Miten jotkut kehtaa hoitaa koko lapsiperheen elämän pyörittämisen isovanhempien avulla?

[jaahas]

Suomalaiset on siitä säälittävä kansa, että ei osata edes kuvitella sellaista tilannetta että jotkut _haluaisivat_ viettää aikaa toistensa kanssa ja ihan vapaaehtoisesti. Ja entäs sitten sellainen kerettiläinen ajatus, että jotkut voivat jopa olla sitä mieltä ettei tämmöinen yhdessä eläminen ole välttämättä _työtä_ vaan elämää.

 

[ap]

On oikeasti aika järkkyä että ihmisten mielenterveysongelmien lisääntymisen syyksi sanotaan ekana aina juurettomuus ja yksinäisyys, se että perheet on hajonneet kuka minnekin, isovanhemmat näkee harvoin lastenlapsiaan jne. Ja sit jos joku uskaltaa valita toisin, alkaa hirveä panettelu.

Ymmärsit varmaan väärin, minustakin on ihanaa jos sukupolvien välillä on vastavuoroista auttamista ja hyvät välit ja paljon yhteyksiä- onko se kuitenkaan normaalia jos oma perhekuvio ei pysty toimimaan LAINKAAN ilman isovanhempien apua- siitä esimerkkitapauksissani on kysymys. Mitä tapahtuisi jos isovanhempien apu sairauden tms. vuoksi äkillisesti loppuisi- olisi pakko vaan selvitä!

Mies pakoilee vastuutaan lasten hoidossa ja senkin vuoksi niin paljon isovanhempien apu tarpeen. Silti nämä perheet saattavat valittaa väsymystään ja sitä kuinka raskasta lapsiperheen elämä on. Joissakin tapauksissa nainen vielä valittaa anpin/apen tekemisistä kun ne eivät aina itseä miellytä. Se kuulostaa niin kiittämättömältä ja ajattelmattomalta sellaisen korvaan jolla apu ja kontaktit on harvinaista herkkua.

 

[nöppönen]

Suomalaiset on siitä säälittävä kansa, että ei osata edes kuvitella sellaista tilannetta että jotkut _haluaisivat_ viettää aikaa toistensa kanssa ja ihan vapaaehtoisesti. Ja entäs sitten sellainen kerettiläinen ajatus, että jotkut voivat jopa olla sitä mieltä ettei tämmöinen yhdessä eläminen ole välttämättä _työtä_ vaan elämää.

ei myö kaikki olla sellaisia =) meillä esim tiivis suku. pidetään paljon yhteyttä ja nähdään kun pystytään, isän puolen lähisuvun kanss on vuosittain sisaruskokous joshon tulee isän sisarukset, lapsineen ja lapsenlapsineen jne

 

[vieras]

On oikeasti aika järkkyä että ihmisten mielenterveysongelmien lisääntymisen syyksi sanotaan ekana aina juurettomuus ja yksinäisyys, se että perheet on hajonneet kuka minnekin, isovanhemmat näkee harvoin lastenlapsiaan jne. Ja sit jos joku uskaltaa valita toisin, alkaa hirveä panettelu.

Ymmärsit varmaan väärin, minustakin on ihanaa jos sukupolvien välillä on vastavuoroista auttamista ja hyvät välit ja paljon yhteyksiä- onko se kuitenkaan normaalia jos oma perhekuvio ei pysty toimimaan LAINKAAN ilman isovanhempien apua- siitä esimerkkitapauksissani on kysymys. Mitä tapahtuisi jos isovanhempien apu sairauden tms. vuoksi äkillisesti loppuisi- olisi pakko vaan selvitä!

Mies pakoilee vastuutaan lasten hoidossa ja senkin vuoksi niin paljon isovanhempien apu tarpeen. Silti nämä perheet saattavat valittaa väsymystään ja sitä kuinka raskasta lapsiperheen elämä on. Joissakin tapauksissa nainen vielä valittaa anpin/apen tekemisistä kun ne eivät aina itseä miellytä. Se kuulostaa niin kiittämättömältä ja ajattelmattomalta sellaisen korvaan jolla apu ja kontaktit on harvinaista herkkua.

