Miten pitäisi suhtautua kun lähisukulainen ei millään sopeudu poikamme nimeen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Lisa"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

"Lisa"

Vieras
Joka kerta pitää asiasta "keskustella" kun ollaan hänen luona ja aina sanoo poikaa jollain toisella , hänen mielestään paremmalla nimellä. Tämä on niin ärsyttävää!!!

Me ei siis kerrottu nimeä kenellekään ennen ristiäisiä ja tämä sukulainen sitten koko ajan yritti ehdottaa yhtä tiettyä nimeä, josta me ei tykätty ( varsinkaan mieheni ei tykännyt ) pyysi, että laittakaa edes toiseksi nimeksi, mutta kun mies ei todellakaan halunnut sitä nimeä lapselle.

Ristiäisissä näin jo ilmeestä, että sukulainen oli pettynyt kun poikamme nimen kuuli ja nyt tätä sitten saa kuulla jatkuvasti. Eilen taas keskusteltiin asiasta sukulaisen kanssa ja sanoin, että nimi on hyvä ja me lapsen vanhempina sen päätimme ja jos ei kelpaa niin ei voi mitään.

Ei tässä muuten mitään, mutta kun kutsuu poikaa välillä ties millä nimellä. Poika on 3kk. Olen sanonut, että saa ihan päättää kutsumanimen tai kutsukoon vaikka toisella nimellä tjm. mutta ei keksi mitään uusia nimiä lapselle.

Tämä on todella rasittavaa! Onko muilla ollut samanlaista?

Ei tässä muuten mitään, mutta kun nähdään ihan viikottain enkä tämän asian takia laita välejä poikki todellakaan. Ristiäisistä on kuitenkin jo yli kuukausi
 
Sinnikkäästi vaan korjaat kun sanoo väärän nimen. Tai sitten annat asian olla. Eiköhän tämä sukulainen jollain aikavälillä nimeen totu. Vaikuttaa kyllä vähän kummalliselta tyypiltä.
 
Mielestäni sukulaisellanne on nyt sopeutumisongelma asian suhteen, joten antakaa hänelle aikaa.
Teidän taas tulee olla lapsestanne ja hänen nimestään ylpeitä ja onnellisia ja asettua tällaisen asian yläpuolelle.
Kysyisen ihmisen vierailun ainana puhuttelette lasta ja puhutte lapsesta käyttäen hänen ristimänimeään. Mikäli hän jatkuvasti kutsuu lasta tällä toisella nimellä, niin ajattelisin niin, että se on hänen antamansa hellyttelynimi lapselle.
 
[QUOTE="vieras";24364091]Sinnikkäästi vaan korjaat kun sanoo väärän nimen. Tai sitten annat asian olla. Eiköhän tämä sukulainen jollain aikavälillä nimeen totu. Vaikuttaa kyllä vähän kummalliselta tyypiltä.[/QUOTE]

ei hän kummallinen ole. Tottunut vaan aina saamaan tahtonsa läpi ja on vanha ihminen. Ei siihen muuta tarvita.
 
se on sen sukulaisen ongelma ei teidän. ei sukulaisen kuulu arvostella lapsen nimeä. se on vanhempien päätös minkä nimen lapsi saa. ja jos kaikki ei siitä nimestä sitten tykkää, niin se on sen häpeä joka ei tykää, eikä osaa edes hyväksyä
 
Mun naapurimummo ilahtui, kun kuuli että meidän lapsellemme tulee ihan tavallinen perusnimi. Valitteli, ettei osaa sanoa omien lastenlastenlastensa nimiä, näitä anjelikoja sun muita. Uusin tulokas oli silloin hänen suvussaan Sisu. Senkin hän totesi aina vahingossa sanovansa Susi. Mummot on :)
 
[QUOTE="vieras";24364161]Mun naapurimummo ilahtui, kun kuuli että meidän lapsellemme tulee ihan tavallinen perusnimi. Valitteli, ettei osaa sanoa omien lastenlastenlastensa nimiä, näitä anjelikoja sun muita. Uusin tulokas oli silloin hänen suvussaan Sisu. Senkin hän totesi aina vahingossa sanovansa Susi. Mummot on :)[/QUOTE]

poikamme nimi on ihan perusnimi. Johannes :)
 
Tiedän tunteen...

