Miten kestää raskaana olevaa naista?

[juuri minä]

Hei,

pyydän teiltä neuvoja ja ideoita siihen, miten kykenen kestämään vi*utusta seuraavat 8 kuukautta.

Tilanne on seuraava:
Meillä on kolme lasta, ja vaimoni on jälleen raskaana. Raskaus on odotettu ja suunniteltu, ja perheessämme on kaikki (ainakin omasta, uskon että myös vaimon mielestä) niin hyvin kun mahdollista. Paitsi yksi asia.

Aiempien kolmen raskauden aikana vaimo oli kuin perseeseen ammuttu karhu, 24 tuntia päivässä. Jatkuvaa v***uilua, äksyilyä, juoksuttamista, raivo- yms. kohtauksia, huutamista, nipotusta, luukku kiinni (= ei seksiä vuoteen). Aivotoiminta ja järjenkäyttö tippui nollille, eli kaikista asioista, isoista ja pienistä, pitäi säätää, vääntää rautalankaa ja perustella asioita kuin nelivuotiaalle. Ei auttanut se että hoidin talouden (siivous, ruoka, vaatteet), järjestin vaimolle omaa aikaa ja tilaa, toin kukkia kotiin, hoidin lapset & kuljetin niitä mummolaan viikonlopuiksi.

Ja nyt tämä skeida on päällä neljännen kerran … kun alettiin lasta tekemään, mä ajattelin että kyllähän raskauden ajan aina jaksaa, joskushan se loppuu. Enkä ehkä oikeasti muistanut kuinka v-mäiseksi vaimo muuttuu.

Mutta mutta. Toisin kun edellisten raskauksien aikana, mä tunnen itseni jo oikeasti vähän vanhaksi tähän kaikkeen. Myös työni on vaativampi ja vastuullisempi kun ennen, mistä tulee oma lisästressinsä. Ja kun lapsia on jo kolme, on perheen pyörittämiseen tarvittavan riesan määrä kasvanut tappiinsa. Pelkkä (tulossa oleva) seksin puute tekee sen, että mä tulen olemaan viimeistään kuukauden kuluttua itsekin tolkuttoman ärtynyt.

Minusta tuntuu ihan järkyttävältä ajatus siitä, että mä joudun olemaan miltei vuoden tämän porukan yksinhuoltajana. En tajua miten jaksan. Puren hammasta, juon viiniä ja vedän käteen? Etsin rakastajattaren jonka luona voin käydä elpymässä kerran kuussa? Hommaan spiidiä ja pilveä? Hakeudun mahdollisimman paljon työmatkoille? Ehdotuksia??

Onko muilla kokemusta siitä, että _heti_ raskauden alettua naisen järki loppuu? Vaimoni on korkeasti koulutettu, hänen työnsä edellyttää jatkuvaa uuden omaksumista ja laajojen kokonaisuuksien hahmottamista. Kuitenkin juuri kaikenlaisen ajattelun seisahtuminen ja nelivuotiaaksi taantuminen oli se juttu, josta tiesin raskauden alkaneen - ennen apteekin raskaustestiä. Onko tämä normaalia?

Joo, tiedän kyllä että näistä asioista pitäisi pystyä juttelemaan kotona, mutta -uskokaa pois- rakentavaa dialogia ei meidän perheessä käydä ennen ensi juhannusta, ja se ei ole minun valintani. Tai ei ainakaan sellaista keskustelua, johon vaimo osallistuu.

 

[ÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖ]

Sinulla on vankka kokemus vaimosi vittuiluista ja olet silti niin tollo, että kuksit vielä yhden kersan. Et voi muuta kuin syyttää itseäsi.

Ota ja kuvaa vaimosi vittuiluja salaa videolle ja näytä sitten kun on taasen lähes ihminen.

 

[odottajille]

Pistähän tämä tuonne odotuspuolelle, niin saat niiden kärttyisien odottajienkin näkökulman, sekä ennen raskautta että raskauden aikana.

 

[yjhtde]

ainakaan petä!

