Mitä tehdä???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja PinkLily
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

PinkLily

Aktiivinen jäsen
25.04.2010
10 166
0
36
primalucecats.blogspot.com
Mä sain eilen kuulla aivan järkyttäviä asioita miehestä, niin luotettavalta taholta että, asioiden on oltava totta... Mies ei myönnä mitään ja aamullakin oli vihainen mulle. :/ Ilmoitin että saa tulla töiden jälkeen hakemaan kamppeitaan ja mennä jonnekkin muualle oottelemaan että mä saan asunnon.

Taistelu tulee varmaan lapsistakin ku mä en halua jättää lapsia tänne ja hän haluaa AINAKIN toisen itselleen... :( Ei sisaruksia voi erottaa, ainakaan mun mielestä ni vaihtoehtoina mulla on siis jättää ne tänne tai käydä järjetön taistelu niistä :(

Anteeksi purkautuminen... :ashamed:

Kyseessä oli parisuhde petos, vakavanlainen ja siihen liittyy maksulliset. enempää en kerro... en jaksa enkä edes halua... :ashamed: :ashamed:
 
Miten mies sitten voi kehtaakaan tuollaisen jälkeen vaatia itselleen lapsia.
Varsinkaan "haluaa ainakin toisen itselleen" , siis mitä, ei sisaruksia voi erottaa, elleivät nyt ihan omasta tahdostaan haluaisi kumpainenkin päättää, kumman luona asua, riippuen toki lasten iästä..

Toivon, että asiat järjestyvät sinulle hyvin.
Voimia :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön:
Ohhoh, kylläpä sulla on hankalaa. Etkö ole se, joka eli "miehen mukaan" ja mies maksoi elämisen ja se ei halunnut että kouluttaudut tms.?

Ota yhteys luotettavaan kaveriin ja pyydä tukea.

Ja ette voi jakaa lapsia kuin lautasia.

Minähän se :ashamed: :ashamed:
Tuli eiln sellanen olo että mut on varmaan tehty kynnysmatoksi. Jos äijä käy huorissa niin missäs kategoriassa mä sitte tuun? Joku vielä alhaisempi??? :ashamed: Koitin kaverille soittaa mutta eipä sieltä kukaan vastannut... kai mulle takas soitetaan... Mua hävettää niin paljon ku sain tietää siitä monelta ihmiselta ja vielä sanoivat että he luuli että tiedän ja mä vittu ylistän kuinka ihana mies mulla on... :ashamed: :ashamed: :ashamed: :ashamed:
Sori jos on sekavaa, en tiedä mitä kirjoittaisin :(
 
Onneksi tässä maassa ei ole käytössä mitään syyllisyyden osoittamista eroissa, eikä Suomi sen takia suostu EU:n avioerolakeihin. Sama se onko tässä nyt avioliitosta kyse vai ei.

Isällä on täysi oikeus lastensa lähivanhemmaksi ja huoltajaksi vaikka olisikin huorissa käynyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ssee:
Miten mies sitten voi kehtaakaan tuollaisen jälkeen vaatia itselleen lapsia.
Varsinkaan "haluaa ainakin toisen itselleen" , siis mitä, ei sisaruksia voi erottaa, elleivät nyt ihan omasta tahdostaan haluaisi kumpainenkin päättää, kumman luona asua, riippuen toki lasten iästä..

Toivon, että asiat järjestyvät sinulle hyvin.
Voimia :hug:

Kiitos mä yritän jonkun keskustelun aikaseksi saada ku tulee kotiin hakemaan kamppeitaan. JA luultavasti mä olen se ketä täältä lähtee eikä se koska, mä en omista tästä talosta mitään :(
 
Olen tosi pahoillani puolestasi. Mies on tosiaan tehnyt sinusta kynnysmaton, kun ei ole "päästänyt" sinua opiskelemaan ja töihin. Sinulla voi olla sen takia huoltajuusasiakin hankala, kun eikös se vaikuta, jos ei ole työtä eikä koulutusta? Onneksi sait sen työvoimakoulutuspaikan juuri, eikö niin?

Mene sukulaistesi luokse?

:hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja nyt ei heru sympatiaa:
Onneksi tässä maassa ei ole käytössä mitään syyllisyyden osoittamista eroissa, eikä Suomi sen takia suostu EU:n avioerolakeihin. Sama se onko tässä nyt avioliitosta kyse vai ei.

Isällä on täysi oikeus lastensa lähivanhemmaksi ja huoltajaksi vaikka olisikin huorissa käynyt.

Enkä mä sano etteikö siitä olis isäksi noille, varmasti on mutta millä hän hoitaa ne lapset jos sen täytyy tehdä mahdollisesti 14h:kin töitä?? Enkä mä tiedä jäänkö mä koko paikkakunnalle kun muutan... Seki helvetti täytyy tänään päättää :(

Mä tiedän jos me ollaan saman katon alla että, mä jään... Siksi toivon että, se lähtee hetkeks pois... :ashamed:
 
:hug:

Valitettavasti nyt joudut taistelemaan itse ja seisomaan tanakasti omilla jaloillasi, jos kertomasi on totta.

Mutta muista, että et kuitenkaan ole yksin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön:
Olen tosi pahoillani puolestasi. Mies on tosiaan tehnyt sinusta kynnysmaton, kun ei ole "päästänyt" sinua opiskelemaan ja töihin. Sinulla voi olla sen takia huoltajuusasiakin hankala, kun eikös se vaikuta, jos ei ole työtä eikä koulutusta? Onneksi sait sen työvoimakoulutuspaikan juuri, eikö niin?

Mene sukulaistesi luokse?

