Meillä oli ihan sama tilanne. Mies ihastui työkaveriinsa, ja jossain vaiheessa, kun asia oli tuore, sanoi että oli jopa rakastunut tähän. Olin ihan rikki, epätoivoinen, vihainen, kaikkea mahdollista. Meilläkään mies ei pariin eka viikkoon kiinni jäämisen jälkeen puhunut juuri mitään, oli vain etäinen ja kylmä. Hän oli itsekin ihan sekaisin tapahtuneesta, eikä oikein tiennyt että mistä välittää ja mitkä hänen tunteensa ovat. Tämähän minua suututti ja loukkasi ihan hirveästi, koska voisi olettaa, että avioliitto ja lapset ovat itsestäänselvä vaihtoehto.
Mutta jos pää on mennyt sekaisin, niin se on sekaisin. Yritin ymmärtää tätä, ja kun mies lopulta itse ilmoitti, että on valmis puhumaan, otimme sille aikaa ja puhuimme asiat halki. Se oli kamalaa, oli kauheaa kuulla koko tarina, mutta sen jälkeen myös ehkä tilanne jotenkin helpotti ja alkoi selkiytyä.
Sinuna en heti löisi hanskoja tiskiin, ja kuten itsekin olet varmaan huomannut, ei se ole niin yksinkertaista! Monet käytännön asiat tulevat vastaan. Jos olet miehesi kanssa puheväleissä, niin vaadi häneltä selitystä - sen hän on velkaa. Jos hän sanoo, että ei pysty puhumaan, niin anna hänelle vaikka pari viikkoa aikaa, vaikka se vaikeaa olisikin. Mielestäni voisit myös asiallisesti kertoa hänelle, että mitä tarkoittaa käytännössä, jos eroaisitte. Mitä se tarkoittaa lapsille, omaisuudelle, suvulle ym. Voi olla, että hän ei ole tässä ihastumisen huumassa edes ajatellut tuota. Minun mies ei ainakaan ollut. Kyseessä oli kai hauskaa seuranpitoa ja seksiä, josta on arki kaukana. Silloin varmaan kuvittelee, että suhde on sellaista sen toisen kanssa koko ajan, ja näinhän ei ole. Ainakin, jos on lapsia olemassa.
Jos näet, että avioliittonne on pelastamisen arvoinen, älä anna periksi. Itse päätin tietoisesti, että en anna tämän masentaa. Kahta kauheammin aloin urheilla, ja halusin näyttää miehelle, että en tod. ole mikään tiskirätti tai joku, joka vaihdetaan tuosta vain. Osoitin myös, että pärjään kyllä tarvittaessa ilman häntäkin, mutta en väkisin ole kenenkään kakkosvaihtoehto. Luulisin, että mies yllättyi tästä käytöksestä, hän ehkä odotti että olisin ihan maassa ja anelisin häntä tms. Tavallaan löysin myös itsestäni ihan uusia ulottuvuuksia. Uskon, että tuo oma käytökseni tässä tilanteessa myös auttoi miestä näkemään mut uusin silmin, ja hän valitsi minut. Onhan se tavallaan nöyryyttävää, että joutuu tällaiseen tilanteeseen, mutta muuta vaihtoehtoa minulla ei ainakaan ollut. En olisi jäänyt enää kuukausikaupalla odottamaan.
Elämä on hiukan veitsenterällä edelleen, ja ajoittain mietin, että joudunko vielä elämään tämän kaiken uudelleen. Uskoisin, että mies tietää, että se on sitten siinä - enää en anna mitään tuollaista anteeksi. Kerta riittää.