sänkyyn ja sijoita mieheen enemmän tunteita kuin mies on valmis ottamaan vastaan.

Teillä on aivan tyypillinen suhde. Anna miehen olla rauhassa, laita vaikka suhde tauolle. Turha molempien elää epävarmuudessa. Kun jos mies vaistoaa että sinä kokoajan odotat häneltä jotain, hän alkaa ahdistua eikä saa senkään enempää päätettyä mitä haluaa.

Tuo on kyllä ahdistava tilanne naiselle, ymmärrän sikäli. Mutta älä ala miestä syyttämään siitä, jos hän ei halua kanssasi aikaa viettää. Sinusta tulee muuten katkera ja hapan, ja mies pitää varmasti lapsellisena jos alat häntä syyllistämään. tunteilleen ei kukaan voi mitään. Eikai hän nyt sinun kiusaksesi sitä välimatkaa ota, kyllä hän sitä ilmeisesti myös tarvitsee!

 

[syy??]

tuossa on juuri se syy, miksi naisen kannattaisi ne ensimmäiset 3 kuukautta pitää pelkällä tapailun asteella, ettei mene sänkyyn ja sijoita mieheen enemmän tunteita kuin mies on valmis ottamaan vastaan.

Siis huom ap, älä käsitä tätä niin, että haluan ottaa kantaa siihen oletteko olleet sängyssä.
Tarkoitan tätä yleisesti, eli tuossa on se syy, ylensä sänkyyn menemättömyydellä on positiivinen vaikutus. Siinä selviää monta juttua: jos mies ei halua odottaa, hän ei ole oikea.

 

[*ap*]

Kiitos kommenteistanne! Olemme seurustelleet nyt vuoden ja kolme kuukautta. Tähän aikaan mahtuu paljon "epämääräistä" olemista, mutta nyt tilanne on mennyt siihen että emme juurikaan enää tapaa. Olen kysynyt mieheltä suoraan mitä hän oikein haluaa. Haluaako aikaa/ etäisyyttä vai mitä. Mutta ei kuulemma halua. Kyllä hän sanoo haluavansa olla kanssani mutta ei mene mulle jakeluun tällainen oleminen.

Hän puhuu kaikista menoistaankin minä-muodossa: minulla on sellaista ja sellaista menoa silloin ja huomenna teen sitten niin jne... koskaan ei puhu me-muodossa. Me emme ylipäätään tee yhdessä mitään, miehellä on aina omat menonsa joihin minä en kuulu mitenkään. Olen aika lähellä suhteen tauolle pistämisessä. Olen seurustellut aiemmin kahdessa pidemmässä suhteessa (neljä ja kymmenen vuotta) eikä tällaista touhua ole tullut eteen. Siitäkin syystä tätä on varmaan niin vaikea ymmärtää. Sanoisi sitten suoraan mitä haluaa eikä pelaisi jotain pelejä mun kanssa. Mulla on korvat ja ymmärrän kyllä sanoja. Mies ei tosiaan taida itsekään tietää mitä haluaa. Se on vaan pirun epäreilua toista kohtaan tehdä sitten näin. Puhua pa.kaa ja pettää lupauksia ja sitten soitella kuitenkin perään.

 

[syy??]

Mitä jos hänellä onkin toinen nainen?

Joka tapauksessa: ei kyllä hyvältä kuulosta, jos vuoden suhteen jälkeen vielä on tuollainen meininki.

Mies on varmaan myös aika itsekäs: pelkää jättää sinua, toisaalta haluaa vain olla poikamiehenä ja haarukoi kahden vaiheilla. Päästäisi edes sinut menemään kun ei kerran kiinnosta.

Voi olla kyllä että mieheltä on varmaan turha odottaa mitään ritarillisuutta enää, paras kun vain itse teet ratkaisun molempien puolesta, ainakin nosta kissa pöydälle tai sitten älä edes vastaa kun hän soittaa viikon hiljaisuuden jälkeen.

 

[*ap*]

Tuo toinen nainen hätkähdytti ajatuksena... mutta mikä minä olen vannomaan ettei näin olisi? En tiedä oikeastaan mitään miehen menemisistä. Mistä sen tietää vaikka olisi toinen nainen tässä syynä. Tosin olen halunnut luottaa mieheen tässä asiassa ja hän on kyllä sanonut että ei lähde veuhkaamaan muiden kanssa jos on minun kanssani. Mutta siinä se juuri on, viihtyy kuitenkin paremmin jossain muualla. Eli on nainen tai ei, minä jään aina kakkoseksi.