No voi voi voi ja voi. Oletko ihan varma, että perhekuvio ei pystyisi toimimaan LAINKAAN? Vai onko se vaan sun omaa kuvitelmaa. Ja toi että valitetaan lapsiperheen raskasta elämää, voihan se sitä ollakin jos mies on joku 24 h töissä. Jos teillä ei ole niin, niin mistä sinä voit tietää mitä sellainen on? Ja ylipäänsä, sellaista päivää ei tule, etteivätkö toistensa kanssa tekemisissä olevat ihmiset valita toistensa tekemisistä . On turha kuvitella että sellainen auvola on jossain. Mitä enemmän ollaan tekemisissä, sitä enemmän valitetaan. Oikein kunnon italialaiseen tyyliin motkotetaan. Sekin on ihan tervettä.

Koko jutusta kuultaa nyt vaan ap:n kateus siitä että tällä perheellä on apua. Ja ei, mulla itsellä ei ole myöskään mummot paikalla 24/7, sen verran on tuota välimatkaakin. Mutta ottaa vaan päähän tämä tolkuton pahansuopuus ja kateellisuus ja negatiivisuus.

 

[ap]

On oikeasti aika järkkyä että ihmisten mielenterveysongelmien lisääntymisen syyksi sanotaan ekana aina juurettomuus ja yksinäisyys, se että perheet on hajonneet kuka minnekin, isovanhemmat näkee harvoin lastenlapsiaan jne. Ja sit jos joku uskaltaa valita toisin, alkaa hirveä panettelu.

Ymmärsit varmaan väärin, minustakin on ihanaa jos sukupolvien välillä on vastavuoroista auttamista ja hyvät välit ja paljon yhteyksiä- onko se kuitenkaan normaalia jos oma perhekuvio ei pysty toimimaan LAINKAAN ilman isovanhempien apua- siitä esimerkkitapauksissani on kysymys. Mitä tapahtuisi jos isovanhempien apu sairauden tms. vuoksi äkillisesti loppuisi- olisi pakko vaan selvitä!

Mies pakoilee vastuutaan lasten hoidossa ja senkin vuoksi niin paljon isovanhempien apu tarpeen. Silti nämä perheet saattavat valittaa väsymystään ja sitä kuinka raskasta lapsiperheen elämä on. Joissakin tapauksissa nainen vielä valittaa anpin/apen tekemisistä kun ne eivät aina itseä miellytä. Se kuulostaa niin kiittämättömältä ja ajattelmattomalta sellaisen korvaan jolla apu ja kontaktit on harvinaista herkkua.

No voi voi voi ja voi. Oletko ihan varma, että perhekuvio ei pystyisi toimimaan LAINKAAN? Vai onko se vaan sun omaa kuvitelmaa. Ja toi että valitetaan lapsiperheen raskasta elämää, voihan se sitä ollakin jos mies on joku 24 h töissä. Jos teillä ei ole niin, niin mistä sinä voit tietää mitä sellainen on? Ja ylipäänsä, sellaista päivää ei tule, etteivätkö toistensa kanssa tekemisissä olevat ihmiset valita toistensa tekemisistä . On turha kuvitella että sellainen auvola on jossain. Mitä enemmän ollaan tekemisissä, sitä enemmän valitetaan. Oikein kunnon italialaiseen tyyliin motkotetaan. Sekin on ihan tervettä.

Koko jutusta kuultaa nyt vaan ap:n kateus siitä että tällä perheellä on apua. Ja ei, mulla itsellä ei ole myöskään mummot paikalla 24/7, sen verran on tuota välimatkaakin. Mutta ottaa vaan päähän tämä tolkuton pahansuopuus ja kateellisuus ja negatiivisuus.

