Mitä tässä voi tehdä?!?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Apua
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Sä luikertelet!!! Mun mielestä hutkija on ihan oikeessa jos varoittaa narsku-kortin liian heppoisesta vilauttamisesta. Sä vilautat sitä korttia liian helposti, mutta et halua itse nähdä sitä, vaan alat selittelemään!!
Muuten sulla on ihan hyviä kommentteja, mutta pliiiiis jätä diagnoosit ja ole vain kiltti naapurintäti/setä!!! Älä leiki psykologia!!!


Kiitos kommentista ja mielipiteistä! Jos asioiden puiminen on luikertelua, niin silloin luikertelen. Kuten tuolla toisaalla olen todennut (esim. ketjussa "väkivaltainen mies", ihmissuhteet-avioero), en ole diagnoosia tehnyt, jos narsistisista ominaisuuksista puhun niiden oikealla nimellä. Näillä palstoilla esiintyy melko paljon ihan amatöörinkin tunnistettavissa olevia piirteitä, jotka myös ovat narsismille tyypillisiä.

Vaikea näistä asioista on järkevästi puhua, ellei ilmiselviä asiayhteyksiä voi käsitellä.

Vaikka toisaalla jo sanoin, voin todeta täälläkin: tämä on keskustelupalsta, eikä kenellekään täällä luvata diagnooseja sen enempää kuin terapiaakaan, sen tietävät kaikki jotka tänne tulevat.

Jos joku erehtyy luulemaan termejä "diagnoosiksi" ja keskustelua ja ajatuksien ilmaisemista "terapiaksi", en voi muuta kuin pahoitella. Laihaksi menisi juttu ilman niitä.

Olennaista on se, että valitettavan moni ei vielä ole edes kuullut luonnehäiriöistä ja muista ongelmista, mitä parisuhteessa voi ilmetä - ja valitettavan usein ilmeneekin. Tätä ei opeteta koulussa, vaikka pitäisi. Ja vaikka olisikin kuullut, ei itse välttämättä näe näitä merkkejä omassa suhteessaan, johon on tunnepitoisesti liian lähellä.

Näistä asioista on siksi tärkeätä puhua, ja puhua nimenomaan niiden oikeilla nimillä. Ei diagnoosina vaan ihmisominaisuuksina.
 
Viimeksi muokattu:
"En edelleenkään vaitä, että mies olisi diagnosoitavissa narsistisen persoonallisuushäiriön kriteereiden mukaan. En ole siinä asemassa."

Et niin. Miksi sitten teet niin? Minustapa tuntuu, että SINÄ olet persoollisuushäiriöinen. Olet pöyhkeä, ylemmyydentuntoinen, aina omasta mielestäsi oikeassa, tallot muiden mielipiteet omiesi alle. Kaiken kaikkiaan, sellainen pikku jääräpää :)
 
"En edelleenkään vaitä, että mies olisi diagnosoitavissa narsistisen persoonallisuushäiriön kriteereiden mukaan. En ole siinä asemassa."

Et niin. Miksi sitten teet niin? Minustapa tuntuu, että SINÄ olet persoollisuushäiriöinen. Olet pöyhkeä, ylemmyydentuntoinen, aina omasta mielestäsi oikeassa, tallot muiden mielipiteet omiesi alle. Kaiken kaikkiaan, sellainen pikku jääräpää :)

Niinpä....onko lintu vai kala.....vai liekkö kumpaakaan?
 
Viimeksi muokattu:
"En edelleenkään vaitä, että mies olisi diagnosoitavissa narsistisen persoonallisuushäiriön kriteereiden mukaan. En ole siinä asemassa."

Et niin. Miksi sitten teet niin? Minustapa tuntuu, että SINÄ olet persoollisuushäiriöinen. Olet pöyhkeä, ylemmyydentuntoinen, aina omasta mielestäsi oikeassa, tallot muiden mielipiteet omiesi alle. Kaiken kaikkiaan, sellainen pikku jääräpää :)

jos olet sama nikki, joka kirjoittelee muuallakin, niin sinun diagnoosi on ainakin Narsisti; niin pöyhkeää ja muita lyttäävää tyyliä ei ole muilla
 
Viimeksi muokattu:
Miten diagnisoit tämän hehhin, joka hyppii palstalta toiselle ja haukkuu muut kirjoittajat aivottomiksi idiooteiksi ja yrittää pilata ketjut? Onko tavallinen känniääliö, vai oikeasti pipipää?
Taas tuli ja pilasi ketjun, jossa muut kirjoittivat ja ottivat kantaa. Voisiko hänet niputtaa tuohon narsusarjaan? Epätoivoisesti ainakin hakee huomiota ja yrittää saada esim. sinua seisomaan selkänsä taakse, eli narsu hakee hyväksyntää ja liittolaista.

