Miten reagoisit, jos kaverisi kertoisi seurustelevansa avioparin kanssa?

[tytsi-89]

Oletko ap itse tällaisessa suhteessa?

Mulle tulisi varmaan mieleen ne lapset, että miten ne tähän kuvioon sopeutuu ja miten paljon ne siitä tietää. Lisäksi tulee mieleen joku dokumentti jonka näin ajat sitten, jossa pariskunta alkoi seurustella naisen kanssa. Lopulta sen pariskunnan nainen tuli mustasukkaiseksi, kun se toinen nainen kiinnosti miestä enemmän, ja se pariskunnan nainen lähti kävelemään. Jotenkin itsekin epäilen, että voiko tuo pidemmän päälle olla kaikkien kannalta tasapuolista. Epäily voi tietysti olla vääräkin, kun ei ole kokemusta asiasta .

Tuo mullakin tulee mieleen, että mitä jos suhde ei olekaan loppupeleissä tasapuolinen. Tai, jos se aviopari on se "ensisijainen" pari ja kolmas "vain" toinen kumppani kummallekin niin se kolmas todennäköisesti jossain vaiheessa elämäänsä aikaa kaivata yhtä tiivistä ja syvää suhdetta jonkun kanssa eikä haluakaan enää olla "se kolmas", saattaa tavata jonkun muun ja muuttaa yhteen tämän kanssa, jolloin lastenkin kuviot menee sekaisin. Etenkin, jos hänellä on pariskunnan kanssa yhteisiä lapsia. Tai osapuolista vain yksi haluaa erota toisesta. Tai joku ei olekaan riittävän polyamorinen ja kärsii tilanteesta jossakin vaiheessa tai ei hyväksy kaikille osapuolille muita kumppaneita. Suhteita kun voi olla kolmikon ulkopuolellakin. Näissä on monta muuttujaa. Jokainen suhde on erilainen. Olisin siis aidosti huolissani ystävästäni, en haluaisi ilonpilaaja tai tuomitsija olla.

 

["a p"]

Oletko ap itse tällaisessa suhteessa?

Olen kyllä...

 

[Holly&Ivy]

[QUOTE="a p";26194540]Olen kyllä...[/QUOTE]

No miten se teillä toimii? Eikö ole mustasukkaisuutta, ja miten lapset ottavat asian? Asutteko yhdessä? Sori utelu, ei tietenkään ole pakko vastata.

 

["a p"]

No miten se teillä toimii? Eikö ole mustasukkaisuutta, ja miten lapset ottavat asian? Asutteko yhdessä? Sori utelu, ei tietenkään ole pakko vastata.

Hyvin on toiminut. Mustasukkaisuutta ei ole ollut ja ainoa tähänastinen isompi ongelmakin oli ulkopuolisen tahalleen aihaeuttama väärinkäsitys. Jotkut ihmiset kun eivät osaa pitää nenäänsä poissa muiden asioista...

Lapset tulevat hyvin toimeen, eivätkä ole ihmetelleet asiaa. Emme asu kokonaan yhdessä, mutta melkein.

Vietämme aikaa kaikki yhdessä, siis lastenkin kanssa, tai sitten erinäisinä kokoonpanoina. Kaksi aikuista voi vaikka käydä ravintolassa, kun yksi jää lasten kanssa kotiin tms.

 

[tytsi-89]

Eikös se ole täällä vähän tapana? Jos aloitukseen tulee 20 positiivista kommenttia ja kaksi negatiivista niin silloin kannattaa tarttua niihin negatiivisiin, riidasta ketju saa paremmin tuulta alleen jne.

Muoks. Ja samalla saa todistettua "muiden" ahdasmielisyyden ja pystyy kokemaan itsensä taas vähän avarakatseisemmaksi.

