Miten olisit itse toiminut tilanteessa? Lapsen synttäreille kutsumisesta kysymys siis...

[kirsi]

ja lapsen synttärit tulee "uhrata" tuota tarkoitusta varten? Entäs jos paikalle tulee muitakin, kuin koululuokkalaisia? Pitääkö silloinkin kutsua kaikki, esim koko fudisjengi tai pihapiirin lapset? Mä en ymmärrä tämmöistä. Itsekään pitänyt koko luokastani, miksi pitäis pakottaa lapset pitämään? Kutsuisitko itse kaikki työtoverisi juhliisi, jos olet muutaman kanssa hyvä tuttu?

Miksi se on niin iso uhraus? Saako lapsesi näppylöitä jos hänen juhliinsa osallistuu muutama vähemmän hyvä kaveri?

Miksei lapsi saa määritellä itse millaiset juhlat haluaa ja kenen kanssa niitä haluaa viettää ?
Miksi pitäisi olla pieni-pyhimys joka on kaikkien kaveri vaikkei halua olla ?
Jaetaanko pyhimys-lasten äideille jossain mitaleja kun ovat kasvatuksessaan noin hyvin sitten onnistuneet ?

 

[weballergy]

ja lapsen synttärit tulee "uhrata" tuota tarkoitusta varten? Entäs jos paikalle tulee muitakin, kuin koululuokkalaisia? Pitääkö silloinkin kutsua kaikki, esim koko fudisjengi tai pihapiirin lapset? Mä en ymmärrä tämmöistä. Itsekään pitänyt koko luokastani, miksi pitäis pakottaa lapset pitämään? Kutsuisitko itse kaikki työtoverisi juhliisi, jos olet muutaman kanssa hyvä tuttu?

Miksi se on niin iso uhraus? Saako lapsesi näppylöitä jos hänen juhliinsa osallistuu muutama vähemmän hyvä kaveri?

Miks ihmeessä juhliin pitäisi tulla sellaisten, keiden kanssa ei muutenkaan vapaa-ajallaan ole tekemisissä? Koulussa voi leikkiä kaikkien kanssa ( vrt.töissä on tultava kaikkien kanssa toimeen ), mutta ei kaikkien kaveri tarvitse väkipakolla olla jos ei siltä tunnu.

 

[vieras]

Tyttäreni on saanut kutsua luokaltaan aina n. 4-6 tyttöä ja sitten muutaman muun kaverin. Luokalta on siis kutsuttu vain pieni osa. Jos joku on kysellyt, tyttö on aina kertonut, että kotoa on lupa kutsua vain tietty määrä ja että mielellään olisi kutsunut itse vaikka kaikki. Luokalla siis tyttöjä toistakymmentä eli pahaa mieltä ei ole tullut eikä kukaan yksittäinen ole kokenut tulleensa syrjityksi.

 

[Aaban]

Ei voida verrata aikuisten ja lasten elämää! Se lasten ilo/suru kun tahtoo olla paljon pienemmistä asioista kiinni!

Aika jännä huomata että teillä lapset surevat jos eivät pääse jonkun synttäreille vaikkeivät ole edes kavereita keskenään.
Meillä ei ole poika kertaakaan surkutellut jos ei ole päässyt jonkun synttäreille...miksi päästä johonkin juhlaan mukaan jollet edes ole ko henkilön kanssa muutoinkaan tekemisissä?

Lasten suru saa juuri sellaiset mittasuhteet mitkä aikuinen sille luo.

Jos luokassa on kymmenen tyttöä, yksi heistä on lihava ja toinen hiljainen ja siksi nämä kaksi ovat syrjittyjä. Heitä ei kukaan kutsu syntymäpäiville koska heidän kanssaan ei olla välitunneilla, ryhmätöissä tai muulloinkaan.
Mikähän lie syynä jos lapsi on siitä surullinen? Ja miten me aikuiset voisimme noita kahta auttaa?
Mutta kun Jesse-Petterin ja Liisa-Maaritin elämään (tai synttäreille) ei mahdu kuin vain lasten luomaan eliittiporukkaan kuuluvat jesset ja liisat.