Mode voisi kyllä niskapersotteella heivata tämän veitsilaatikon ainoan lusikan sinne, minne aurinko ei paista. Rauhoittuisi useampikin palsta kertarykäisyllä.
 
No tulihan se sieltä. :)

Eräs narsismin tyylipiirre on kääntää asia henkilökohtaisuuksiin (tai muuten hämäyksen vuoksi "suuttua" tai ohjata keskustelu pois raiteiltaan), kun tuntee olonsa uhatuksi.

Tämä ei tietenkään riitä tekemään diagnoosia, ja tietenkin kyseessä on väistöliike, jota periaatteessa kuka vain voi harrastaa. En siis vihjaa mitään. Jokaisen kannattaa harrastaa itsetutkiskelua. Minunkin.

Kuten aiemminkin totesin, en suinkaan ole "aina oikeassa" ainakaan omasta mielestäni. Tietyistä asioista olen melko varma, ja niistä minun on pidettävä kiinni, kunnes toisin todistetaan. Mutta olen ennenkin erehtynyt, ja otan mielelläni vastaan asiallista kritiikkiä.

Ikävää, jos annan pöyhkeän, ylemmyydentuntoisen tallaajan vaikutelman, koska en voi arvostaa sellaisia ihmisiä, jotka tekevät niin. Jääräpää (merkityksessä "itsepintainen") myönnän olevani, mutta osaan myös myöntää olevani väärässä, jos joku sen minulle voi asiallisesti osoittaa.

Olen huomannut, että mielenterveysasiat ovat monelle arka aihe. Syitä tähän on varmasti monia. Eräs suuri syy lienee siinä, että kyse on niin henkilökohtaisesta aiheesta. Asia koskee jollakin tasolla meitä kaikkia.

Jos jotakuta haluaa tieten tahtoen loukata, viittaus mielenterveyteen (eli sen puutteeseen) yleensä on tehokas joskin halpa kikka. Jos kohteella on heikko itsetunto, se varmasti kolahtaa kipeästi. Moni meistä on taatusti saanut elämänsä aikana kuulla vihjailuja omasta mielentilastaan, ehkä on haukuttu hulluksi tai vaikkapa narsistiksi. Ehkä monen sisällä kytee oikeasti huoli omasta mielenterveydestään.

Ihan yleisen mukavuuden takia voisi olla hyvä luopua henkilökohtaisuuksiin menemisestä. Se ei vie asiaa eteenpäin. Keskustelu vie.

Olen jo monta kertaa selittänyt, miksi puhun esim. luonnehäiriöistä tai narsismista tai vaikkapa tuhkarokosta. En sano kenellekään, että "minusta tuntuu että olet narsisti" tai "miehesi on luonnehäiriöinen". Sanon esim. että "monet kertomistasi seikoista joita miehelläsi on, ovat tyypillisiä luonnehäiriöille". Siinä on valtava ero. En siis ota kantaa ihmisen tilaan, kerron vain huomioistani. En tee diagnoosia, viittaan mahdollisuuksiin. Tämä on tärkeätä, kun asiaa ruoditaan. Aloittajalla on tilanne, hän tekee havainnot ja kertoo niistä palstalla. Me lukijat reagoimme lukemaamme, ja kerromme mielipiteemme.

Jokainen mielipide ei voi olla oikea, mutta on kuitenkin tärkeä matkalla kohti suurempaa ymmärrystä. Myös ne "väärät" tulkinnat. Niitä tarvitaan epäoleellisuuksien poissulkemiseksi.

Jokaisen mielipide on avuksi, niin kauan kuin pysytään asiassa. Jos vielä joku haluaa ruotia minun mielentilaani, tehkää mielellään uusi aloitus. :)
 
Niin, kuten sanottu: en tee diagnooseja. Olen pahoillani siitä, että monen palstakirjoittajan tarmo menee henkilökohtaisuuksien ja epäasiallisuuksien latelemiseen. Se on surullista sekä asianomaisten itsensä että aloittajan kannalta.

Toisten kimppuun hyökkääminen on yleensä piilotarve. Kostoa tai yleistä pahan olon purkamista. Kostona huono, sillä se osuu väärään kohteeseen (sillä henkilö kostaa todennäköisesti alitajuisesti jotakin aikaisemmin elämänsä varrella kokemaansa vääryyttä), ja pahan olon purkajana (yleensä samasta lähteestä ammennettua kuin kostonhalukin) vain levittää pahaa oloa, ei lievitä.

En tarkoita tällä erikseen ketään. Jokainen menköön itseensä.
 
Kuules ap, on olemassa sellainenkin vaihtoehto josta emme ole täällä vielä puhuneet. Entä jos se mies häipyy elämästäsi kun vain pyydät sitä? Sitä me emme vielä tiedä, mutta mahdollista sekin.

Alkuperäinen kirjoittaja saapas nähä;11132183:
Oishan se aika mojava juttu jos ap:n mies lähtis pois ihan tosta vaan kun ap käskis. Tässä on nyt sivukaupalla maalattu pirua seinälle, jo alkumetreillä tuli narsistia ja herra ties mitä.