Tämä on vähän totta. Yleensä näiden ketjujen aloittajat eivät ole edes halukkaita näkemään, mitä on niiden eriävien mielipiteiden takana tai suostu näkemään mitään pointtia viesteissä, joissa ei suhtauduta erinäisiin ilmiöihin pelkillä ruusunpunaisilla kuvitelmilla. Rakastuneena sitä toki harvemmin ajattelee sellaisia asioita.

 

[Holly&Ivy]

[QUOTE="a p";26194627]Hyvin on toiminut. Mustasukkaisuutta ei ole ollut ja ainoa tähänastinen isompi ongelmakin oli ulkopuolisen tahalleen aihaeuttama väärinkäsitys. Jotkut ihmiset kun eivät osaa pitää nenäänsä poissa muiden asioista...

Lapset tulevat hyvin toimeen, eivätkä ole ihmetelleet asiaa. Emme asu kokonaan yhdessä, mutta melkein.

Vietämme aikaa kaikki yhdessä, siis lastenkin kanssa, tai sitten erinäisinä kokoonpanoina. Kaksi aikuista voi vaikka käydä ravintolassa, kun yksi jää lasten kanssa kotiin tms. [/QUOTE]

No jos ystäväni kertoisi minulle tämän, niin olisin iloinen hänen puolestaan että hän on onnellinen. Ja ehkä vähän huolissani siitä, että ympäristö ei varmasti aina suhtaudu kovin hyvin asiaan.

 

["vieras"]

Tietääkö lapset ja muut ihmiset seurustelusta? Vai luullaanko teitä kämppiksiksi?

 

["a p"]

[QUOTE="vieras";26194780]Tietääkö lapset ja muut ihmiset seurustelusta? Vai luullaanko teitä kämppiksiksi?[/QUOTE]

Infotilaisuutta ei olla pidetty, mutta kyllä lapset ainakin tietää ja ihan avoimia ollaan oltu julkisestikin.

Puhuisin kuitenkin mieluummin tästä asiasta teorian tasolla, enkä itseeni liittyen.

 

[loppu]

[QUOTE="vieras";26193171]Sekä k.o. avioparilla että kaverillasi olisi lapsi/lapsia. Kaikki seurustelisivat keskenään, sulassa sovussa. Olettaen, että kyseessä olisi kuitenkin kaverisi, ehkä jopa ystäväsi, ja tämä uutinen tulisi yllätyksenä, miten reagoisit kuullessasi?[/QUOTE]

Menisin shokkiin ja oksentaisin ja se olisi sen kaveruuden loppu. Jotain rajaa sentään

 

["a p"]

Tämä on vähän totta. Yleensä näiden ketjujen aloittajat eivät ole edes halukkaita näkemään, mitä on niiden eriävien mielipiteiden takana tai suostu näkemään mitään pointtia viesteissä, joissa ei suhtauduta erinäisiin ilmiöihin pelkillä ruusunpunaisilla kuvitelmilla. Rakastuneena sitä toki harvemmin ajattelee sellaisia asioita.

Kävikö mielessä, että tässä oli kyseessä galluppityyppinen kysely, ei väittely...?

 

[tytsi-89]

[QUOTE="a p";26194898]Kävikö mielessä, että tässä oli kyseessä galluppityyppinen kysely, ei väittely...?[/QUOTE]

Ei selvästi ollut pelkästään gallup, kun olet kerran kommentoinut niiden viestejä, jotka eivät asiaan suhtautuisi (ainakaan välittömästi) positiivisesti. Esittänyt heille kysymyksiä yms.

 

["mamma"]

Kiinnostaa oikeasti että oletko ap onnellinen? ja joo kyllä voi ymmärtää tilanteen enkä pidä sitä outona tai kummallisena. Itse voisin jopa kahdehtia sitä ja kuvitella että jos minulla olisi esim 2 miestä olisin tasapainoisemmassa suhteessa.