Huoh, olkoon. Myönsin ihan suoraan aiemmin että KYLLÄ olen jonkin verran kateellinen ja surullinen oman tilanteen vuoksi, en ole sitä kieltänyt. Epäkiitollisuus ja se, ettei valittaessa ole tilannetajua siitä (ei edes muisteta) että tosiaan on monia ihmisiä joilla ei ole lainkaan apua, miten kukaan kehtaa valittaa kun asiat on noin hyvin?

Ei nuo miehet (eikä kukaan varmaan) ole 24/7 töissä, eli ei ole yrittäjiä edes. Kyse on omasta valinnasta (firma ei pakota tekemään pitkää päivää) ja vastuunpakoilusta.

 

[Tulimieli]

En nyt jaksanut koko ketjua lukea, mutta ap:n aloitusteksti on kuin suoraan mun miehen veljen perheestä...ja sit tosiaan kehtaavat valittaa kun ei oo omaa rauhaa...mä päätin jo kun lapsia hankin, että järjestän asiat niin, etten ihan välttämättä ole sukulaisista riippuvainen. Toki ne tarvittaessa mulle apuna kelpaa .

 

[vieras]

Aina on oma valinta tehdä töitä24/7. Onhan se kiva tahkota rahaa ja hoidattaa lapset illmaiseksi isovanhemmilla. Ei työ ole mikään syy olla hoitamatta lapsiaan.

 

[Charlottis74]

No mun yksi tuttu sanoi ettei olisi selvinnyt lasten tarhaan viennistä jollei isovanhemmat ole ollut apuna. Yleensäkin ei voi ku ihmetellä.

 

[Tulimieli]

Kun ap:n kirjotuksia enemmän lukee, niin mä kyllä ymmärrän pointin...

 

[nöppönen]

Huoh, olkoon. Myönsin ihan suoraan aiemmin että KYLLÄ olen jonkin verran kateellinen ja surullinen oman tilanteen vuoksi, en ole sitä kieltänyt. Epäkiitollisuus ja se, ettei valittaessa ole tilannetajua siitä (ei edes muisteta) että tosiaan on monia ihmisiä joilla ei ole lainkaan apua, miten kukaan kehtaa valittaa kun asiat on noin hyvin?

Ei nuo miehet (eikä kukaan varmaan) ole 24/7 töissä, eli ei ole yrittäjiä edes. Kyse on omasta valinnasta (firma ei pakota tekemään pitkää päivää) ja vastuunpakoilusta.

eli se että saa apua vie oikeuden valittaa väsymystä? kuinka epäkiitollisuus ilmenee heillä?

 

[voeras]

Huoh, olkoon. Myönsin ihan suoraan aiemmin että KYLLÄ olen jonkin verran kateellinen ja surullinen oman tilanteen vuoksi, en ole sitä kieltänyt. Epäkiitollisuus ja se, ettei valittaessa ole tilannetajua siitä (ei edes muisteta) että tosiaan on monia ihmisiä joilla ei ole lainkaan apua, miten kukaan kehtaa valittaa kun asiat on noin hyvin?

Ei nuo miehet (eikä kukaan varmaan) ole 24/7 töissä, eli ei ole yrittäjiä edes. Kyse on omasta valinnasta (firma ei pakota tekemään pitkää päivää) ja vastuunpakoilusta.

eli se että saa apua vie oikeuden valittaa väsymystä? kuinka epäkiitollisuus ilmenee heillä?

Kommentoivatko jotkut ihmiset ketjuja lukematta ollenkaan edellisiä? Kaikki pitää tulla ilmaiseksi kuin manulle illallinen?

Eiköhän tuossa tullut aivan selväksi edellä, miksi ap:n mielestä on väärin valittaa. Esim. haukutaan turhasta isovanhempia, jotka raatavat selkä ruvella päivittäin lastensa ja lastenlastensa eteeen. Niin silti saavat vain epäkiitollisuutta ja valitusta osakseen.
Ja vaikka joka päivä tulee apua joka tuutista (viikkosiivous, isovanhemmat hoitavat lapsia jne) silti muka ollaan väsyneitä.