Alkuperäinen kirjoittaja jokin mättää;11132204:
Onhan tuo mies aikamoinen sovinisti, mutta onko kovinkaan harvinaista? Ap:n mies voi olla pilalle hemmoiteltu. On tottunut että ap palvelee ja jatkaa samaan tyyliin kun ap ei sano mitään. Entä jo ap sanoisit vaan miehelle mitä mieltä olet suhteestanne. Sanot suoraan että jos ei muutosta tule, niin tuossa on ovi. Ei välttämättä käy kimppuun. Mieti hyviä ja huonoja puolia suhteessasi ja katso mihin suuntaan vaakakuppi kallistuu ja tee ratksisusi. Ja puhu äitisi kanssa.

Olette oikeassa, kiitos näistäkin kommenteista. Niin paljon mielipiteitä, joista osa joidenkin omia kokemuksia. Kun ei voi tietää miten kukakin asioihin reagoi, niin mielellään ottaa kaikki vaihtoehdot huomioon.
Toki jos vain kokeilisi, ilman mitään kiemuroita, sanoa vain että en ole tyytyväinen meidän suhteeseen, ota tavarasi ja lähde. Ei se haukku enää haavaa tee jos ei sitten onnistukaan..

En taida ruveta enää muutosta pyytämäänkään. Luottamus on mennyt ja kuvittelisin aina ties mitä. Parempi erota, nyt kun kuitenkin olen siihen päätökseen päässyt.
 
Viimeksi muokattu:
"En edelleenkään vaitä, että mies olisi diagnosoitavissa narsistisen persoonallisuushäiriön kriteereiden mukaan. En ole siinä asemassa."

Et niin. Miksi sitten teet niin? Minustapa tuntuu, että SINÄ olet persoollisuushäiriöinen. Olet pöyhkeä, ylemmyydentuntoinen, aina omasta mielestäsi oikeassa, tallot muiden mielipiteet omiesi alle. Kaiken kaikkiaan, sellainen pikku jääräpää :)


Narsisti ottaa paljon tilaa, saa aina itsensä kaiken keskipisteeksi, koska hän on maailmannapa! Kaikki mitä hän on tai luulee olevansa, ja mitä osaa, tai luulee osaavansa, on hänen mielestään erityislaatuista, ei tavallista tai keskivertaista.

Minusta myös Westerlund ottaa välillä niin paljon tilaa, että itse ketjun tarkoitus ja aloittajan asia häviää ja ketjuista tulee Westerlundin yksinpuhelua pitkine selityksineen. Tosin paljon niissä ketjuissa on peruspsykologiaa, ei mitään ihmeellistä, sellaista lukion kurssin suorittaneen tasoista. Joillekin voi olla uutta ja ilahduttavaa, toisille jo tiedetyn toistoa. Westerlund esittelee psykantietojaan ikäänkuin ne olisivat jotain erityislaatuista. Narsistille myös oma osaaminen, oli se miten keskitasoista tahansa, on erikoislaatuista ja hän haluaa myös kuulla toisten sanovan sen. Aina ei hänen kirjatietojensa soveltaminen käytäntöön onnistu, rapatessa roiskuu.

Narsisti näkee omat vikansa toisissa, ei itsessään.
Kovin on Westerlund jäänyt kiinni narsistikuvioihin. Joku voisi tähän lisätä, että narsisti peilaa omat virheensä ympäristöön, eli kokee toisissa ne viat mitkä itsestä löytyy. Amatööri voisi vetää tästä sellaisen johtopäätöksen, että ne jotka näkevät paljon toisissa ja ympäristössään narsismia, ovat itse narsistieja.

Narsisti osaa peittää puutteensa, empatian puutteen hän peittää näyttelemällä yliempaattista. Narsisti on hyvä koukuttamaan, huijaamaan, manipuloimaan, näyttelemään muuta kuin on. Hän saa toistet uskomaan itsestään mitä tahtoo. Hän sumuttaa silmät sokeiksi ja korvat kuuroiksi ja iskee sitten kun uhrin vastustuskyky on lammaantunut.

Jos luen hänen tekstejään kuin piru raamattua, niin näen tällaista: Eka viestissä pölläytetään sellainen empatiapommi, että uhri ja kuulijakunta pökertyy. Kriittiinen ajattelu katoo, kun eihän noin paljon välittävä voi olla paha? (Narsisti näyttelee hyvin empatiaa ja käyttää sitä hyväkseen omiin tarkoituksiinsa) Siihen väliin juttuja psykankirjasta uskottavuutta ja pätevyyttä lisäämään. Sitten tulee toinen pommi: sun miehellä on vakava persoonallisuushäiriö, olet hengenvaarassa tai muuta vastaavaa. Se on aika rajua tekstiä päin naamaa. Missä tukiverkko jos toinen oikeesti putoo? Siis ihan totta, mitenhän lohduttavaa on saada tuollainen teksti päin naamaa, uskottavantuntuiselta henkilöltä? Hänellä ei sitäpaitsi ole pätevyyttä tuon daignoosin antamiseen.