Meillä lasten isomummo ei ole hyväksynyt lasten sukunimeä. 11 vuotta on jo kirjoittanut jokaiseen lapsille lähettämäänsä postiin väärän sukunimen.
 
Menis kyllä ihan järki :D Sanoisin varmaan etten tuu lapsen kanssa kylään ennen, kuin kutsuu lasta sen omalla nimellä... Ellei mummo ois sit ns. hyväntahtoinen, siis et se tosiaan ois vaan hellittelynimi. Mutta jos meidän antama nimi ei vaan kelpais niin kyllä menis hermo.
 
[QUOTE="vieras";24364161]Mun naapurimummo ilahtui, kun kuuli että meidän lapsellemme tulee ihan tavallinen perusnimi. Valitteli, ettei osaa sanoa omien lastenlastenlastensa nimiä, näitä anjelikoja sun muita. Uusin tulokas oli silloin hänen suvussaan Sisu. Senkin hän totesi aina vahingossa sanovansa Susi. Mummot on :)[/QUOTE]

Sisu on kyllä ikivanha suomalainen nimi
 
tuntuu vaan, että kun ei saanut tahtoaan läpi niin pitää nyt sitten tehdä näin. Sanoi kyllä jo ennen ristiäisiä, että jos ette anna sitä nimeä ( Mikael ) niin kutsun häntä silti sillä nimellä :(
 
Tuo kuulostaa ihan normaalilta vanhemman ihmisen käytökseltä, joka ei voi antaa periksi ja hyväksyä jotain muuta kuin mitä itse olisi halunnut. Itse en kiinnittäisi koko asiaan mitään huomiota, tuleehan lapselle yleensä hellittelynimiä ja myöhemmin haukkumanimiä jne...
 
ei ole anoppi, vaan mummoni eli lapsen isomummo!

Meilläkin isomummo sanoi tytön kohdalla rupeavansa kutsumaan häntä toisella nimellä. Ei sen takia että ei olisi pitänyt etunimestä vaan hänestä vaan toka nimi kuvasti lasta paremmin. Me tämä oikeus hänelle mielihyvin suotiin mutta sittemmin on kyllä mummokin ruvennut käyttämään ihan etunimeä. Josko teilläkin asia korjaantuisi ajan kanssa. Ja jos ei niin antakaa mummon kutsua niinkuin haluaa, eipä sekään niin vaarallista ole.
 
[QUOTE="heh";24364324]Meilläkin isomummo sanoi tytön kohdalla rupeavansa kutsumaan häntä toisella nimellä. Ei sen takia että ei olisi pitänyt etunimestä vaan hänestä vaan toka nimi kuvasti lasta paremmin. Me tämä oikeus hänelle mielihyvin suotiin mutta sittemmin on kyllä mummokin ruvennut käyttämään ihan etunimeä. Josko teilläkin asia korjaantuisi ajan kanssa. Ja jos ei niin antakaa mummon kutsua niinkuin haluaa, eipä sekään niin vaarallista ole.[/QUOTE]

eipä minullakaan mitään väliä olisi jos kutsuisi toisella nimellä, mutta kun kutsuu aivan muulla nimellä.
 
Mä sanoisin tuossa vaiheessa jo mummolle "Jo nyt on jumalauta, kun ei mene jakeluun! Meidän lapsemme nimi on Johannes. Johannes! Ymmärrätkö? Johannes!!! Jos ei tämän jälkeen mene jakeluun niin jatkossa emme enää tule näkemään ollenkaan. Onko selvä?". Luulisi mummon ymmärtävän.
 

Yhteistyössä