 

[Tulimieli]

Huoh, olkoon. Myönsin ihan suoraan aiemmin että KYLLÄ olen jonkin verran kateellinen ja surullinen oman tilanteen vuoksi, en ole sitä kieltänyt. Epäkiitollisuus ja se, ettei valittaessa ole tilannetajua siitä (ei edes muisteta) että tosiaan on monia ihmisiä joilla ei ole lainkaan apua, miten kukaan kehtaa valittaa kun asiat on noin hyvin?

Ei nuo miehet (eikä kukaan varmaan) ole 24/7 töissä, eli ei ole yrittäjiä edes. Kyse on omasta valinnasta (firma ei pakota tekemään pitkää päivää) ja vastuunpakoilusta.

eli se että saa apua vie oikeuden valittaa väsymystä? kuinka epäkiitollisuus ilmenee heillä?

Meillä esimerkiksi miehen veljen vaimo soittaa ja valittaa jatkuvasti, kuinka pääsis helpommalla kun nää appivanhemmat ei aina hoitais lapsia...kun ne pistää kaiken kuulemma aina ihan sekasin..plaa,plaa,plaa..ja itse kuitenkin joka väliin tunkemassa lapsiaan niille hoitoon. On kaiken laittanu sen varaan, että apua saa...ja sitten vaan haukkuu avun antajia.

 

[nöppönen]

Huoh, olkoon. Myönsin ihan suoraan aiemmin että KYLLÄ olen jonkin verran kateellinen ja surullinen oman tilanteen vuoksi, en ole sitä kieltänyt. Epäkiitollisuus ja se, ettei valittaessa ole tilannetajua siitä (ei edes muisteta) että tosiaan on monia ihmisiä joilla ei ole lainkaan apua, miten kukaan kehtaa valittaa kun asiat on noin hyvin?

Ei nuo miehet (eikä kukaan varmaan) ole 24/7 töissä, eli ei ole yrittäjiä edes. Kyse on omasta valinnasta (firma ei pakota tekemään pitkää päivää) ja vastuunpakoilusta.

eli se että saa apua vie oikeuden valittaa väsymystä? kuinka epäkiitollisuus ilmenee heillä?

Kommentoivatko jotkut ihmiset ketjuja lukematta ollenkaan edellisiä? Kaikki pitää tulla ilmaiseksi kuin manulle illallinen?

Eiköhän tuossa tullut aivan selväksi edellä, miksi ap:n mielestä on väärin valittaa. Esim. haukutaan turhasta isovanhempia, jotka raatavat selkä ruvella päivittäin lastensa ja lastenlastensa eteeen. Niin silti saavat vain epäkiitollisuutta ja valitusta osakseen.
Ja vaikka joka päivä tulee apua joka tuutista (viikkosiivous, isovanhemmat hoitavat lapsia jne) silti muka ollaan väsyneitä.

tiedäthän että ihminen voi olla väsynyt vaikka ei tekisi mitään.. henkisestikin kun voi olla väsynyt. ja kyllä, olen lukenut koko ketjun.. ihmettelen vaan tuota tummentamaani kohtaa

 

[vieras]

Peesaan Nöppöstä.. On melkoisen turhaa ruotia muitten tekemisiä koska ikinä ei voi tietää asioista lopullista totuutta. Ja jos joku juttu ärsyttää ihan hirveän paljon niin sillon on syytä katsoa ennemminkin itseään, että mitä tämä kertoo minusta. Mitä sellaista olen olettanut mitä en voi tietää varmasti, mitä ominaisuuksia annan muille. Sillä lailla saattaa löytää jotain yllättävää itsestään. Klassinen esimerkki: valitus siitä että bussissa on aamulla vihaisen ja torjuvan näköisiä ihmisiä. Mutta jos ne ihmiset kuvataan, huomataan että ne onkin ilmeettömiä. Ja valittajalla on tilaisuus oppia jotain itsestään.

 

[jensku]

En nyt oikein ymmärrä tämänkin ketjun osalta ilmennyttä piirrettä, että jos ottaa apua vastaan niin pitää osata olla hiljaa eikä saa mistään purnata. Ja vielä huonompi ihminen olet jos otat apua vastaan ja kerrot siitä muille.
Avun vastaanottajaa saa sitten haukkua ihan vapaasti ja arvostella huonoksi äidiksi jne.