:hug:

Ei, vaan hain sinne vasta, ei ole sanottu että mitään saisin :( Ja juu on miehellä helvetisti paremmat rahkeet olla lasten kanssa ja luulen ettei hän halua alkaa mulle elatustukea maksamaa (tai siis lapsille) varsinkaan kun juuri vein muista syistä molempien tuloselvityksen sossuun (päivähoito) niin siellä on merkattuna vuosituloiksi 80 000e :ashamed:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Little miss marsh:
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön:
Olen tosi pahoillani puolestasi. Mies on tosiaan tehnyt sinusta kynnysmaton, kun ei ole "päästänyt" sinua opiskelemaan ja töihin. Sinulla voi olla sen takia huoltajuusasiakin hankala, kun eikös se vaikuta, jos ei ole työtä eikä koulutusta? Onneksi sait sen työvoimakoulutuspaikan juuri, eikö niin?

Mene sukulaistesi luokse?

:hug:

Ei, vaan hain sinne vasta, ei ole sanottu että mitään saisin :( Ja juu on miehellä helvetisti paremmat rahkeet olla lasten kanssa ja luulen ettei hän halua alkaa mulle elatustukea maksamaa (tai siis lapsille) varsinkaan kun juuri vein muista syistä molempien tuloselvityksen sossuun (päivähoito) niin siellä on merkattuna vuosituloiksi 80 000e :ashamed:

No, siinä ei haluja kysytä, vaan kunta vaikka perii ne tuet
 
Alkuperäinen kirjoittaja Little miss marsh:
Alkuperäinen kirjoittaja JONSERED Rummuntekijä:
:hug:

Valitettavasti nyt joudut taistelemaan itse ja seisomaan tanakasti omilla jaloillasi, jos kertomasi on totta.

Mutta muista, että et kuitenkaan ole yksin.

Jos olet tarkkaan juttujani lukenut niin eihän siitä mitään tule :(
Pelkään niin kovasti menettäväni nuo lapset :'( :ashamed:

Eli annat jo nyt periksi; kasvata nainen selkäranka! Tää maailma ja elämä on sellasta, että loppupeleissä jokainen on yksin vastuussa itsestään ja elämästään. Toisen varaan ei ikinä voi jättää asioita
 
Muuta sinne missä sinulla on tukiverkostoa, ota yhteyttä sen alueen työkkäriin ja hae sitä koulutuspaikkaa sieltä. Onko sinulla hyvät välit äitiisi ym?

Miehesi joutuu maksamaan elatuksesti, halusi tai ei. Ellei sitten ota huoltajuutta itse, mutta jos teillä on ihan pienet lapset ja vielä kotihoidossa, niin silloin kai äiti yleensä on vahvemmilla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Little miss marsh:
Alkuperäinen kirjoittaja JONSERED Rummuntekijä:
:hug:

Valitettavasti nyt joudut taistelemaan itse ja seisomaan tanakasti omilla jaloillasi, jos kertomasi on totta.

Mutta muista, että et kuitenkaan ole yksin.

Jos olet tarkkaan juttujani lukenut niin eihän siitä mitään tule :(
Pelkään niin kovasti menettäväni nuo lapset :'( :ashamed:

Totta testikkelissä tulee!!

Muista, että lapset voi menettää monella tapaa. Se, että olet valmis taistelemaan osoittaa, että et aio menettää vanhemmuuttasi. Jostain löydät varmasti voimia. Kaikki me olemme vahvempia, kuin luulemme. Varmasti olemme.

Toinen vaihtoehto on hyväksyä miehen toiminta ja jatkaa itseinhossa ja -säälissä suhdetta.

Kolmas vaihtoehto on se, että hyväksyt asian, etkä kiusaa sillä itseäsi. Harva siihen pystyy...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Little miss marsh:
Mä yritän parhaani mukaan taistella lapsista kyllä, mutta mä en tajua miksi se tuntuu vaikealta asialta voittaa :ashamed: :ashamed: :ashamed:
Voi ku tähän ei oltais koskaan tultu... Ja mä kun luulin että asiat olisi ollut hyvin... :(

Lakkaa nainen yrittämästä, ja toimi! ;)

Harvoin elämä kysyy, kuinka sen halutaan menevän. Nyt se kysyy ja sinun on vastattava.
 
Mä voisin isällni lähtee mutta kun matkaa on 600km ja mulla ei jeniäkään rahaa, eikä mies siihen ainakaan tule suostumaan että veisin lapset sinne asti... Sieltä mä saisin tarpeellisen tuen ja uuden alun elämääni,... Toisaalta se on mullekkin kyllä liian kaukana kun kaikki ystävät ovat täällä... :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Little miss marsh:
Mä yritän parhaani mukaan taistella lapsista kyllä, mutta mä en tajua miksi se tuntuu vaikealta asialta voittaa :ashamed: :ashamed: :ashamed:
Voi ku tähän ei oltais koskaan tultu... Ja mä kun luulin että asiat olisi ollut hyvin... :(

Päätät jo mielessäs että se kynnysmattona olo loppu just nyt; ja taistelet lapsestas viimiseen asti. Jos miehes on tottunut siihen että annat helposti periksi, niin voi yllättyä kun huomaa että susta löytyyki munaa
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Little miss marsh:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Oletteko avo- vai avioliitossa ja jos jälkimmäisessä, onko teillä avioehto?

Avoliitossa ollaan...

Höh, harmi :/ Ansaitsisit kyllä jotain mieheltä, kun on kerta pakottanut olemaan kotona..

Mä en halua mieheltä mitään... Paitsi että tunnustais tekos jotta mun on helpompi käsitellä asiaa....
 

Yhteistyössä