B
Broken
Vieras
Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä vuosia. Kuten kaikille enemmän tai vähemmän käy, meidänkin suhteemme on arjistunut. Tuntuu vain että vähän liikaakin.
Rakastan miestäni yhä syvästi, himoitsen häntä seksuaalisesti. Tahdon jakaa hänen kanssaan kaiken, ilot ja surut. Mies vain tuntuu menneen kuoreensa. Häntä ei paljon enää kiinnosta seksi, eikä mikään muukaan. Hän istuu päivästä toiseen tietokoneen ääressä, kun yritän saada keskustelua aikaan, puhun tyhjille seinille. Hän ei tahdo tehdä kanssani mitään. Hän ei huomioi minua enää millään tavalla, arjen romantiikka on kadonnut. Myöskään kotityöt tai muu arkeen liittyvä ei häntä enää kiinnosta.
Olen yrittänyt puhua puhumasta päästyäni asioista. Ei mitään vaikutusta. Välillä mies yrittää kun oikein turhaudun, mutta yrittämiseksi se jää.
Eräs tuttavani vuosien takaa otti yhteyttä noin vuosi sitten. Kuulumisten vaihto meni siihen, että aloimme jutella mesessä kaikenlaista. Pian huomasimme että meillä on oikein hauskaa, ja juttelemme päivittäin.
Kuviakin vaihdettiin ihan silkasta mielenkiinnosta miltä toinen nykyään näyttää.
Kävi sitten ilmi, että hänellä menee avovaimonsa kanssa huonosti, ja pian sen jälkeen mies alkoikin tunnustaa että on jollain tavalla ihastunut minuun.
Yhteydenpitomme syveni, oli selvää seksuaalista jännitettä ilmassa.
Lopulta hän sitten erosi, ja sen jälkeen alkoi puhua, että voisin joskus käydä hänen luonaan kunhan pääsee omaan asuntoon. Tätä tapaamista on tässä sitten siitä lähtien suunniteltu ja suunniteltu, mutta minä epäröin.
Tuntuu ihanalta saada huomiota mieheltä, ja tapaaminen houkuttaisi kovasti. Tiedostan kuitenkin liian hyvin mihin se saattaisi johtaa. Minua kihelmöi jo pelkkä ajatus siitä että hän koskettaisi minua, pitäisi hyvänä.
Olisi ihana saada hetken aikaa itselleen ja omille vaiennetuille himoilleen.
Telmiä kuin teinityttö.
En usko että minusta ja miehestä olisi koskaan muuhun kuin hetken hauskanpitoon, ja juuri sitä tarvitsisin.
Mitä ihmettä siis teen tässä tilanteessa. Miten estän itseäni tekemästä jotain jota koko kehoni ja mieleni huutaa, mutta joka vainoaisi minua koko loppuelämän.
Rakastan miestäni yhä syvästi, himoitsen häntä seksuaalisesti. Tahdon jakaa hänen kanssaan kaiken, ilot ja surut. Mies vain tuntuu menneen kuoreensa. Häntä ei paljon enää kiinnosta seksi, eikä mikään muukaan. Hän istuu päivästä toiseen tietokoneen ääressä, kun yritän saada keskustelua aikaan, puhun tyhjille seinille. Hän ei tahdo tehdä kanssani mitään. Hän ei huomioi minua enää millään tavalla, arjen romantiikka on kadonnut. Myöskään kotityöt tai muu arkeen liittyvä ei häntä enää kiinnosta.
Olen yrittänyt puhua puhumasta päästyäni asioista. Ei mitään vaikutusta. Välillä mies yrittää kun oikein turhaudun, mutta yrittämiseksi se jää.
Eräs tuttavani vuosien takaa otti yhteyttä noin vuosi sitten. Kuulumisten vaihto meni siihen, että aloimme jutella mesessä kaikenlaista. Pian huomasimme että meillä on oikein hauskaa, ja juttelemme päivittäin.
Kuviakin vaihdettiin ihan silkasta mielenkiinnosta miltä toinen nykyään näyttää.
Kävi sitten ilmi, että hänellä menee avovaimonsa kanssa huonosti, ja pian sen jälkeen mies alkoikin tunnustaa että on jollain tavalla ihastunut minuun.
Yhteydenpitomme syveni, oli selvää seksuaalista jännitettä ilmassa.
Lopulta hän sitten erosi, ja sen jälkeen alkoi puhua, että voisin joskus käydä hänen luonaan kunhan pääsee omaan asuntoon. Tätä tapaamista on tässä sitten siitä lähtien suunniteltu ja suunniteltu, mutta minä epäröin.
Tuntuu ihanalta saada huomiota mieheltä, ja tapaaminen houkuttaisi kovasti. Tiedostan kuitenkin liian hyvin mihin se saattaisi johtaa. Minua kihelmöi jo pelkkä ajatus siitä että hän koskettaisi minua, pitäisi hyvänä.
Olisi ihana saada hetken aikaa itselleen ja omille vaiennetuille himoilleen.
Telmiä kuin teinityttö.
En usko että minusta ja miehestä olisi koskaan muuhun kuin hetken hauskanpitoon, ja juuri sitä tarvitsisin.
Mitä ihmettä siis teen tässä tilanteessa. Miten estän itseäni tekemästä jotain jota koko kehoni ja mieleni huutaa, mutta joka vainoaisi minua koko loppuelämän.
. Kokee että minulla on oikeus olla kenen kanssa haluan, toisaalta ei hyväksy pettämistä. Huomioi ja sanoo että rakastaa, mutta monilla osa-alueilla kovin kypsymätön (iästään huolimatta) mies. Enpä tiedä...siinä missä muut naiset ovat ottamassa ukkoani ja huutavat hoosiannaa (ei ryyppää, pelaa rahoja, ole työtön, petä), minua lähinnä vaan ärsyttää. Ukko kun ei tee oikeastaan mitään sen eteen että saa "pitää" minut; useampi mies on kosiskellut mukaansa ja koko ajan tässä vaan miettii että mitä helvettiä pitäisi tehdä ensi kerralla kun tilanne osuu vastaan.