Mitä tekisit tällaisessa (työ)tilanteessa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja foz
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
F

foz

Vieras
Minulla siis tilanne se, että olen töissä paikassa, jossa työntekijöillä on hyvin erilaiset tehtävänkuvaukset. Minun työtehtäväni kattavat vain n. 30 - 40 % työajastani, muu aika on pelkkää ajan kuluttamista. Muut työntekijät taas ovat suurimman osan työajastaan kiireisiä ja jollakin kertyy viikottain ylitunteja. Asiasta on puhuttu moneen kertaan sekä esimiehen, että työkavereiden kanssa. Työkaverit ovat tietoisia, että minulla on aikaa ja halua tehdä enemmän ja auttaa, missä voin, mutta minun apu ei heille kelpaa.

Itse olen tilanteesta tosi ahdistunut ja turhautunut. Tunnen, että olen täysin tarpeeton ja ulkopuolinen. Vuoden alusssa tilanne meni siihen, että itkin työmatkoilla mennen tullen, itkin välillä työpaikalla, jouduin menemään välillä ulos, kun tuntui, etten saa happea ja heräilin pitkin öitä ahdistukseen. Töissä hoidin kyllä kaikki vähäiset hommani, mutta en jaksanut osallistua yhteisiin kahvihetkiin tai muuhun sosiaaliseen kanssakäymiseen. Istuin vain pöytäni ääressä ja yritin jotenkin selvitä työpäivästä. Lopulta menin lääkäriin, kun tuntui, etten enää pärjää olotilani kanssa. "Tuomioski" tuli keskivaikea masennus ja lääkitys. Koko tänä hankalana ajanjaksona yksikään työkaveri ei kysynyt minulta, miten menee tai onko jokin vialla. Sen sijaan moni heistä oli käynyt valittamassa esimiehelle, että käyttäydyn asiattomasti.

Lääkityksen aloittamisen jälkeen hetken aikaa meni paremmin, mutta nyt ahdistus on palannut. Mitä ihmettä minä teen?
 
Jos saat käyttää tietokonetta, niin ala opiskelemaan vaikka nettilukiossa. Jos sun apu ei muille kelpaa, niin keksi kuitenkin itsellesi jotain hyödyllistä tekemistä.
Ja jos pomo vielä tietää että sinulla ei kerta kaikkiaan ole töitä eikä tee asialle mitään, niin tuskin häntä haittaa vaikka opiskelisit siinä työaikana.

Itselläni vähän sama ongelma kun aloitin töissä. Nyt vuosia myöhemmin on pikkuhiljaa kasaantunut minullekin töitä, ja melkein harmittaa kun ei ole sitä "palkallista vapaata" enää :D
 
Niin, ja minä siis tein silloin vaikka mitä. Virkkailin, luin kirjaa, postcrossailin jne. Ja jäin koukkuun tähän palstaan, prkl! Onneksi olin useimmiten yksin toimistolla, ei tuota ehkä niin kovasti työkavereiden edessä ois viittinyt tehdä.
Minun tehtävänä oli vastata puhelimeen ja olla olemassa jos joku asiakas tuli käymään. Ja sitä tapahtui siis suht harvoin... Ja keittää kahvia, viedä roskat, hakea postit ym. Tuollaista mikä varmaan nyt aikuisena ärsyttäis aika kovaa, mut 18-vuotiaana se oli ihan jees.
 
Jos saat käyttää tietokonetta, niin ala opiskelemaan vaikka nettilukiossa. Jos sun apu ei muille kelpaa, niin keksi kuitenkin itsellesi jotain hyödyllistä tekemistä.
Ja jos pomo vielä tietää että sinulla ei kerta kaikkiaan ole töitä eikä tee asialle mitään, niin tuskin häntä haittaa vaikka opiskelisit siinä työaikana.

Itselläni vähän sama ongelma kun aloitin töissä. Nyt vuosia myöhemmin on pikkuhiljaa kasaantunut minullekin töitä, ja melkein harmittaa kun ei ole sitä "palkallista vapaata" enää :D

Itse asiassa minä opiskelen tällä hetkellä, mutta mieluumin teksin työajalla töitä ja tuntisin itsei osaksi työyhteisöä. Nyt tunnen olevani täysin ulkopuolinen kuin toiset tekevät töitä tiimeissä tai pareittan ja minä en kuulu mihinkään. Minulle ei puhuta työasiosta eikä juuri muutenkaan.