Jos et ota apua vastaan niin sitten voit vapaasti purnata kaikesta ja kiillottaa sädekehää kuinka SINÄ ITSE olet saanut kaiken hoidetuksi ja kuinka sinun miehesi ottaa osaa lasten kasvatukseen niin täysillä että jättää esim firmansa osittain tuuliajolle...jottei vaan kukaan pääse sanomaan ettei mies ole ollut sitä päivittäistä 6 tuntia lasten kanssa.

Ja jos jollain meistä nyt sattuu olemaan lapsella isovanhemmat jotka haluavat viettää aikaansa mahdollisimman paljon lapsenlapsensa kanssa ja ihan omasta tahdostaan vielä esim ostaa lapselle jotain isompia hankintoja niin silloin on jo syytä palstasisarten kaivaa tiimarivihkoset esiin ja pitämään kokousta sossuun soittamisesta. Sehän on vain merkki siitä että tämä perhe käyttää imbesillejä vanhuksia härskisti hyväkseen ja ovat tehneet lapsensa vailla minkäänlaista vastuuntuntoa.

 

[juu]

Niin, ja isovanhemmilla on tässä aina pyhimyksen rooli myös. He vain pyytettömästi, vaatimattomina, avuttomina äiti teresoina raatavat hyväksikäyttävien lastensa ikeen alla. Koskaan ei eivät ole ärsyttäviä ja jääräpäisiä, harrasta hölmöjä tempauksia tai tee asioita päin hemmettiä. Ja koskaan he eivät omille ystävilleen purnaa siitä mitä typeryyksiä se miniä on taas mennyt tekemään.

 

[nöppönen]

ja täytyy vielä lisätä että kyllä minullakin on päiviä että ne omat vanhemmat ärsyttää ja heistä ja heille tulee sanottua pahasti.. siitä huolimatta että ovat apuna, tukena ja mukana elämässä. minusta on sikäli hassua puhua toisten elämästä kun ei niitä asioita voi tietää varmasti kuin omastaan.. ehkäpä ap:nkin tuntema perhe avustaa jollain tavoin näitä auttavia muttei se vaan ole nähtävissä ap:lle? ei minun naapurini jotka näkevät isovanhempien hakevan joskus lapsia nää sitä että käyn vanhemmilleni laittamassa ruokaa, siivoilemassa jne.

 

[jensku]

Niin, ja isovanhemmilla on tässä aina pyhimyksen rooli myös. He vain pyytettömästi, vaatimattomina, avuttomina äiti teresoina raatavat hyväksikäyttävien lastensa ikeen alla. Koskaan ei eivät ole ärsyttäviä ja jääräpäisiä, harrasta hölmöjä tempauksia tai tee asioita päin hemmettiä. Ja koskaan he eivät omille ystävilleen purnaa siitä mitä typeryyksiä se miniä on taas mennyt tekemään.

No ne onkin ne kauheat isovanhemmat...ei näissä tarinoissa oo ikinä sellaisia.

 

[lämminsydän]

Niin..no kukin omien voimavarojensa mukaisesti tietty....omin nokkineen olisi myös jees pärjätä,mutta aina se ei mene niin kuin olisi ajatellut sen menevän.....

 

[umbrella-]

En jaksanut lukea koko kerjua, vain aloituksen, mutta jos tuollainen asia häiritsee niin ongelma taitaa olla omassa itsessä, kateusko vai mikä nostaa päätään?

Me eletään suureksi osaksi ilman tukiverkkoa, ei ole isovanhemmat mukana arjessamme ja välillä se toki harmittaa. Mutta kun näen, että naapurissa isovanhemmat auttavat suursiivouksen tekemisessä, laittavat porukalla pihaa kuntoon, hakevat ja vievät lapsia jne. niin enemmänkin ajattelen, että on hienoa ja se on apu on suuri rikkaus varmasti molemminpuolisesti.