 

[Yksi odottaja]

Tiedän mistä puhut, sillä odotan juuri esikoistani ja hormonit meinaavat välillä viedä tätäkin naista pahemman kerran! Mieheni joutuu kärsimään hallitsemattomista itkukohtauksista, kiukuttelusta ja äyskimisestä. Kaikki mahdollinen ärsyttää. Luettakoon kuitenkin hyväksi se, että yleensä pyydän anteeksi jälkeenpäin, koska en itsekään haluaisi käyttäytyä kuten käyttäydyn. Ehkäpä vaimosikaan ei haluaisi, mutta ei vaan pysty/osaa hillitä itseään?

Seksistä sen verran, että täällä haluja olisi, mutta miestä ei innosta. Ei näe minua kovinkaan seksuaalisena olentona tällä hetkellä.Monestihan kuitenkin voi olla niin, että naisella halut katoaa totaalisesti raskauden myötä. Kaipa sekin kuitenkin korjaantuu lapsen synnyttyä.

Ymmärrän, että tilanne on sinulle vaikea, mutta kuvittelisin että vaimoasi myös vaivaa käytöksensä. Ei kai kukaan rakastamalleen halua tahallaan ilkeä olla. Yritä vielä keskustella asioista.

Tsemppiä sinulle ja vaimollesi!

 

[vvvvvvvvvv]

Uskoisin, että sun jaksamiseen vaikuttaa olennaisesti se, että rakastatko vaimoasi? Niin, rakastatko oikeasti? Koska totta on, että kaiken se kestää....

 

[ÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖ]

Ei jokapäiväistä ja jatkuvaa vittuilua kestä kukaan. Miten on sen vittuilijan laita? Rakastaako hän??? Naurettavaa vaatia miestä kestämään aivan mitä vain. Ei muuta kuin mene vieraisiin ja sano se vielä sille akalle,eiköhän vittuilut lopu. Rajansa kaikella.

 

[äksypäksy]

Raskaana olevat naiset ovat idiootteja, kun eivät huolehdi itsestään. Nuo hormooniheittelyt toki kuuluvat raskauteen, mutta paljon niihin vaikuttaa myös OIKEANLAINEN ravinto. Kannattaisiko ottaa neuvolaan yhteyttä ja kertoa, että tilanne on tämä ja puhuminen toiselle ei onnistu, kun se on hullu lehmä.

Ja tosiaan: itsepä teit tietoisen valinnan neljännestä lapseseta ja tiesit mitä seuraa so live with it äläkä inise. Runkkaa vaikka seuraavat 8 kuukautta, niin et oo niin kiree.

 

[Jotakin ajausta!]

Varmasti hormoneilla on osuutensa asiaan, erityisesti itkuherkkyys on minulle tuttua, mutta voiko _kaikkea_ panna sen enempää hormoneiden piikkiin? Miten normaalisti hoidatte kotiasiat? Nyt ap kerrot, että hoidat talouden (siivous, ruoka, vaatteet), järjestät vaimolle omaa aikaa ja tilaa, viet kukkia kotiin, hoidat lapset & kuljetat niitä mummolaan viikonlopuiksi - teetkö normaalistikin aina kaiken?

Ellet, niin oletko varma, ettei vaimosi käytä raskauttaan tekosyynä sille, että hän saa elellä prinsessana, jonka ei tarvitse eväänsä liikauttaa, kun mies hoitaa ihan kaiken ja vielä palkitsee kukkasilla huonon käytöksen?

Pettämistä en suosittele koskaan parisuhteessa, en edes sitten, ettei raskaus olisi ollut suunniteltu ja odotettu, kuten teidän tapauksessa kerroit olevan, mutta vakavan keskustelun paikka tuo varmasti on.

 

[Lillukka-]

Jos sinä olet ainoa, tai lähes ainoa jolle vaimosi äksyilee, niin silloin kiukku on selkeästi hallittavissa. Sano vaimollesi ettet jaksa moista. Jos hän ei keskustele eikä kuuntele, niin kirjoita hänelle kirje. Toinen vaihtoehto on, että ostat tehokkaat korvatulpat tai nappistereot ja väännät napit kaakkoon aina kun natkutus alkaa.