Narsisti on hyvä selittelemään, hän ei jää kiinni, vaikka istuisi rysän päällä.

Westerlund ei myönnä sitä riskiä, mille hän toistet asettaa amatööridiagnooseillaan. Hän luikertelee vapaaksi vastuusta kuin liukas kastemato. Maailman paras selittelijä.

Narsisti jakaa ihmiset jyrkästi kahteen leiriin, puolustelijoihin ja vastustajiin. Sokeisiin hännystelijöihin ja niihin, jotka näkee läpi. Aina syntyy myrskyjä siellä missä narsku viipeltää. Narsisti osaa hurmata, sumuttaa, saada toiset mukaan omaan peliinsä. Hän käyttää keinoja mitä hyvänsä sokeuttaakseen hännystelijänsä. Ihmiset menettää kyvyn ajatella itse.

Täälläkin näkyy jo kaksi leiriä, ne jotka ovat aivan hurmiossa ja sitten ne kriittiset. Jotkut ketjut näyttää menevän täysin Westerlundin ohjauksen mukaan. Hän vastaa ensimmäiseksi: ekaksi empatiapommi ja sitten shokkipommi ja kaikki seuraa perässä ja peesaa Westerlundin vastausta. Oma kriittinen ajattelu näkyy katoovan täysin ja jengi seuraa perässä pässinnarussa. Ongelmaa ei pompotella sen tuhannesta eri näkökulmasta, vaan vain Westerlundin näkökanta pätee: Mies on narsu ja nainen hengenvaarassa!

Narsisti ei osaa ottaa vastaan kritiikkiä.

Westerlund sanoo haluavansa kritiikkiä, mutta ei kuitenkaan näytä haluavan sitä. Sanoo haluavansa oppia siitä, mutta ei kuitenkaan halua oppia. Sanoo yhtä, tekee toista.

Mutta Westerlund voi olla oikeassa siinä, että kenestä tahansa voi tehdä narsistin täällä netissä. Ehkäpä jopa hänestä itsestään, vai?
 
Viimeksi muokattu:
"Westerlund sanoo haluavansa kritiikkiä, mutta ei kuitenkaan näytä haluavan sitä. Sanoo haluavansa oppia siitä, mutta ei kuitenkaan halua oppia. Sanoo yhtä, tekee toista."

Toivotan ap:lle tsemppiä miehestä irrottautumiseen. Toivottavasti virkavaltaa ei tarvitse vaivata asialla. Eiköhän asia hoidu neuvottelemalla. Jää hyvä maku molempien suuhun.

Kannattaa aina keskittyä ap:n varsinaiseen asiaan. Se mitä kukin elli kirjoittaa on sivuseikka.

Ei kaikkiin kysymyksiin saa vastauksia. Olin eilen kuuntelemassa luentoa ja nyt yksi asia vaivaa mieltäni. Googletin nettiä ja pitkän jutun lopussa luin loppupäätelmästä ettei kuulema asiaan ole lopullista vastausta.

2000 vuotta vanhoja asioita on täysin mahdoton tutkia. Ja onko sillä loppujen lopuksi niin suurta merkitystäkään. Kuka jaksaa vavata päätään 2000 vuoden päästä oliko persoonani elleissä ja mitä hän mahtoi siellä kirjoittaa mlläkin nimimerkillä. Toivottavasti kukaan ihminen ei ole niin vinksahtanut, että otaa elämäni tutkittavakseen.
 
Toisten kimppuun hyökkääminen on yleensä piilotarve. Kostoa tai yleistä pahan olon purkamista. Kostona huono, sillä se osuu väärään kohteeseen (sillä henkilö kostaa todennäköisesti alitajuisesti jotakin aikaisemmin elämänsä varrella kokemaansa vääryyttä), ja pahan olon purkajana (yleensä samasta lähteestä ammennettua kuin kostonhalukin) vain levittää pahaa oloa, ei lievitä.

En tarkoita tällä erikseen ketään. Jokainen menköön itseensä.


Menin itseeni. Ihan varmuuden vuoksi, vaikka en kokenut hyökkääväni ketään kohtaan -paitsi ap:n luuserimiestä. Vai laskitko sen hyökkäykseksi, kun arvostelin herkkyyttäsi käyttää n-korttia? Samoilla korteilla samaa peliä sinun kanssasi.