Hyvin ollaan pärjätty näinkin, että voidaan miehen kanssa turvata vain toisiimme tämän arjen pyörityksessä, mutta en sano etteikö tosi hienoa ja ihanaakin olis joskus saada vaikka oma äiti tuohon pihanlaittoon avuksi tai juoksemaan vaikka taaperon perässä sen aikaa, että me saadaan jotain valmistakin aikaan.

Mitä pahaa sellaisessa avussa olisi?

 

[sokeritoppa]

Hmm, oiskohan tässä(kin) asiassa parempi olla syyllistämättä ketään. Meitä ihmisiä ja (ydin-)perheitä kun on niin kovin moneen junaan.

Me ollaan kyllä varmaan miehen kanssa ihan epänormaaleja ja kypsymättömiä, kun molempien vanhemmat ja sisarukset perheineen kuuluu meidän "ydinperheeseen". Puolin ja toisin autetaan, rakastetaan ja välillä riidelläänkin - ja sitten sovitaan. Aina kunnioittaen toisen omaa tilaa ja yksityisyyttä. Joo, kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, en oo vaan ennen sitä itse tajunnut...

 

[vieras]

Ihmisillä on niin erilaiset odotuksetkin vielä, siksikin muitten syyllistäminen on hölmöläisten hommaa. Joskus oli lehdessä hyvä esimerkki, vaimo leipoi tavoistaan erittäin paljon poiketen pullaa. Mies tuli kotiin ja seurasi melkein avioero, koska mies ei sanonut pullista mitään. Kävi ilmi, että miehen kotona oli aina itseleivottua pullaa, ei hän osannut sitä pitää minään ihmeellisenä asiana josta olisi pitänyt erikseen vaimolle mainita. Tämmöistä se on. Entä mitä jos meille kaikille raahattais vanha kunnon puucee pihaan ja kiellettäis sisävessan käyttö. Mahtaisikö ap:kin purnata, ihan pikkuriikkisen vaan? Siitäkin huolimatta,että ambomaalainen olisi ikionnellinen jo siitä puuceestä, ettei tarvis pensaissa kökkiä.

 

[vieras]

Voi, kun olisikin apua lähellä. Ilman isovanhempia ollaan rakennettu talo, olen hoitanut yksin pieniä ja lapsia kotia miehen tehdessä usein ympäripyöreitä päiviä arkisin ja välillä viikonloppuisinkin. Omaa vapa-aikaa ei ole kolmeen vuoteen ollut.

 

[jensku]

Voi, kun olisikin apua lähellä. Ilman isovanhempia ollaan rakennettu talo, olen hoitanut yksin pieniä ja lapsia kotia miehen tehdessä usein ympäripyöreitä päiviä arkisin ja välillä viikonloppuisinkin. Omaa vapa-aikaa ei ole kolmeen vuoteen ollut.

no mutta sä ootkin nyt niitä jotka saa valittaa täällä ns luvan kanssa.
Asia mikä mulle tulee ihan näin heti teistä mieleen perheenä niin jos ootte kestäneet talon rakentamisen tuolla kokoonpanolla niin ei taida olla montaa asiaa jotka teidän perhettä heiluttaa...

 

[vieras]

Voi, kun olisikin apua lähellä. Ilman isovanhempia ollaan rakennettu talo, olen hoitanut yksin pieniä ja lapsia kotia miehen tehdessä usein ympäripyöreitä päiviä arkisin ja välillä viikonloppuisinkin. Omaa vapa-aikaa ei ole kolmeen vuoteen ollut.

no mutta sä ootkin nyt niitä jotka saa valittaa täällä ns luvan kanssa.
Asia mikä mulle tulee ihan näin heti teistä mieleen perheenä niin jos ootte kestäneet talon rakentamisen tuolla kokoonpanolla niin ei taida olla montaa asiaa jotka teidän perhettä heiluttaa...

Täytyy kyllä myöntää, ettei tämä rapoista ole ollut. Jospa tämä tästä ja saisi istensä kuntoon....