A
"aloittaja"
Vieras
Mulla on työ, josta on välillä hyvin hankala olla pois lapsen sairastaessa. Jonkin verran pystyn sieltä joustamaan, mutta välillä menen ihan äärirajoilla, että onnistuu. Mies on useimmiten kotona lapsen sairastaessa, mutta aina ei onnistu.
Nyt mies ja lapsi ovat molemmat sairaana. Mies valittaa, ettei jaksa hoitaa lasta sairaana ollessaan, tänään pystyin menemään todella aikaisin töihin, tein aamupäivän töitä ja kotona loput. Huomisesta en ole varma, joten ehdotin, että palkataan joku hoitaja heille avuksi huomenna. Mutta ei käy. Mies ei halua kotiin ketään ulkopuolista, mutta toisaalta sanoo, että älä laske lapsen hoitamista hänen varaansa.
Mitä te tekisitte tällaisissa tilanteissa? Vastaavia tulee aina silloin tällöin.
Pitääkö jättää miehen omaksi murheeksi asian ratkaiseminen, kun ratkaisut eivät kelpaa? (Mies kuitenkin lopulta jotenkin aina hoitaa lapsen, ei jätä heitteille.) Vai pitäisikö vaan palkata hoitoapu, vaikka mies ei halua? Vai pitäisikö vain jatkaa venymistä omilla äärirajoilla ja unenpuutteessa?
Nyt mies ja lapsi ovat molemmat sairaana. Mies valittaa, ettei jaksa hoitaa lasta sairaana ollessaan, tänään pystyin menemään todella aikaisin töihin, tein aamupäivän töitä ja kotona loput. Huomisesta en ole varma, joten ehdotin, että palkataan joku hoitaja heille avuksi huomenna. Mutta ei käy. Mies ei halua kotiin ketään ulkopuolista, mutta toisaalta sanoo, että älä laske lapsen hoitamista hänen varaansa.
Mitä te tekisitte tällaisissa tilanteissa? Vastaavia tulee aina silloin tällöin.
Pitääkö jättää miehen omaksi murheeksi asian ratkaiseminen, kun ratkaisut eivät kelpaa? (Mies kuitenkin lopulta jotenkin aina hoitaa lapsen, ei jätä heitteille.) Vai pitäisikö vaan palkata hoitoapu, vaikka mies ei halua? Vai pitäisikö vain jatkaa venymistä omilla äärirajoilla ja unenpuutteessa?