No, kyllähän minua vähän ärsyttikin tuo tohtorointi ja etenkin tuo on ärsyttävää, että käännät itseesi, tai oikeammin kirjoituksiisi kohdistuvan kritiikin niin, että ärsyyntyvällä tai muuten kirjoitusta arvostelevalla onkin itsellään niin pahoja ongelmia, että he purkaavat pahan olonsa sinuun. Sanomalla taikasanan "todennäköisesti" voi pestä omasta mielestäsi kätesi siitä, että olisit arvostellut muita. Olen itse sosiaalisessa työssä ja aivan varmasti minulla on keinoni purkaa stressinpoikaset muulla tavoin, kuin nettihyökkäyksin tuntematonta kohtaan.

Soraääni. Taidankos tuota paremmin sanoa. Aika tyhjentävästi ja selkeästi kirjoitettu. Juuri noita asioita ajoin aiemmin takaa, en vain saanut yhtä hyvin kiinni kuin sinä sait.
 
Viimeksi muokattu:
Menin itseeni. Ihan varmuuden vuoksi, vaikka en kokenut hyökkääväni ketään kohtaan -paitsi ap:n luuserimiestä. Vai laskitko sen hyökkäykseksi, kun arvostelin herkkyyttäsi käyttää n-korttia? Samoilla korteilla samaa peliä sinun kanssasi.

No, kyllähän minua vähän ärsyttikin tuo tohtorointi ja etenkin tuo on ärsyttävää, että käännät itseesi, tai oikeammin kirjoituksiisi kohdistuvan kritiikin niin, että ärsyyntyvällä tai muuten kirjoitusta arvostelevalla onkin itsellään niin pahoja ongelmia, että he purkaavat pahan olonsa sinuun. Sanomalla taikasanan "todennäköisesti" voi pestä omasta mielestäsi kätesi siitä, että olisit arvostellut muita. Olen itse sosiaalisessa työssä ja aivan varmasti minulla on keinoni purkaa stressinpoikaset muulla tavoin, kuin nettihyökkäyksin tuntematonta kohtaan.

Soraääni. Taidankos tuota paremmin sanoa. Aika tyhjentävästi ja selkeästi kirjoitettu. Juuri noita asioita ajoin aiemmin takaa, en vain saanut yhtä hyvin kiinni kuin sinä sait.

Mua ärsyttää kans se, että jos joku kritisoi W:n sanomisia, aiheesta(kin) niin heti tulee vastaukseksi litania diagnooseja ja "terapeutin" yhteenvetoja henkilön "mahdollisista ongelmista". Ei tartte olla ongelmia, henkilö voi olla vaan tarpeeksi selvänäköinen. Mutta sitä ei saisi näköjään olla, vaan ottaa terapioinnit todesta, taputtaa käsiä ihastuksesta. Ei osaa ottaa kritiikkiä niinkuin mies, potkaiseen takas vyön alle!
 
Viimeksi muokattu:
Mitkä fiilikset nyt? Koska aiot toteuttaa eron?

Olen itsekin eronnut ahdistavasta suhteessa ja voin kertoa sinulle, että helpotuksen tunne oli valtava jo siitä, kun teki päätöksen. Se, kun konkreettisesti lähdin uuteen kotiinja kun mies lähti myös vihdoin asunnosta (oli siis mun asunto, minkä laitoin myyntiin ja miehelle häädön), oli aivan uskomattoman ihana tunne. Oli kuin kevät olisi ollut, vaikka loppusyksyä elimme.

Oikeastaan jälkikäteen, kun on jo vapautunut kaikesta, ymmärsin syvällisesti sen, kuinka huono suhde loppujen lopuksi oli. Itsellä turhan pitkä ja joustava pinna asioiden suhteen.
 
Mitkä fiilikset nyt? Koska aiot toteuttaa eron?

Olen itsekin eronnut ahdistavasta suhteessa ja voin kertoa sinulle, että helpotuksen tunne oli valtava jo siitä, kun teki päätöksen. Se, kun konkreettisesti lähdin uuteen kotiinja kun mies lähti myös vihdoin asunnosta (oli siis mun asunto, minkä laitoin myyntiin ja miehelle häädön), oli aivan uskomattoman ihana tunne. Oli kuin kevät olisi ollut, vaikka loppusyksyä elimme.

Oikeastaan jälkikäteen, kun on jo vapautunut kaikesta, ymmärsin syvällisesti sen, kuinka huono suhde loppujen lopuksi oli. Itsellä turhan pitkä ja joustava pinna asioiden suhteen.


Menee paremmin kuin aikoihin, vaikka mies täällä vielä asustaa. Tavallaan tämän päätöksen teko on helpottanut mieltäni, enkä juurikaan välitä enää mitä mies sanoo tai tekee (tai jättää tekemättä). Mutta lopullisesti voin huokaista vasta, kun minulla on kaikki omat avaimet kourassa ja mies tavaroineen poissa.

Taidan olla samanlainen tuon pitkän pinnan suhteen. Olisin kai katsellut tätä touhua pidempäänkin, jos en sitä Prepaid-liittymää olisi äkännyt! Nyt melkein naurattaa, että vasta sellaisen asian takia lähdin kysymään neuvoa.

