V
vieras...
Vieras
No siis, en nyt ole sentään sitä ihmistyyppiä, joka lukee päivittäin lääkärikirjaa ja käy lääkärillä jatkuvasti milloin mitäkin kuolemantautia ihan varmasti potevana. Mutta jotenkin vaan tympii tämä oma aina kaikkein huonoimman vaihtoehdon keksivä ajatusmaailmani.
Jos vatsani on kipeä liian syömisen takia tai muuten -> minulla on ihan varmasti botulinismimyrkytys ja kuolen kohta hengityshalvaukseen
Jos alaselkään sattuu, niin takuulla mieleeni tulee ensimmäisenä joku kauhea munuaissairaus eikä suinkaan kipeytynyt lihas.
Ollen istunut pitkään huonossa asennossa ja rinta- ja selkälihakset jumittaa. No, alkaisinko vaikka pelätä sydänkohtausta.
Päätä särkee vähäsen= Onko minulle tulossa aivoverenvuoto/aivoinfarkti.
Mutta miten sitä oppisi olemaan realistinen, eikä aina kuvittelisi sitä pahinta mahdollista vaihtoehtoa heti ensimmäisenä. Toki pystyn järkeilemään, että mahdollisuudet ovat olemattomat/ jos olisin oikeasti vakavasti sairas, niin ei sitä tarvitsisi miettiä. Mutta aina jää mieleen se "entä jos sittenkin..." ja sitten taas hermoilen ja pelkään jonkin aikaa, että jotain kamalaa tapahtuu.
Jos vatsani on kipeä liian syömisen takia tai muuten -> minulla on ihan varmasti botulinismimyrkytys ja kuolen kohta hengityshalvaukseen
Jos alaselkään sattuu, niin takuulla mieleeni tulee ensimmäisenä joku kauhea munuaissairaus eikä suinkaan kipeytynyt lihas.
Ollen istunut pitkään huonossa asennossa ja rinta- ja selkälihakset jumittaa. No, alkaisinko vaikka pelätä sydänkohtausta.
Päätä särkee vähäsen= Onko minulle tulossa aivoverenvuoto/aivoinfarkti.
Mutta miten sitä oppisi olemaan realistinen, eikä aina kuvittelisi sitä pahinta mahdollista vaihtoehtoa heti ensimmäisenä. Toki pystyn järkeilemään, että mahdollisuudet ovat olemattomat/ jos olisin oikeasti vakavasti sairas, niin ei sitä tarvitsisi miettiä. Mutta aina jää mieleen se "entä jos sittenkin..." ja sitten taas hermoilen ja pelkään jonkin aikaa, että jotain kamalaa tapahtuu.