 

[nainen itsekin]

Itse olen valitettavasti aika hankala luonne ja täytyy sanoa, että parhaiten minuun tehoaa, kun antaa tulla samalla mitalla takaisin. Ensin ehkä hermostun vielä enemmän, mutta kun toinen perustelee, ettei häntä todellakaan saa kohdella miten sattuu niin se aina pistää ajattelemaan. Älä siis hyväksy moista käytöstä, vaan käyttäydy itse samoin. Raskausaika ei ole mukavaa, kun niin moni asia on kiellettyä, mutta ei silti oikeuta jatkuvasti tuollaiseen käytökseen. Niin ja seksin luulisi naiselta onnistuvan joskus toisen mieliksi, vaikkei haluttaisikaan.

 

[panttaako vaimosi siis vuoden]

synnytyksen jälkeen vai heti raskaaksi tultuaan?? Eihän seksin harrastamiselle ole mitään lääketieteellisiä esteitä kuin vasta vähän ennen synnytystä. Jospa vaimosi ei halua kanssasi seksiä?? En ole ennen moisesta uudestaan impeytymisestä raskauden aikana kuullut. Päinvastoin, senhän kuuluisi nostaa haluja. Näin olen kuullut.

 

[hormonella]

Äitiysneuvolat ja gynekologit ovat sitä varten, että auttavat myös näissäkin ongelmissa. Menkää yhdessä neuvolaan, jos ei julkiselle sektorille pääse, on olemassa yksityisiä vastaanottoja myös. Tulee molemmille huojennusta.

 

[tiesit jo sen vaikeuden]

Jos sama homma on ollut jokaisen raskauden aikana, niin olethan sen tiennyt jo vanhasta kokemuksesta.
En kyllä tajua, miksi jotkut ihan tahallaan laittaa itsensä samaan tilanteeseen toistuvasti.
Johan noita penskoja teillä on kolmessakin, miksi sitten täytyy tehdä lisää, jos se on niin helevetin vaikeeta?

 

[kysyn vaan???]

Mä en tajua, miksi lapsia tehdään, jos odotusaikana ole normaalia elämää?
Miksi laittaa itsensä toistuvasti tilanteeseen, jota ei hallitse?

 

[äetee]

seittemän kakaraa ja kertaakaan ei ole pihtailtu eikä kiukuteltu! Itse olen ollut energisempi raskaana ollessa. Ei meillä mies ole itseään stressannu , esim kodinhoidolla ym...hehehheee, voi näitä nykynaisia!

 

[M kysyy]

seittemän kakaraa ja kertaakaan ei ole pihtailtu eikä kiukuteltu! Itse olen ollut energisempi raskaana ollessa. Ei meillä mies ole itseään stressannu , esim kodinhoidolla ym...hehehheee, voi näitä nykynaisia!

Johtuuko tuo jostain uskonnon asettamista säännöistä?

Oletko oppinut antamaan, vai haluatko oikeasti seksiä ja miksi 7 lasta, miksi ei vähempi riitä?

Hyvältä kuulostaa, jos olet iloisesti antanut persettä ja hoitanut kodin.

 

[vahva luonne]

V

... oletko varma, ettei vaimosi käytä raskauttaan tekosyynä sille, että hän saa elellä prinsessana, jonka ei tarvitse eväänsä liikauttaa, kun mies hoitaa ihan kaiken ja vielä palkitsee kukkasilla huonon käytöksen?

Mietin samaa. Tottakai sitä saattaa olla pahoinvointia ja muuta, mutta ei kai nainen nyt voi heti raskaaksi tultua heittäytyä sohvalle yhdeksäksi kuukaudeksi ja laittaa miehen tekemään kaiken. Ja nalkuttaa ja äksyillä vielä päälle. Kyllä minun mieheni huomauttaisi jossain vaiheessa että on aika epäreilua kohtelua...

Oletkohan sinä ap. liian kiltti? Minulla on sen verran voimakas luonne että tarvitsen myös vahvan miehen, muuten kyllä kävelen hänen ylitseen. Onneksi mieheni on MIES ja osaa myös sanoa vastaan.