Kyllä se sinunkin poikasi alkaisi ehkä surra jos aina jäisi porukan ja leikkien ulkopuolelle. Ja nyt en puhu omista lapsista vaan sellaisista lapsista, joita olen läheltä seurannut ja säälien katsonut kun sekä opettajat että vanhemmat sulkevat silmänsä raadolliselta ja julmalta lasten harjoittamalta kiusalta, josta syrjintä on yksi pahinta laatuaan...

Kyllä sen auttamisen on kuule lähdettävä tuossa tapauksessa ihan muualta, kuin syntymäpäiville kutsumisesta. Niin yksinkertainen ratkaisu kuin se olisikin, että koulukiusaamista ja syrjintää voisi ehkäistä syntymäpäivillä... Se ei käytännössä ehkä kuitenkaan onnistu. Tässäkin ketjussa olemme saaneet kyseiseen asiaan kuulla ainkin kahden syrjityn/kiusatun mielipiteen.

 

[fanta]

Meillä kuopus on syntynyt kesäloma-aikaan, hänen on ollut vähän vaikea saada vieraita, kun se on aina sitä aikaa, että kaverit ovat reissuissa. Pitäisikö minun nyt sitten soitella lasten kavereille, että tulkaa nyt kotiin sieltä Kanarialta ja mummolasta, että minun lapselleni ei tule paha mieli eikä hänen juhliaan syrjitä? :saint:

 

[jenni]

Meillä kuopus on syntynyt kesäloma-aikaan, hänen on ollut vähän vaikea saada vieraita, kun se on aina sitä aikaa, että kaverit ovat reissuissa. Pitäisikö minun nyt sitten soitella lasten kavereille, että tulkaa nyt kotiin sieltä Kanarialta ja mummolasta, että minun lapselleni ei tule paha mieli eikä hänen juhliaan syrjitä? :saint:

No totta helskutissa ja muista sitten syylistää kaikkia !!!

 

[fanta]

No totta helskutissa ja muista sitten syylistää kaikkia !!!

Joskus olemme siirtäneet kaverisynttäreiden paikkaa lähemmäs koulun alkua =)

 

[Rytkäätys]

Ei voida verrata aikuisten ja lasten elämää! Se lasten ilo/suru kun tahtoo olla paljon pienemmistä asioista kiinni!

Aika jännä huomata että teillä lapset surevat jos eivät pääse jonkun synttäreille vaikkeivät ole edes kavereita keskenään.
Meillä ei ole poika kertaakaan surkutellut jos ei ole päässyt jonkun synttäreille...miksi päästä johonkin juhlaan mukaan jollet edes ole ko henkilön kanssa muutoinkaan tekemisissä?

Lasten suru saa juuri sellaiset mittasuhteet mitkä aikuinen sille luo.

Jos luokassa on kymmenen tyttöä, yksi heistä on lihava ja toinen hiljainen ja siksi nämä kaksi ovat syrjittyjä. Heitä ei kukaan kutsu syntymäpäiville koska heidän kanssaan ei olla välitunneilla, ryhmätöissä tai muulloinkaan.
Mikähän lie syynä jos lapsi on siitä surullinen? Ja miten me aikuiset voisimme noita kahta auttaa?
Mutta kun Jesse-Petterin ja Liisa-Maaritin elämään (tai synttäreille) ei mahdu kuin vain lasten luomaan eliittiporukkaan kuuluvat jesset ja liisat.

Kyllä se sinunkin poikasi alkaisi ehkä surra jos aina jäisi porukan ja leikkien ulkopuolelle. Ja nyt en puhu omista lapsista vaan sellaisista lapsista, joita olen läheltä seurannut ja säälien katsonut kun sekä opettajat että vanhemmat sulkevat silmänsä raadolliselta ja julmalta lasten harjoittamalta kiusalta, josta syrjintä on yksi pahinta laatuaan...