Välillä olen luppohetkinä kuunnllut musiikkia ja piirrellyt. Siitäkin valitettiin esimiehelle. Esimiehen mukaan minun pitäisi koko ajan kierrellä kyselemässä työkavereilta, olisiko minulle mitään tekemistä.
 
Mä luulen, että tuota tilannetta voi olla hyvin vaikea enää korjata, koska oot jo ehtinyt leimautua "oudoksi linnuksi", itkupilliksi, laiskuriksi jne. Tuosta voi olla hyvin vaikea enää nousta. Mutta ilmeisesti työnantaja katsoo, että sun palveluksia tarvitaan, koska sinua ei ole irtisanottukaan. Jos sulla ei ole työtä, kehitä vaikka itse jotain...keksi oma projekti, jotain työhösi ja alaasi liittyvää. Ehkä sitä kautta maineesi kohenee esimiehen ja työkavereiden silmissä.

Jos taas irtisanoudut tai sinut irtisanotaan ja hakeudut toiseen työpaikkaan, sinun kannattaa ottaa ihan erilainen asenne jo heti alkuunsa. Älä nyt hyvä ihminen jää pois työyhteisön yhteisistä jutuista, kuten kahvitauot tms, koska silloin välittömästi leimaudut hankalaksi erakoksi, eikä kukaan halua tehdä kanssasi töitä. Ja jos sulla ei ole töitä riittävästi, niin ei se tilanne itkua tihrustamalla parane. silloin tosiaan itse aktiivisesti kehittät tekemistä itsellesi tai sitten otat rennosti ja ajattelet, että palkka juoksee kuitenkin.
 
Mä luulen, että tuota tilannetta voi olla hyvin vaikea enää korjata, koska oot jo ehtinyt leimautua "oudoksi linnuksi", itkupilliksi, laiskuriksi jne. Tuosta voi olla hyvin vaikea enää nousta. Mutta ilmeisesti työnantaja katsoo, että sun palveluksia tarvitaan, koska sinua ei ole irtisanottukaan. Jos sulla ei ole työtä, kehitä vaikka itse jotain...keksi oma projekti, jotain työhösi ja alaasi liittyvää. Ehkä sitä kautta maineesi kohenee esimiehen ja työkavereiden silmissä.

Jos taas irtisanoudut tai sinut irtisanotaan ja hakeudut toiseen työpaikkaan, sinun kannattaa ottaa ihan erilainen asenne jo heti alkuunsa. Älä nyt hyvä ihminen jää pois työyhteisön yhteisistä jutuista, kuten kahvitauot tms, koska silloin välittömästi leimaudut hankalaksi erakoksi, eikä kukaan halua tehdä kanssasi töitä. Ja jos sulla ei ole töitä riittävästi, niin ei se tilanne itkua tihrustamalla parane. silloin tosiaan itse aktiivisesti kehittät tekemistä itsellesi tai sitten otat rennosti ja ajattelet, että palkka juoksee kuitenkin.

Eipä minulle töitä löytynyt silloinkaan, kun jaksoin olla sosiaalinen ja olin mukana kaikissa mahdollisissa työpaikan yhteisissä riennoissa. Tarkoituksella ja tahallaan en itkua tihrusta ja eristäydy, mutta kun henkiset voimavarat on täysin loppu.
 
No mitä siitä masentumaan hyvänen aika. Olet tehnyt asian eteen enemmän kuin rivityöntekijän voisi olettaa. Nautit vapaa-ajastasi :) Surffailet netissä, osallistu esim. kilpailuihin tai myy Huutiksessa tai Face-kirpparilla omaisuuttasi tai keksi muuta hyödyllistä- toki laskujen maksu ja viranomaisasiointi hoidetaan luonnollisesti töistä käsin. Samalla haet uutta työpaikkaa. Juo kahvia. tee lisää hakemuksia. Olen ollut samanlaisessa tilanteessa, mutta en kyllä lähtenyt siitä syyllistymään, ei omaa elämäänsä kannata lähteä yhden työpaikan takia pilaamaan.
 

Yhteistyössä