En taida jaksaa enää vääntää miehen kanssa tästä. Jokin on nyt pielessä ja jos ei halua siitä puhua, antaa sitten olla. Ei tässä kuitenkaan ole enää mitään järkeä.

 

[ymmärrys]

Minkä ikäisiä olette ap.. sinä ja hän ??

 

[jaa jaa niin niin]

Ettet seukkailisi ukkomiehen kanssa... sehän olisi selitys tuolle "minuudelle"

 

[Ajan haaskausta]

Aika turhalta kuulostaa sinun kannaltasi tuo suhde. Mies saa mita haluaakin. Sina et saa mitaan mita haluat. Sinuna en haaskaisi enempaa aikaa tuohon mieheen ja suhteeseen (vai mika tuo nyt sitten onkin, seksin takiako mies sinulle lopulta yleensa soittelee?).

Mikaan ei tule muuttumaan. Keraa nyt itsekunnioituksesi rippeet ja jata mies tekemaan ja harrastamaan ja mene omia teitasi. Ala vastaa puheluihin alaka suostu tapaamisiin. Sano miehelle yhden ainoan kerran etta tama pelleily on nyt ohi, ja onnea matkaan. Siina kaikki.

 

[ap vielä]

Ollaan vähän yli kolmikymppisiä. Ei ole ukkomies, takana kyllä ero. Turhalta tämä vaikuttaa, eikä näy meno muuttuvan sanon minä mitä tahansa. Taitaa mies vain odottaa että minä lopetan jutun niin säästyy itse siltä vaivalta... olkoon sitten niin. Toivotan hyvää jatkoa ja jatkan elämääni. Ketuttaa vaan taas lähteä tyhjästä eteenpäin. Mutta parempi sekin kuin olla tyhjässä suhteessa. Ja eikö sitä sanota, että kun joku asia loppuu, nurkan takana voi odottaa jotain paljon parempaa.

 

[hehheh vanhanaikaista]

Siis huom ap, älä käsitä tätä niin, että haluan ottaa kantaa siihen oletteko olleet sängyssä.
Tarkoitan tätä yleisesti, eli tuossa on se syy, ylensä sänkyyn menemättömyydellä on positiivinen vaikutus. Siinä selviää monta juttua: jos mies ei halua odottaa, hän ei ole oikea.

Toisaalta, jos 3kk kärvistely ei kiinnosta, niin Sitä Oikeaa ei haittaa jos vähän aiemminkin jo aloitetaan

 

[:))))))]

Toisaalta, jos 3kk kärvistely ei kiinnosta, niin Sitä Oikeaa ei haittaa jos vähän aiemminkin jo aloitetaan

No HEH HEH HEH! Hienosti väännetty.

 

[kokemuksesta]

Vanhanaikaiset tavathan juuri pitäisikin ottaa nykyään käytäntöön, sillä 3kk on todella lyhyt aika ehtiäkseen tutustua tähän seurustelu kumppaniin kunnolla, jos vielä tavataan harvoin, niin sitä suuremmalla syyllä. Sillä juuri kolmenkuukauden seurustelun jälkeenhän se todellinen luonne alkaa paljastumaan, joskus koko karmeudessaan.

 

[vaimomatskua]

Tapaatte siis kerran viikossa muutaman tunnin ja sanot tuota suhteeksi?
Ette käy missään, teillä ei ole yhteisiä harrastuksia, ei mitään?
Mitä mahdatte silloin tehdä yhdessä? Seksiäkö vain?
Minä olen jo lähes kaksi kertaa sinua vanhempi nainen, mutta haluan kyllä seksiäkin useammin kuin kerran viikossa vakisuhteelta, puhumattakaan muusta.

Eipä kuulosta siltä, että mitään menetät tuon miehen myötä. Et lähde suinkaan tyhjästä eteenpäin vaan yhtä kokemusta rikkaampana. Ja lähdet nimenomaan ETEENPÄIN, etkä jumitu jossain turhassa toiveessa. Täytä elämäsi jollain muulla kuin miettimällä näitä miesasioita. On paljon mitä voi tehdä lähes ilmaiseksikin, jos rahasta on tiukkaa.