Kyllä sen auttamisen on kuule lähdettävä tuossa tapauksessa ihan muualta, kuin syntymäpäiville kutsumisesta. Niin yksinkertainen ratkaisu kuin se olisikin, että koulukiusaamista ja syrjintää voisi ehkäistä syntymäpäivillä... Se ei käytännössä ehkä kuitenkaan onnistu. Tässäkin ketjussa olemme saaneet kyseiseen asiaan saanet kuulla ainkin kahden syrjityn/kiusatun mielipiteen.

No ei tietenkään pelkä synttärit asiaa auta! Mutta sekin on jo jotain!

Kyllä se syrjityllä lapsella on naama kuin naantalin aurinko useinmiten, kun on päässyt mukaan synttäreille. Seuraavana päivänä lasten on paljon helpompi ottaa ko. lapsi leikkeihin mukaan kun ollaan oltu yhdessä synttäreilläkin.

Ja vaikka ne synttärit olisivat niin pieni asia, mutta ainakaan minun lapset eivät minun luvallani jättäisi muutamaa kutsumatta luokalta jos suurin osa on kutsun saanut ja vielä kouluaikana. Se olisi sama asia kuin antaisin luvan systemaattiselle syrjimiselle ja sanoisin vain ettei kaikkien kanssa tarvitse olla kaveri...Koska mielestäni lasten täytyy koulussakin pystyä olemaan kavereita, joten jonkun vähemmän halutun osallistuminen synttäreille ei pitäisi tuottaa suunnatonta tuskaa muille juhlijoille. Tai sitten on syytä katsoa peiliin!

 

[jenni]

No totta helskutissa ja muista sitten syylistää kaikkia !!!

Joskus olemme siirtäneet kaverisynttäreiden paikkaa lähemmäs koulun alkua =)

No ihan vakavasti niin toi on tuttua touhua meilläkin. Poika on halunnut kutsua ne määrätyt kaverit ja hieman juhlia siirtämällä on saanut sellaiset juhlat mitkä on halunnutkin.

 

[Aaban]

Kaikkien kanssa on yritettävä tulla toimeen eikä kiusata ja syrjiä saa, mutta se on tosi asia, että kaikkien kanssa ei voi olla kaveri. Ei lapsi eikä aikuinen.

 

[keppälerttu]

Ei voida verrata aikuisten ja lasten elämää! Se lasten ilo/suru kun tahtoo olla paljon pienemmistä asioista kiinni!

Aika jännä huomata että teillä lapset surevat jos eivät pääse jonkun synttäreille vaikkeivät ole edes kavereita keskenään.
Meillä ei ole poika kertaakaan surkutellut jos ei ole päässyt jonkun synttäreille...miksi päästä johonkin juhlaan mukaan jollet edes ole ko henkilön kanssa muutoinkaan tekemisissä?

Lasten suru saa juuri sellaiset mittasuhteet mitkä aikuinen sille luo.

Jos luokassa on kymmenen tyttöä, yksi heistä on lihava ja toinen hiljainen ja siksi nämä kaksi ovat syrjittyjä. Heitä ei kukaan kutsu syntymäpäiville koska heidän kanssaan ei olla välitunneilla, ryhmätöissä tai muulloinkaan.
Mikähän lie syynä jos lapsi on siitä surullinen? Ja miten me aikuiset voisimme noita kahta auttaa?
Mutta kun Jesse-Petterin ja Liisa-Maaritin elämään (tai synttäreille) ei mahdu kuin vain lasten luomaan eliittiporukkaan kuuluvat jesset ja liisat.

Kyllä se sinunkin poikasi alkaisi ehkä surra jos aina jäisi porukan ja leikkien ulkopuolelle. Ja nyt en puhu omista lapsista vaan sellaisista lapsista, joita olen läheltä seurannut ja säälien katsonut kun sekä opettajat että vanhemmat sulkevat silmänsä raadolliselta ja julmalta lasten harjoittamalta kiusalta, josta syrjintä on yksi pahinta laatuaan...