Soitan nyt viikonloppuna äidille (tiedän saavani varmasti rauhallisen hetken, miehen lähtiessä muualle) ja kerron koko tilanteen. Harkitsen vielä kuinka eron toteutan. Sanonko miehelle vain kylmän viileästi, että kerää kimpsunsa vai vähän mutkikkaamman kautta. Kysyn tähän vielä äidin mielipidettä. Jos päädyn kokeilemaan suoraan sanomista, joku ainakin tietää suunnitelmistani.
 
Viimeksi muokattu:
Onko sinulla avainta, jonka voit antaa jollekin ystävällesi, joka on passissa ja tulee tarpeen niin vaatiessa auttamaan? Jos sinulla on hiukankaan pelkoa, että mies saattaa käydä käsiksi, niin pyydä paikalle tukihenkilö. Riskiä ei kannata ottaa.

Pyri siihen, että kerrot miehelle asiallisesti, että toivot hänen poistuvan heti. Ehdota, että sen jälkeen kun hänen tavaransa ovat pois ja avaimet sinulla, voitte mennä keskustelemaan muualle, jos hän kokee sen tarpeelliseksi. Eroaminen sinun taholtasi tulee kuitenkin luultavasti yllärinä ja mies voi mennä jonkilaiseen sokkiin, jossa etsii vastauksia. Varsinkin, jos hän kokee suhteenne hyväksi.
 
Mitkä fiilikset nyt? Koska aiot toteuttaa eron?

Olen itsekin eronnut ahdistavasta suhteessa ja voin kertoa sinulle, että helpotuksen tunne oli valtava jo siitä, kun teki päätöksen. Se, kun konkreettisesti lähdin uuteen kotiinja kun mies lähti myös vihdoin asunnosta (oli siis mun asunto, minkä laitoin myyntiin ja miehelle häädön), oli aivan uskomattoman ihana tunne. Oli kuin kevät olisi ollut, vaikka loppusyksyä elimme.

Oikeastaan jälkikäteen, kun on jo vapautunut kaikesta, ymmärsin syvällisesti sen, kuinka huono suhde loppujen lopuksi oli. Itsellä turhan pitkä ja joustava pinna asioiden suhteen.


Mun oli kans pakko myydä asunto, voi olla että en olisi saanut hankalaa miestä muuten ulos. Muutin myös vuodeksi ulkomaille osoitetta miehelle kertomatta. Jälkeenpäin kuulin että oli käynyt minua haeskelemassa samalla rannikolla, mutta onneksi ei löytänyt. Kun palasin, niin onneksi oli löytänyt jo uuden uhrin, sain olla rauhassa. Tään uuden kanssa teki lapsen ja sitten hävisivät kuvioista. Tänä päivänä ihmetyttää miksi jäin roikkumaan suhteeseen ja vielä pariksi vuodeksi. Nysyisin kierrän kaltaisensa luuserit kaukaa.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä oli tilanne asunnon kanssa se, että alkuun katsottiin yhteistä asuntoa, kunnes jossain vaiheessa muutin etsinnän vain minua koskevaksi. Mies ei oikein missään vaiheessa tajunnut, että olin tosissani eroamassa, jos ja kun hän ei muuta asennettaan yhteiseloon. Oli mukamas vähän järkyttynyt kun kerroin löytäneeni uuden asunnon ja että hänellä on aikaa 2kk etsiä itsellensä oma.

Aikas järkkyä tuo, että mies lähtee pakkomielteisesti etsimään toista eri maasta! Huh.
Mikähän siinä on, että nuo luuserit osaavat tuon ympäripuhumisen taidon? Onko siinä se, että itse halutaan uskoa siihen miehen maalaamaan ruusuiseen kuvaan, kunnes joku päivä herätään ja tajutaan, että kaikki onkin ollut vain suunnitelmia, unelmia ja tyhjän jauhamista, joita nämä luuserit eivät kykene toteuttamaan. Eli suinkaan tuo luuseri ei ole mikään narsisti, vaan taivaanrannanmaalari, joka itsekin uskoo satuihinsa ja toivoo, että ne toteutuvat. Ei vaan saa sitä omaa moottoriansa käyntiin tehdäkseen myös itse asialle jotakin. Kaikki toteutus jäisi naisen harteille. Sitähän ei taas itsenäinen, tasa-arvoinen nainen alkuhuuman jälkeen hyväksy.

Onneksi tuli järki päähän ja nyt on hyvä mies joka myös tekee, eikä vain puhu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja soraääni;11132603:
Narsisti ottaa paljon tilaa, saa aina itsensä kaiken keskipisteeksi, koska hän on maailmannapa! Kaikki mitä hän on tai luulee olevansa, ja mitä osaa, tai luulee osaavansa, on hänen mielestään erityislaatuista, ei tavallista tai keskivertaista.

