Kotikasvatuksella voi yrittää ohjata lasta ja nuorta oikeille teille. Keinoja on monia, ja kuten tässäkin keskustelussa on jo todettu, että pienestä pitäen on aloitettava. Mutta - ihmisen elämän kulkuun vaikuttavat ympäristön ja perimän lisäksi hänen omat valintansa. Niin myös lapsella ja nuorella.
Perimä on se mikä on, siihen vanhemmat eivät voi vaikuttaa (paitsi siinä vaiheessa, kun ovat valinneet tulevan lapsensa toisen vanhemman). Tässä kohdassa mainitsisin myös temperamentin. Temperamenttisempi lapsi on myös murrosikäisenä vaikeampi "käsiteltävä" ja enemmän tunteella elävä kuin rauhallisempi versio.
Vanhemmat tarjoavat lapselle pienenä sellaisen ympäristön kuin parhaaksi katsovat, mutta esim. päivähoito ja koulumaailma muodostavat lapsen elämästä hyvin suuren osan ja siellä luodaan ensimmäiset kaveripiirit, jotka omalta osaltaan vaikuttavat lapsen kehitykseen ja kasvuun. Ympäristöön liittyvät siis myös nämä kaverit.
Sitten tullaan niihin omiin valintoihin. Lapset ja nuoret tekevät niitä jatkuvasti, päivittäin omista lähtökohdistaan ja omalla ajatusmaailmallaan, niinkuin me aikuisetkin. Näitäkin voidaan yrittää ohjata, mutta aina ei voida olla paikalla.
Näinpä, kotikasvatus on vain pieni osa siitä, millaiseksi lapsemme kasvaa. Toki siitä se lähtee, mutta vaikka lähtökohdat olisivat parhaat mahdolliset, niin silti voidaan mennä väärään suuntaan.
Perimä on se mikä on, siihen vanhemmat eivät voi vaikuttaa (paitsi siinä vaiheessa, kun ovat valinneet tulevan lapsensa toisen vanhemman). Tässä kohdassa mainitsisin myös temperamentin. Temperamenttisempi lapsi on myös murrosikäisenä vaikeampi "käsiteltävä" ja enemmän tunteella elävä kuin rauhallisempi versio.
Vanhemmat tarjoavat lapselle pienenä sellaisen ympäristön kuin parhaaksi katsovat, mutta esim. päivähoito ja koulumaailma muodostavat lapsen elämästä hyvin suuren osan ja siellä luodaan ensimmäiset kaveripiirit, jotka omalta osaltaan vaikuttavat lapsen kehitykseen ja kasvuun. Ympäristöön liittyvät siis myös nämä kaverit.
Sitten tullaan niihin omiin valintoihin. Lapset ja nuoret tekevät niitä jatkuvasti, päivittäin omista lähtökohdistaan ja omalla ajatusmaailmallaan, niinkuin me aikuisetkin. Näitäkin voidaan yrittää ohjata, mutta aina ei voida olla paikalla.
Näinpä, kotikasvatus on vain pieni osa siitä, millaiseksi lapsemme kasvaa. Toki siitä se lähtee, mutta vaikka lähtökohdat olisivat parhaat mahdolliset, niin silti voidaan mennä väärään suuntaan.