Kyllä sen auttamisen on kuule lähdettävä tuossa tapauksessa ihan muualta, kuin syntymäpäiville kutsumisesta. Niin yksinkertainen ratkaisu kuin se olisikin, että koulukiusaamista ja syrjintää voisi ehkäistä syntymäpäivillä... Se ei käytännössä ehkä kuitenkaan onnistu. Tässäkin ketjussa olemme saaneet kyseiseen asiaan saanet kuulla ainkin kahden syrjityn/kiusatun mielipiteen.

No ei tietenkään pelkä synttärit asiaa auta! Mutta sekin on jo jotain!

Kyllä se syrjityllä lapsella on naama kuin naantalin aurinko useinmiten, kun on päässyt mukaan synttäreille. Seuraavana päivänä lasten on paljon helpompi ottaa ko. lapsi leikkeihin mukaan kun ollaan oltu yhdessä synttäreilläkin.

Ja vaikka ne synttärit olisivat niin pieni asia, mutta ainakaan minun lapset eivät minun luvallani jättäisi muutamaa kutsumatta luokalta jos suurin osa on kutsun saanut ja vielä kouluaikana. Se olisi sama asia kuin antaisin luvan systemaattiselle syrjimiselle ja sanoisin vain ettei kaikkien kanssa tarvitse olla kaveri...Koska mielestäni lasten täytyy koulussakin pystyä olemaan kavereita, joten jonkun vähemmän halutun osallistuminen synttäreille ei pitäisi tuottaa suunnatonta tuskaa muille juhlijoille. Tai sitten on syytä katsoa peiliin!

mä katson tätä asiaa sieltä toiselta puolelta..Mä en todellakaan pakottaisi lastani kutsumaan sitä esko-werneriä, joka jatkuvasti haukkuu, potkii, repii ja kiusaa, omille synttäreilleen..
jos lapselle tekee tiukkaa mennä kouluun niiden muutaman kiusaajan takia, niin miksi ne pitäisi vielä kutsua kotiin?

eli, asioilla on aina molemmat puolet, yhtä oikeaa vastausta tähän ei taida löytyä..

 

[fanta]

No ihan vakavasti niin toi on tuttua touhua meilläkin. Poika on halunnut kutsua ne määrätyt kaverit ja hieman juhlia siirtämällä on saanut sellaiset juhlat mitkä on halunnutkin.

Lapseni luokalla on vain muutama poika ja paljon tyttöjä, pojat saavat kaikki kutsun ja muutama hyvä kaveri entiseltä luokalta. Joskus joku ei pääse, joskus tulee pyytämällä mukaan joku pikkuveli, semmoiseen kyllä löytyy joustua. Olen joskus kysynyt, etteikö tyttöjä kutsuta. Poikalapseni on sanonut aivan normaalina asiana, että tytöt juhlivat omia juhliaan ja pojat omia, tuuminut kyllä, että ehkä isompana sitten voisi jonkun tytönkin kutsua =)

 

[vierailija]

[quote
Ja vaikka ne synttärit olisivat niin pieni asia, mutta ainakaan minun lapset eivät minun luvallani jättäisi muutamaa kutsumatta luokalta jos suurin osa on kutsun saanut ja vielä kouluaikana. Se olisi sama asia kuin antaisin luvan systemaattiselle syrjimiselle ja sanoisin vain ettei kaikkien kanssa tarvitse olla kaveri...Koska mielestäni lasten täytyy koulussakin pystyä olemaan kavereita, joten jonkun vähemmän halutun osallistuminen synttäreille ei pitäisi tuottaa suunnatonta tuskaa muille juhlijoille. Tai sitten on syytä katsoa peiliin![/quote]

Yksi elämän totuuksista on kuitenkin se,että kaikki ihmiset eivät tule toimeen keskenään.Koskee lapsia ja aikuisia. Eikä tässä nyt ole kysymys syrjimisestä,mutta on aika lapsellista olettaa,että kaikki lapset olisivat kavereita keskenään...

 

[vieras]

Ei voida verrata aikuisten ja lasten elämää! Se lasten ilo/suru kun tahtoo olla paljon pienemmistä asioista kiinni!