Minusta myös Westerlund ottaa välillä niin paljon tilaa, että itse ketjun tarkoitus ja aloittajan asia häviää ja ketjuista tulee Westerlundin yksinpuhelua pitkine selityksineen. Tosin paljon niissä ketjuissa on peruspsykologiaa, ei mitään ihmeellistä, sellaista lukion kurssin suorittaneen tasoista. Joillekin voi olla uutta ja ilahduttavaa, toisille jo tiedetyn toistoa. Westerlund esittelee psykantietojaan ikäänkuin ne olisivat jotain erityislaatuista. Narsistille myös oma osaaminen, oli se miten keskitasoista tahansa, on erikoislaatuista ja hän haluaa myös kuulla toisten sanovan sen. Aina ei hänen kirjatietojensa soveltaminen käytäntöön onnistu, rapatessa roiskuu.

Narsisti näkee omat vikansa toisissa, ei itsessään.
Kovin on Westerlund jäänyt kiinni narsistikuvioihin. Joku voisi tähän lisätä, että narsisti peilaa omat virheensä ympäristöön, eli kokee toisissa ne viat mitkä itsestä löytyy. Amatööri voisi vetää tästä sellaisen johtopäätöksen, että ne jotka näkevät paljon toisissa ja ympäristössään narsismia, ovat itse narsistieja.

Narsisti osaa peittää puutteensa, empatian puutteen hän peittää näyttelemällä yliempaattista. Narsisti on hyvä koukuttamaan, huijaamaan, manipuloimaan, näyttelemään muuta kuin on. Hän saa toistet uskomaan itsestään mitä tahtoo. Hän sumuttaa silmät sokeiksi ja korvat kuuroiksi ja iskee sitten kun uhrin vastustuskyky on lammaantunut.

Jos luen hänen tekstejään kuin piru raamattua, niin näen tällaista: Eka viestissä pölläytetään sellainen empatiapommi, että uhri ja kuulijakunta pökertyy. Kriittiinen ajattelu katoo, kun eihän noin paljon välittävä voi olla paha? (Narsisti näyttelee hyvin empatiaa ja käyttää sitä hyväkseen omiin tarkoituksiinsa) Siihen väliin juttuja psykankirjasta uskottavuutta ja pätevyyttä lisäämään. Sitten tulee toinen pommi: sun miehellä on vakava persoonallisuushäiriö, olet hengenvaarassa tai muuta vastaavaa. Se on aika rajua tekstiä päin naamaa. Missä tukiverkko jos toinen oikeesti putoo? Siis ihan totta, mitenhän lohduttavaa on saada tuollainen teksti päin naamaa, uskottavantuntuiselta henkilöltä? Hänellä ei sitäpaitsi ole pätevyyttä tuon daignoosin antamiseen.

Narsisti on hyvä selittelemään, hän ei jää kiinni, vaikka istuisi rysän päällä.

Westerlund ei myönnä sitä riskiä, mille hän toistet asettaa amatööridiagnooseillaan. Hän luikertelee vapaaksi vastuusta kuin liukas kastemato. Maailman paras selittelijä.

Narsisti jakaa ihmiset jyrkästi kahteen leiriin, puolustelijoihin ja vastustajiin. Sokeisiin hännystelijöihin ja niihin, jotka näkee läpi. Aina syntyy myrskyjä siellä missä narsku viipeltää. Narsisti osaa hurmata, sumuttaa, saada toiset mukaan omaan peliinsä. Hän käyttää keinoja mitä hyvänsä sokeuttaakseen hännystelijänsä. Ihmiset menettää kyvyn ajatella itse.

Täälläkin näkyy jo kaksi leiriä, ne jotka ovat aivan hurmiossa ja sitten ne kriittiset. Jotkut ketjut näyttää menevän täysin Westerlundin ohjauksen mukaan. Hän vastaa ensimmäiseksi: ekaksi empatiapommi ja sitten shokkipommi ja kaikki seuraa perässä ja peesaa Westerlundin vastausta. Oma kriittinen ajattelu näkyy katoovan täysin ja jengi seuraa perässä pässinnarussa. Ongelmaa ei pompotella sen tuhannesta eri näkökulmasta, vaan vain Westerlundin näkökanta pätee: Mies on narsu ja nainen hengenvaarassa!

Narsisti ei osaa ottaa vastaan kritiikkiä.

Westerlund sanoo haluavansa kritiikkiä, mutta ei kuitenkaan näytä haluavan sitä. Sanoo haluavansa oppia siitä, mutta ei kuitenkaan halua oppia. Sanoo yhtä, tekee toista.

Mutta Westerlund voi olla oikeassa siinä, että kenestä tahansa voi tehdä narsistin täällä netissä. Ehkäpä jopa hänestä itsestään, vai?