 

[Keijo-69]

Niinhän nuo synnyttäneet ja raskaana olevat muijat vaikuttaa olevan sellaisia kettumaisia hormoonihirviöitä, ja joskus tuntuu että niillä on lähtenyt omat aivot tai ainakin huumorintaju veke sen istukan mukana.

 

[juuri minä (ap)]

Tämähän herätti kohtalaisesti keskustelua, mistä kiitokset osallistujille. Osa kommenteista oli miettimisen arvoisia. Tosin jälleen kerran täytyy ihmetellä ihmisiä jotka vaivautuvat kommentoimaan ilman mitään rakentavaa sanottavaa. Kannattaisiko teidänkin hankkia työpaikka, lapsia, harrastuksia tai muuta ajankulua?

-Huonotuulisuuden voisi tosiaan ottaa esille neuvolassa. Täytyy miettiä tarkka sanamuoto jotta asian käsittely ja purku saadaan liikkeelle rakentavasti. Tämä on veitsenterällä taiteilua.

-Järjenkäytön loppuminen on minulle ehkä suurempi ongelma (mitenkähän vaimolle, on kuitenkin vielä useamman kuukautta töissä…). Tätä on vaikeampi kritisoida rakentavasti, koska kyseessä on loppujen lopuksi "vain" omastani eriävä tapa hahmottaa asioita. Olkoonkin, että vaimoni tapa lyö korville kaikkia logiikan ja talonpoikaisjärjen sääntöjä.

-Seksin loppuminen: Vaimo panttaa siis raskauden ajan. Minäkin olen kuullut, että raskaus paremminkin lisäisi naisen haluja. No, meillä käy toisinpäin. Veikkaan, että vaimo on jotenkin vaivautunut kehossaan tapahtuvista muutoksista, pitää niitä omana yksityisenä asianaan eikä halua ketään turhan lähelle. Omasta mielestäni tiineet naiset ovat haluttavan näköisiä eikä vaimo ole poikkeus (minkä olen myös hänelle sanonut).

-Liika kiltteys: Tätä mä olen miettinyt aina välillä. Toisaalta, se että mä hoidan nyt lähes kaikki kotityöt ei ole normaalitilanne, vaan helpoin keksimäni tapa saada hommat hoidettua nykytilanteessa. Tavallisesti työnjako on erittäin tasa-arvoinen, myös vaimon mielestä. Sitä paitsi nyt ei ole se tilanne, että vaimoa kannattaisi uudelleenasemoida nyrkin ja hellan väliin.

-Monet kysyivät, miksi hommaamme lisää lapsia vaikka tiesin mitä odottaa. Vastaus on perin helppo: uskon / uskomme siihen, että jos haluaa saada jotain, pitää myös olla valmis luopumaan jostakin. Tämä on "hinta" siitä, että saamme vielä yhden lapsen jonka kanssa kasvaa ja kehittyä. Nykyisestä porukasta nuorin on jo koulussa, ja ajatus siitä, että meillä ei tulisi enää olemaan pientä lasta jonka kasvua seurata, tuntuu ahdistavalta. Aiemmat kolme lasta ovat erittäin onnistuneita tapauksia… Tätä asiaa tuskin kysyvät sellaiset ihmiset, jotka aidosti pitävät lapsista tai joilla on omia myönteisiä kokemuksia lasten kasvatuksesta.

-Vielä jos joku voisi kertoa, millainen operaatio on miehen sterilisaatio?

 

[kikkelitön]

Kikkelit naulaan ja sillä siisti.

 

[Jotakin ajatusta! -nimimerkillä kirjoitin aiemmin]

-Järjenkäytön loppuminen on minulle ehkä suurempi ongelma (mitenkähän vaimolle, on kuitenkin vielä useamman kuukautta töissä…). Tätä on vaikeampi kritisoida rakentavasti, koska kyseessä on loppujen lopuksi "vain" omastani eriävä tapa hahmottaa asioita. Olkoonkin, että vaimoni tapa lyö korville kaikkia logiikan ja talonpoikaisjärjen sääntöjä.