Aika jännä huomata että teillä lapset surevat jos eivät pääse jonkun synttäreille vaikkeivät ole edes kavereita keskenään.
Meillä ei ole poika kertaakaan surkutellut jos ei ole päässyt jonkun synttäreille...miksi päästä johonkin juhlaan mukaan jollet edes ole ko henkilön kanssa muutoinkaan tekemisissä?

Lasten suru saa juuri sellaiset mittasuhteet mitkä aikuinen sille luo.

Jos luokassa on kymmenen tyttöä, yksi heistä on lihava ja toinen hiljainen ja siksi nämä kaksi ovat syrjittyjä. Heitä ei kukaan kutsu syntymäpäiville koska heidän kanssaan ei olla välitunneilla, ryhmätöissä tai muulloinkaan.
Mikähän lie syynä jos lapsi on siitä surullinen? Ja miten me aikuiset voisimme noita kahta auttaa?
Mutta kun Jesse-Petterin ja Liisa-Maaritin elämään (tai synttäreille) ei mahdu kuin vain lasten luomaan eliittiporukkaan kuuluvat jesset ja liisat.

Kyllä se sinunkin poikasi alkaisi ehkä surra jos aina jäisi porukan ja leikkien ulkopuolelle. Ja nyt en puhu omista lapsista vaan sellaisista lapsista, joita olen läheltä seurannut ja säälien katsonut kun sekä opettajat että vanhemmat sulkevat silmänsä raadolliselta ja julmalta lasten harjoittamalta kiusalta, josta syrjintä on yksi pahinta laatuaan...

Kyllä sen auttamisen on kuule lähdettävä tuossa tapauksessa ihan muualta, kuin syntymäpäiville kutsumisesta. Niin yksinkertainen ratkaisu kuin se olisikin, että koulukiusaamista ja syrjintää voisi ehkäistä syntymäpäivillä... Se ei käytännössä ehkä kuitenkaan onnistu. Tässäkin ketjussa olemme saaneet kyseiseen asiaan kuulla ainkin kahden syrjityn/kiusatun mielipiteen.

Kyllä se on niin, että jos vanhemmat jättävät muutaman lapsen kutsumatta syntymäpäiville, he opettavat lapsensa kiusaamaan muutenkin ja hyväksymään sen, että joku jätettään yksin ja kaikkia ei hyväksytä.

Ruma ja ilkeä maailma. Ei voi muuta sanoa. Takuulla jos työpaikalla olisi 10 henkeä, heidät kutsuttaisiin kaikki omiin juhliin. tulisi yleinen kutsu kaikille. On se kumma, että on niin köyhiä ja pieniä koteja, että ei ole varaa tarjota kakkua muutamalle ylimääräilselle luokkkakaverille. Miten meinaatte järjestää rippijuhlat ja lakkiaiset?

 

[vieras]

Ei tarvitse ihmetellä, mistä johtuu kiusaus. Jokainen, joka jättää samaa sukupuolta olevia kutsumatta luokalta esim. 3. ja kutsuu 7, on kiusaaja. kukaan ei noiden kolmen lapsen kutsumatta jättämisestä mene konkurssiin.
Todella ilkeitä ihmisiä.

 

[vieras]

[quote
Ja vaikka ne synttärit olisivat niin pieni asia, mutta ainakaan minun lapset eivät minun luvallani jättäisi muutamaa kutsumatta luokalta jos suurin osa on kutsun saanut ja vielä kouluaikana. Se olisi sama asia kuin antaisin luvan systemaattiselle syrjimiselle ja sanoisin vain ettei kaikkien kanssa tarvitse olla kaveri...Koska mielestäni lasten täytyy koulussakin pystyä olemaan kavereita, joten jonkun vähemmän halutun osallistuminen synttäreille ei pitäisi tuottaa suunnatonta tuskaa muille juhlijoille. Tai sitten on syytä katsoa peiliin!