Kaikille muistutukseksi että tämä kirjoitus on alusta loppuun pelkkä provo. Halusin konkreettisesti osoittaa miten helppoa on täällä netissä tehdä kenestä vaan narsisti. Narsistikortin vilauttaminen sinne tänne ei ole OK! Minulla ei ole tarpeeksi tietoa Westerlundista tämän diagnoosin antamiseen, eikä hänelläkän ole tarvittavia tietoja diagnosoimaan täällä ketään! Jätetään diagnoosit asiantuntijoille, he siihen parhaiten pystyvät.
 
Minusta taas tuo alla oleva teksti kertoo hyvinkin että KW ymmärtää asioita vähän laajemmin kuin eräät muut niccit täällä.
mie ja soraääni hakee vaan riitaa ja pää asia ja ap ongelma häviää. Kiero ja valehteleva puoliso on aina luonnehäiriöinen ainakin käytökseltään ihan omalla kokemuksella siis .

No tulihan se sieltä. :)
Eräs narsismin tyylipiirre on kääntää asia henkilökohtaisuuksiin (tai muuten hämäyksen vuoksi "suuttua" tai ohjata keskustelu pois raiteiltaan), kun tuntee olonsa uhatuksi.

Tämä ei tietenkään riitä tekemään diagnoosia, ja tietenkin kyseessä on väistöliike, jota periaatteessa kuka vain voi harrastaa. En siis vihjaa mitään. Jokaisen kannattaa harrastaa itsetutkiskelua. Minunkin.

Kuten aiemminkin totesin, en suinkaan ole "aina oikeassa" ainakaan omasta mielestäni. Tietyistä asioista olen melko varma, ja niistä minun on pidettävä kiinni, kunnes toisin todistetaan. Mutta olen ennenkin erehtynyt, ja otan mielelläni vastaan asiallista kritiikkiä.

Ikävää, jos annan pöyhkeän, ylemmyydentuntoisen tallaajan vaikutelman, koska en voi arvostaa sellaisia ihmisiä, jotka tekevät niin. Jääräpää (merkityksessä "itsepintainen") myönnän olevani, mutta osaan myös myöntää olevani väärässä, jos joku sen minulle voi asiallisesti osoittaa.

Olen huomannut, että mielenterveysasiat ovat monelle arka aihe. Syitä tähän on varmasti monia. Eräs suuri syy lienee siinä, että kyse on niin henkilökohtaisesta aiheesta. Asia koskee jollakin tasolla meitä kaikkia.

Jos jotakuta haluaa tieten tahtoen loukata, viittaus mielenterveyteen (eli sen puutteeseen) yleensä on tehokas joskin halpa kikka. Jos kohteella on heikko itsetunto, se varmasti kolahtaa kipeästi. Moni meistä on taatusti saanut elämänsä aikana kuulla vihjailuja omasta mielentilastaan, ehkä on haukuttu hulluksi tai vaikkapa narsistiksi. Ehkä monen sisällä kytee oikeasti huoli omasta mielenterveydestään.

Ihan yleisen mukavuuden takia voisi olla hyvä luopua henkilökohtaisuuksiin menemisestä. Se ei vie asiaa eteenpäin. Keskustelu vie.

Olen jo monta kertaa selittänyt, miksi puhun esim. luonnehäiriöistä tai narsismista tai vaikkapa tuhkarokosta. En sano kenellekään, että "minusta tuntuu että olet narsisti" tai "miehesi on luonnehäiriöinen". Sanon esim. että "monet kertomistasi seikoista joita miehelläsi on, ovat tyypillisiä luonnehäiriöille". Siinä on valtava ero. En siis ota kantaa ihmisen tilaan, kerron vain huomioistani. En tee diagnoosia, viittaan mahdollisuuksiin. Tämä on tärkeätä, kun asiaa ruoditaan. Aloittajalla on tilanne, hän tekee havainnot ja kertoo niistä palstalla. Me lukijat reagoimme lukemaamme, ja kerromme mielipiteemme.

Jokainen mielipide ei voi olla oikea, mutta on kuitenkin tärkeä matkalla kohti suurempaa ymmärrystä. Myös ne "väärät" tulkinnat. Niitä tarvitaan epäoleellisuuksien poissulkemiseksi.

Jokaisen mielipide on avuksi, niin kauan kuin pysytään asiassa. Jos vielä joku haluaa ruotia minun mielentilaani, tehkää mielellään uusi aloitus. :)
 
Viimeksi muokattu:
Minusta taas tuo alla oleva teksti kertoo hyvinkin että KW ymmärtää asioita vähän laajemmin kuin eräät muut niccit täällä.
mie ja soraääni hakee vaan riitaa ja pää asia ja ap ongelma häviää. Kiero ja valehteleva puoliso on aina luonnehäiriöinen ainakin käytökseltään ihan omalla kokemuksella siis .

Jospa noudattaisit omaa neuvoasi, KW ei ole tämänkään ketjun aihe, vain onko?
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä