mitä teet jos lastasi näykkäisee koira?

[pohdinpa vaan]

Täysin hypoteettinen tilanne, jota ei ole tapahtunut. Jäin vaan miettimään miten vanhemmat reagoisivat.

Olet lapsesi (joka jo kävelee / juoksee) kanssa liikkeellä ja vastaasi tulee koiranulkoiluttaja. Koira on hihnassa ja ulkoiluttaja siirtyy selvästi sivuun tieltänne. Lapsi huomaa koiran ja lähtee kiljuen juoksemaan kohti. Koira ei ole tottunut lapsiin ja säikähtää. Pahimmassa tapauksessa lapsi ehtii koiran lähelle ja tämä näykkäisee.

Vaihtoehtoisesti lapsi innostuu koirasta vasta kun olette kohdakkain ja yllättäen tarraa koiraan kiinni ja tämä näykkäisee.En nyt puhu puremisesta, koska oletan että tervejärkinen (mutta arka / lapsiin tottumaton) koira ei pure, vaan "uhattuna" mutta ilman pakenemisen vaihtoehtoa, näykkää. Tiedätte kai mitä tarkoitan?

Pitäisikö jokaisen koiran olla tottunut lapsiin ja negatiivisesti reagoiminen on ehdottomasti kielletty?
Vaatisitko koiran lopettamista?
Muuta, mitä?

 

["mama"]

Ei vika tuolloin ole koirassa vaan lastaan ulkoiluttavassa vanhemmassa.

 

[halipupu harmaana]

Mä varmaan lohduttaisin lastani ja katoisin tuliko jotain jälkeä. Koska koira on kiinni eikä purrut kunnolla, niin antaisin asian olla, mutta lapsi on varmasti saanut opetuksen eikä heti lähesty vieraita koiria uudelleen. Itsenä puri lapsena koira jalkaan, kun leikin koiran kanssa koiraa (en tiennut että niin ei kannata tehdä) ja sen jälkeen olen ollu aika varovainen koirien kanssa.

 

["vieras"]

Noissa tilanteissa ensimmäinen reaktio olisi luultavasti paha säikähdys,miten lapsen kävi. Eli luultavasti hetkellisesti unohtaisin koko koiran ja keskittyisin tutkimaan&rauhoittamaan lastani,tarvittaessa ensiapua (tässä vaiheessa varmaan pyytäisin koiranomistajalta apua,tyyliin onko sulla nenäliinaa/voitko kaivaa mun laukusta..). Kun lapsen tilanne selkeä,varmaan yrittäisin selvittää tilanteen koiranomistajan kanssa. En usko että vaatisin koiran lopettamista,en oleta että kaikki koirat on lapsiin tottuneita enkä tollasessa tilanteessa rehellisesti vois olla vihanen koiralle tai sen omistajalle,ennemmin itselleni kun päästin lapseni liian lähelle vierasta koiraa.
Ja kyllä,olen melkein hysteerisen tarkka siitä missä/millasissa olosuhteissa annan lapsen kävellä/juosta "vapaana". Jos suinkin on mahdollista ennakoida tilannetta niin esim koiran vastaantullessa pysähdymme ja siirrymme tien sivuun.