Yksi elämän totuuksista on kuitenkin se,että kaikki ihmiset eivät tule toimeen keskenään.Koskee lapsia ja aikuisia. Eikä tässä nyt ole kysymys syrjimisestä,mutta on aika lapsellista olettaa,että kaikki lapset olisivat kavereita keskenään...[/quote]

Jos ollaan yhdessä joka päivä 4-6 tuntia samassa huoneessa, niin takuulla kaikkien kanssa on tultava toimeen, ja tullaankin. Mutta kun vanhemmat eivät anna kutsua kotiinsa kaikkia, lapset kyllä kutsuisivat.

Häpeäpuuhun ja kivitettäväksi tällaiset kiusaajat, ja opettajat ottamaan nimet ylös sellaisilta, kenen vanhemmat kiusaavat. Joko kutsut luokalta 2 -3lasta, tai sitten kaikki samaa sukupuolta.

 

[fanta]

Häpeäpuuhun ja kivitettäväksi tällaiset kiusaajat, ja opettajat ottamaan nimet ylös sellaisilta, kenen vanhemmat kiusaavat. Joko kutsut luokalta 2 -3lasta, tai sitten kaikki samaa sukupuolta.

Tämäpä se opettajille vielä lisätyöksi, synttärivahdeiksi. Entäs sitten kesällä syntyneet, kuka vahtii tämän asian heidän kohdallaan? No, varmastikin vitsailit

 

[weballergy]

mä katson tätä asiaa sieltä toiselta puolelta..Mä en todellakaan pakottaisi lastani kutsumaan sitä esko-werneriä, joka jatkuvasti haukkuu, potkii, repii ja kiusaa, omille synttäreilleen..
jos lapselle tekee tiukkaa mennä kouluun niiden muutaman kiusaajan takia, niin miksi ne pitäisi vielä kutsua kotiin?

eli, asioilla on aina molemmat puolet, yhtä oikeaa vastausta tähän ei taida löytyä..

Tää on hyvä pointti myös.
Ei ne asiat aina mene niin yksoikoisesti, että se on kiusaaja ja syrjijä, joka jättää kutsumatta muutaman tyypin.

 

[pumppernikkeli]

No ei todella tarvii käskeä koko luokkaa. Meillä tyttö käski luokaltaan 5 tyttöä, 5 jäi käskemättä. Hrrastus kavereita käski 4, 3 jäi käskemättä eli yhteensä sai käskeä 10 vierasta ja se kymmenes oli naapurin tyttö
'Jos olis menty periaatteella että kaikki pitää käskeä niin vieraita olisi ollut 8 lisää ja varmasti olisi lisännyt vilskettä esim pöytään ei olisi mahtunut ym
Johonkin se raja on aina vaan vedettävä. Ja meillä ainakin lapset päättävät itse ketä käskevät. Eivätkä meidän lapset käy kaikkien luokkakavereidensa synttäreillä

 

[vieras]

Ei voida verrata aikuisten ja lasten elämää! Se lasten ilo/suru kun tahtoo olla paljon pienemmistä asioista kiinni!

Aika jännä huomata että teillä lapset surevat jos eivät pääse jonkun synttäreille vaikkeivät ole edes kavereita keskenään.
Meillä ei ole poika kertaakaan surkutellut jos ei ole päässyt jonkun synttäreille...miksi päästä johonkin juhlaan mukaan jollet edes ole ko henkilön kanssa muutoinkaan tekemisissä?

Lasten suru saa juuri sellaiset mittasuhteet mitkä aikuinen sille luo.

Jos luokassa on kymmenen tyttöä, yksi heistä on lihava ja toinen hiljainen ja siksi nämä kaksi ovat syrjittyjä. Heitä ei kukaan kutsu syntymäpäiville koska heidän kanssaan ei olla välitunneilla, ryhmätöissä tai muulloinkaan.
Mikähän lie syynä jos lapsi on siitä surullinen? Ja miten me aikuiset voisimme noita kahta auttaa?
Mutta kun Jesse-Petterin ja Liisa-Maaritin elämään (tai synttäreille) ei mahdu kuin vain lasten luomaan eliittiporukkaan kuuluvat jesset ja liisat.