 

[Hölmö alkuperäinen]

Olemme siis seurustelleet vuoden ja kolme kuukautta, emme siis kolmea kuukautta. Suhde ei ole paljoa edennyt siinä ajassa, asumme omillamme (ja hyvä niin) eikä mitään yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia ole tehty.

Aluksi olimme enemmän yhdessä mutta nyt kun mietin asiaa, mies taisi olla jo silloin liian tottunut omiin juttuihinsa että ei sitä yhteistä aikaa niin ruhtinaallisesti ollut silloinkaan. Nyt se aika on tosiaan kutistunut lähes olemattomaksi. Ei tämä minunkaan mielestäni ole enää mitään seurustelua. Siksipä tässä mietin miehen motiiveja ylipäätään soitella päivittäin. Mitä siitä sitten saa? "Joo, hyvää kuuluu. Palataan taas asiaan" .

No, seksiä on harrastettu silloin harvoin kun ollaan tavattu, mutta viimeksikin mies oli sillä asenteella että "mulle on ihan sama". Eli ei sekään puoli nyt niin kukoistanut ole... Hölmöksihän tässä itsensä tuntee, miten olen tällaista peliä katsonut näinkin pitkään. Rakkaus tekee sokeaksi näköjään..

 

[ymmärrys re: hölmölle]

Kuule et sinä ole yhtään sen hölmömpi kuin kuka tahansa muukin rakastunut ja toivova vähän vanhempikin hölmö..
Mutta niin kuin sanottu..Jatka eteenpäin.. Huomaat että saat aktiivisen kuukauden, tapaat muita ihmisiä et vastaa tän pojan soittoihin.. jne. aivan uuden lähdön .
oikeelle suhteelle..
Oikeassa suhteessa kun yleensä mies aina haluaa jotain panostaa yht.eloon..
Jos näin ei tapahdu , nosta vain kytkintä sellaisten kohdalla ja mielellään
töräytä kunnon pakokaasut , kaasu ja kytkin yhdistelmällä kyseisen herran kohdalla..

Jos ei puhe tehoa niin haju ainakin..
tsemppiä..

 

[Voi teitä..]

Ihanaa kun olette täällä niin kannustavia! Kiitos sinullekin ymmärrys! Tulin oikein hyvälle tuulelle pitkästä aikaa! Totta joka sana, jos mies tai molemmat osapuolet ylipäätään haluavat suhteesta tulevan jotain, siihen halutaan panostaa eikä loisteta pelkällä poissaololla.

Mies varmaan kuvittelee nyt pitävänsä ohjia täysin omissa käsissään ja minä "itkeskelen vain hänen peräänsä" kotona. En aio tehdä niin. Tottakai surettaa ja paljon ja oman aikansa vie suhteesta toipuminen joka tapauksessa.. mutta en aio jäädä itsesäälissä kieriskelemään. Oikea suhde...kuulostaapa todella hyvältä!

 

[mene eteenpäin]

Et ole hölmö ja tuskin edes kovin rakastunut, ainakaan enää.
Mies on tottunut tietynlaiseen elämäntapaan ja hänelle se on näköjään joko-tai.
Joko sopeudut hänen aikatauluihinsa tai saat mennä. Mitäpä siinä on enää keskusteluille sijaa, hän jatkakoon valitsemallaan tiellä.

Ainahan se surettaa ja vie mielen matalaksi, kun tuntee panostaneensa turhaan suhteeseen. Mutta yritä löytää elämästäsi muita positiivisia tekijöitä.
Hyvät ystävät ovat kullan arvoisia ja heistä kannattaa aina pitää kiinni. Itse olen huomannut, että tyttöystävärinki on paljon arvokkaampi ja panostamisen arvoinen kuin joku miessuhde.

Toivottavasti sinulla on oma pulinaseurasi, missä voit purkaa tuntojasi. Ei kun kutsut päälle: viiniä ja pikkusyötävää kotiin, tyttöystävät koolle ja pidät kunnon erobileet ja haukutte kaikki miehet. Virkistää kummasti. Ja muutaman kuukauden päästä voit ehkä jo katsella miehiä vähän "silläkin silmällä".

 

[etkä näe?]

onko miehen takana jotain? laita selkä seinää vasten.