Kerroit muistaakseni, että vaimollasi on vastuullinen työ ja akateeminen koulutus?! Jos hän ei ole tehnyt aikaisempien raskauksien aikana töissä virheitä/laiminlyöntejä/typeryyksiä, tämäkin viittaisi siihen, että se järjenkäyttö loppuu vain kotioloissa - ja tuskin työpaikalla katsottaisiin raivoavaa ja kiukuttelevaa työntekijää liki yhdeksää kuukautta, joten kiukutteleeko vaimosi muuta kuin sinulle? (Tätä joku jo taisi kysyäkin, mutta en huomannut sinun kommentoivan tätä).

-Seksin loppuminen: Vaimo panttaa siis raskauden ajan. - - . Veikkaan, että vaimo on jotenkin vaivautunut kehossaan tapahtuvista muutoksista,

Hmmm?! Olisiko noin? Vaimosi ei kuitenkaan ole enää ihan "lapsi", joten eiköhän hän ole tietoinen siitä, mitä muutoksia kehossa tapahtuu raskauden aikana ja kun kyseessä on neljäs raskaus, luulisi hänen pitävän niitä normaaleina. Lisäksi suuria ulkonaisia muutoksia (esim. se vatsan kasvaminen) nyt ei heti alkumetreillä tapahdu.

-Liika kiltteys: Tätä mä olen miettinyt aina välillä. Toisaalta, se että mä hoidan nyt lähes kaikki kotityöt ei ole normaalitilanne, vaan helpoin keksimäni tapa saada hommat hoidettua nykytilanteessa. Tavallisesti työnjako on erittäin tasa-arvoinen, myös vaimon mielestä. Sitä paitsi nyt ei ole se tilanne, että vaimoa kannattaisi uudelleenasemoida nyrkin ja hellan väliin.

Ainakaan minä en kotityökommentillani tarkoittanut sitä, että vaimosi pitäisi olla hellan ja nyrkin välissä, mutta jos hän on muuten terve, eli hänen ei tarvitse maata aloillaan esimerkiksi ennenaikaisen synnytysriskin takia, niin eiköhän hän kykenisi jotakin kotitöitäkin tekemään hyvinkin pitkälle raskauden aikana. Jos haluat huolehtia kaikista kotitöistä, eikä se ole sinulle ongelma, niin sittenhän asian pitäisi olla ok?!

-Monet kysyivät, miksi hommaamme lisää lapsia vaikka tiesin mitä odottaa. Vastaus on perin helppo: uskon / uskomme siihen, että jos haluaa saada jotain, pitää myös olla valmis luopumaan jostakin. Tämä on "hinta" siitä, että saamme vielä yhden lapsen jonka kanssa kasvaa ja kehittyä.

Tässähän oikeastaan on vastaus sinun alkuperäiseen kysymykseesi eli miten kestää v*****sta seuraavat kahdeksan kuukautta: uskotte siihen, että jos jotakin haluaa saada aikaan, pitää olla valmis myös luopumaan jostakin. Tämä on "hinta" siitä, että saatte vielä yhden lapsen, jonka kanssa kasvaa ja kehittyä!

 

[Lapsionni]

Uskon, että tuo vuoden piina on tulevan lapsen arvoinen. Olette tietoisesti valinneet osanne ja varmaan kestätte raskausajan, vaikka vaikeuksia olisikin.
Totta on, että lapsi tuo paljon sisältöä elämään. Ajatelkaa esim. niitä lapsettomia pariskuntia, jotka epätoivoisesti yrittävät saada lasta vuosikausia siinä onnistumatta. Siinä se vasta piina on! Toivotan teille paljon onnea odotukseen!

 

[ei tiine]

Tyypille, joka käyttää raskaana olevasta naisesta nimitystä tiine nainen, ei huvitakaan olla kohtelias...

 

[Trye]

-Vielä jos joku voisi kertoa, millainen operaatio on miehen sterilisaatio?

Ensimmäinen viisas ajatus sinulta ap. Suosittelen lämpimästi kirurgin veistä sinulle. Lienee ainoa tapa pelastaa avioliittosi.