Kyllä se sinunkin poikasi alkaisi ehkä surra jos aina jäisi porukan ja leikkien ulkopuolelle. Ja nyt en puhu omista lapsista vaan sellaisista lapsista, joita olen läheltä seurannut ja säälien katsonut kun sekä opettajat että vanhemmat sulkevat silmänsä raadolliselta ja julmalta lasten harjoittamalta kiusalta, josta syrjintä on yksi pahinta laatuaan...

Kyllä sen auttamisen on kuule lähdettävä tuossa tapauksessa ihan muualta, kuin syntymäpäiville kutsumisesta. Niin yksinkertainen ratkaisu kuin se olisikin, että koulukiusaamista ja syrjintää voisi ehkäistä syntymäpäivillä... Se ei käytännössä ehkä kuitenkaan onnistu. Tässäkin ketjussa olemme saaneet kyseiseen asiaan kuulla ainkin kahden syrjityn/kiusatun mielipiteen.

Kyllä se on niin yksinkertainen asia. Jos jokaisen kotona opetetaan, että kaikkien kanssa ollaan ja varsinkin niiden, joilla ei kavereita näytä olevan, niin kukaan ei kiusaisi. Mutta kun vanhemmat itse tahallisesti jättävät jotkut ulkopuolelle. Eivätkä edes häpeä, vaan suu vaahdossa selittävät, että tekevät oikein!

 

[Minttuhirviö]

Kaikkia ei ole pakko kutsua jos ei tahdo. Eikös se ole ihan yksinkertaista. Eri asia jos joku jätetään tahallaan kiusaamismielessä kutsumatta, mutta se kunnon kiusaaminen alkaa ollakin jo sitten laajempi juttu johon kuuluu vähän muutakin kun muutamat synttäripippalot joihin ei ole tullut kutsua.

En ole koskaan ymmärtänyt aikuisia jotka alkavat riehua ympäriinsä jos lapsi kotona vähän itkee että ei saanut kutsua jonkun synttäreille.. Välillä näkee sitäkin että kun lapset riitelee, kohta äidit on jo toistensa kimpussa ja jatkavat siitä mihin lapset on jääneet... Ap:n kuvaama äiti kuulostaa just tämän tyyppiseltä...

 

[vieras]

Häpeäpuuhun ja kivitettäväksi tällaiset kiusaajat, ja opettajat ottamaan nimet ylös sellaisilta, kenen vanhemmat kiusaavat. Joko kutsut luokalta 2 -3lasta, tai sitten kaikki samaa sukupuolta.

Tämäpä se opettajille vielä lisätyöksi, synttärivahdeiksi. Entäs sitten kesällä syntyneet, kuka vahtii tämän asian heidän kohdallaan? No, varmastikin vitsailit

Eiköhän ne samat lapset ole niitä kiusaajia muutenkin, joiden vanhemamt sulkevat luokalta 2-3 samaa sukupuolta olevaa lasta ulkopuolelle. sAmalla saadaan luokan kiusaajat selville.

 

[Aaban]

Niin kutsutteko lapsenne kiusaajat hänen syntymäpäivilleen?

 

[fanta]

Tämä on kyllä aika selkeästi tasan niin suuri ongelma kuin aikuiset tahtovat siitä tehdä. =)

 

[fanta]

Häpeäpuuhun ja kivitettäväksi tällaiset kiusaajat, ja opettajat ottamaan nimet ylös sellaisilta, kenen vanhemmat kiusaavat. Joko kutsut luokalta 2 -3lasta, tai sitten kaikki samaa sukupuolta.

Tämäpä se opettajille vielä lisätyöksi, synttärivahdeiksi. Entäs sitten kesällä syntyneet, kuka vahtii tämän asian heidän kohdallaan? No, varmastikin vitsailit

Eiköhän ne samat lapset ole niitä kiusaajia muutenkin, joiden vanhemamt sulkevat luokalta 2-3 samaa sukupuolta olevaa lasta ulkopuolelle. sAmalla saadaan luokan kiusaajat selville.

No ei taida olla ihan noin yksinkertainen asia. Mutta toivon kyllä, että vitsailit tuosta, että opettajan pitäisi puuttua lasten vapaa-ajan synttärikekkereihin jollain tavalla.