Mitä tekisit tässä tilanteessa?

[höh]

Voihan yhen kerran. Pitääkö tuollaista asiaa muilta kysellä. Jos kerran olo on miltei kuin sairaalakunnossa, kuten edeltä luin, asiahan on ihan päivänselvä. Mitä tuota vatvomaan.

 

[Wide]

*Se joka eniten kärsii komeimman kruunun saa *
Naurettavaa touhua, kyllä säkin jaksat ku mäkin jaksoin..

 

[wtf]

en käsitä, tottakai pystyt olemaan lapses kans..

 

[vieras]

Ap, mitä itse tekisit jos miehesi olisi kipeänä & hoitamassa lastanne... menisitkö pikkujouluihin?

 

[vieras]

Väliäkö tällä enää on. Ilta on jo pitkällä.

Miksi turhaan kärsiä kotona kipeänä, kun on mies joka on lupautunut auttamaan.

 

[Kowalski]

Mun mielestä olisi tosi sääli, jos mun mies (joka käy harvoin missään) ei pääsisi pikkujouluihin (jotka on kerran vuodessa) siksi, että mä olen kipeä.
Sillä kyllähän mä lasten kanssa pärjäisin, ellen ole totaalisesti vuoteenomana

 

[narsissi]

Mun mielestä olisi tosi sääli, jos mun mies (joka käy harvoin missään) ei pääsisi pikkujouluihin (jotka on kerran vuodessa) siksi, että mä olen kipeä.
Sillä kyllähän mä lasten kanssa pärjäisin, ellen ole totaalisesti vuoteenomana

Kuka ei pärjäisi?

Tai onko sillä ylipäänsä merkitystä, pärjääkö todellisuudessa lasten kanssa kipeänä. Itselleni ehkä se henkinen puoli oli pahempi, kun tuntui osittain, että mies ei välitä, kun ei voi auttaa mua silloin, kun sairastan.

Me, okei minä en koe, että pikkujoulut olisi niin tärkeät, että kumppani pitäisi jättää yksin sairastaessaan huolehtimaan lapsista.
En minäkään raaskisi jättää miestäni yksin, jos hän on kipeä, JOS minulla ei ole mitään tärkeää menoa (ja en koe, että pikkujoulut olisivat oikeesti mitenkään erityisen tärkeät.).
Terveen puolison "uhrautumista" voi sitten tarvittaessa hyvittää vaikka jollain yllätysvapaalla (liput urheilutapahtumaan, keikalle ym.), jos kokee, että on kiitollisuuden velassa, kun puoliso jäi kotiin kumppanin sairastamisen vuoksi.

Mutta kukin tyylillään. Eikö se pääasia ole kuitenkin, että kaikilla olisi hyvä olla?