 

[ap vielä]

En ole sopeutunut miehen aikatauluun siinä mielessä etten koskaan ole tiennyt konkreettista aikaa milloin tapaisimme. Hän ei ole koskaan sanonut kellonaikaa vaan jotain ympäripyöreätä "soittelen sitten kun tiedän" tyyliin. Joskus oikein patistamalla olen saanut puristettua kellonajan, mutta ei sekään ole yleensä pitänyt kun tuli joku "yllättävä" meno siinä välissä. Monet kerrat olen odotellut koko illan tietämättä koska tulee, vai tuleeko ollenkaan. Sitten on palanut hermot kun vetkuttaa ja vetkuttaa ja tiedän että on tehnyt sitä usein tahallaankin. Ihan kuin nauttisi siitä että toinen odottaa turhaan. Ihmeellinen ajatusmaailma, itsekästä sanoisinko.

Tässä on kyse juuri siitä, sopeudu tai saat mennä. En ole vaatinut liikoja, ei meidän ole tarvinnut olla jatkuvasti yhdessä kunhan vain olisi yhteiset pelisäännöt. Niitä on ollut turha odottaa, on ollut vain miehen omat pelisäännöt. No, minäpä sitten menen.

En enää jää ihmettelemään onko miehen takana jotain.. toki olisi mielenkiintoista tietää sekin. Ehkä se joskus selviää, asiat yleensä tulevat ilmi ihmeellisilläkin tavoilla.

 

[Ikkuna-]

Toipuminen tästä suhteesta tulee viemään aikaa. Näet kuitenkin varmasti itsekin, että mies "rakastaa" sinua niin paljon, ettei hän välitä kertoa omista menoistaan, hän ei välitä ottaa sinua mukaan harrastuksiinsa, hän ei välitä ottaa sinua osaksi omaa elämäänsä jne. Vaikka muuttaisitte yhteen, niin tuskinpa sitäkään haluaisit, että sinun tehtävänäsi olisi vain odotella kotona ruoka lämpimänä.

Joskus aiempi ero on merkkinä siitä, että ihminen on niin jääräpää, ettei hän osaa ajatella empaattisesti ja miellyttää toista, vaan kaikki tekeminen tähtää oman itsensä miellyttämiseen. Jos ei kykene näkemään sitä, että itsessäkin on ollut vikaa, uudetkin suhteet epäonnistuvat. Parisuhde on yhteisten pelisääntöjen laatimista ja kumpaakin tyydyttävien kompromissien tekemistä.

 

[-AP]

Suhteen lopettaminen on aina vaikeaa vaikka olisi mennytkin päin p.tä jo pitkään. Kyllä olen huomannut että mies "rakastaa" minua juuri niin paljon, että rajaa minut koko muun elämänsä ulkopuolelle. Hän ei tosiaan taida osata ajatella asioita kenenkään muun näkökulmasta vaan tärkein asia on hän itse ja hänen tekemisensä.

Olen ymmärtänyt että mies on jotenkin pitänyt minua "vangin vartijana" ja minä jotenkin rajoittaisin hänen elämäänsä sen sijaan että olisimme tasavertainen pari joka tykkäisi olla yhdessä. En minä halua olla mikään nalkuttava akka kotona, mutta siksi hän on minua muokannut ajatuksissaan. Hän ei ymmärrä sitä että en ole hänen elämässään vain hankaloittaakseni sitä, vaan haluaisin elää hänen kanssaan normaalia elämää. Mutta jos on tottunut menemään ja tulemaan miten tahtoo, tietysti parisuhde silloin tuntuu rajoittavalta. Tähän hän tulee törmäämään vielä uudelleenkin jos aloittaa seurustelun. Ei kukaan pysty elämään tuollaisessa suhteessa pitkään. En usko että mies näkee omaa osuuttaan tässä asiassa vaan "se akka" on aina väärässä oleva osapuoli. Mies teki tätä jo edellisessä liitossaan mutta kuulemma siksi että heillä ei mennyt hyvin ja kun hän meni kotiin oli muija aina naama väärinpäin. En yhtään ihmettele enää miksi oli...

 

[Tuttua]

^^ inhottavaa, kuinka joillakin miehillä on se taito saada nainen näyttämään vanginvartijalta (nalkuttajalta, vaativalta, mustasukkaiselta ja niin edelleen!

En tajua miten ne siinä onnistuu. En todellakan ole minäkään miehen kanssa sen takia että haluan miestä kiusata, mutta jotenkin hän se väkisellä vääntää niin. Mun miehellä vähän samoja oireita: aina tulee keskustellessa ne vibat, että hän on se lapsi ja minä olen opettaja.