 

[tytsi-89]

[QUOTE="mamma";26194921]Kiinnostaa oikeasti että oletko ap onnellinen? ja joo kyllä voi ymmärtää tilanteen enkä pidä sitä outona tai kummallisena. Itse voisin jopa kahdehtia sitä ja kuvitella että jos minulla olisi esim 2 miestä olisin tasapainoisemmassa suhteessa.[/QUOTE]

Mikset ole? Jos se on niin kadehdittavaa. Silloin miehelläsikin tosin saisi olla vaikka kaksi naista tai mahd. useampiakin.

 

["a p"]

Ei selvästi ollut pelkästään gallup, kun olet kerran kommentoinut niiden viestejä, jotka eivät asiaan suhtautuisi (ainakaan välittömästi) positiivisesti. Esittänyt heille kysymyksiä yms.

Nimenomaan gallup ja niihin vastauksiin, joiden kanssa olen eri mieltä tai joita en ymmärrä, olen pyytänyt tarkennusta tai kommentoinut.

 

["a p"]

[QUOTE="mamma";26194921]Kiinnostaa oikeasti että oletko ap onnellinen? ja joo kyllä voi ymmärtää tilanteen enkä pidä sitä outona tai kummallisena. Itse voisin jopa kahdehtia sitä ja kuvitella että jos minulla olisi esim 2 miestä olisin tasapainoisemmassa suhteessa.[/QUOTE]

Olen kyllä. Leijun pilvissä.

 

["a p"]

Silloin miehelläsikin tosin saisi olla vaikka kaksi naista tai mahd. useampiakin.

Ei välttämättä.

 

["mamma"]

Mun unelma! 2 miestä jotka on muhun totaalisen rakastuneita ja kolmen kimppa. En ehkä suostuisi muihin naisiin mutta 2 miestä voisin rakastaa....

 

[tytsi-89]

Mä ihmettelen vähän, miksi on tärkeää tietää, mitä muut ihmiset suhteesta ajattelevat. Jos on täysin sinut asian kanssa ja tiedostaa sen, että moni ihminen ei polysuhteita ymmärrä niin mihin tarvitsee muiden ihmisten hyväksyntää omille suhteilleen. Etenkin, kun moni poly tällä palstalla ei tunnu edes haluavan ymmärtää, miksei kaikki suhtaudu polysuhteisiin positiivisesti. Kaikki toisin ajattelevat halutaan nähdä vain suvaitsemattomina, ennakkoluuloisina ja ahdasmielisinä. Silti polyt voivat itsekin olla kapeakatseisia ja haluttomia ajattelemaan, että muidenkin mielipiteissä voisi olla jotain pointtia. Ap:n viestistäkin näkyy negatiivinen ja epäluuloinen suhtautuminen muita ihmisiä kohtaan: "ainoa tähänastinen isompi ongelmakin oli ulkopuolisen _TAHALLEEN_ aihaeuttama väärinkäsitys". Tää on kyllä aika OT.

Aiheeseen liittyen aloin pohtimaan, millaisissa tilanteissa pitäisi olla onnellinen ystävän puolesta. Jos ei hyväksy ystävän elämäntapaa tai näkee tietyn perhemuodon lapsille ja/tai aikuisille haitalliseksi niin voiko silloin olla aidosti onnellinen ystävän puolesta? Jos näkee silmiinpistävästi ystävän olevan onnellinen niin ehkäpä. Se on silloin itsellekin kasvun paikka, kykeneekö iloitsemaan toisen onnesta vaikka se sotisi esim. omaa arvomaailmaa vastaan.

 

["pöh"]

Varmaan sanoisin "jaa" tai "häh" (tai jotain muuta yhtä järkevää). Pään sisälläni ajattelisin todennäköisesti, että tyyppiesimerkki nykypäivän pakonomaisesta erikoisuuden tavoittelusta. Siis jotkut tekevät mitä tahansa shokeeratakseen tai saadakseen huomiota. Onhan se nyt hei hitsin coolia, suvaitsevaista ja avarakatseista seurustella ihan pariskunnan kanssa...

 

[tytsi-89]

[QUOTE="a p";26194961]Ei välttämättä.[/QUOTE]

No juu, ei välttämättä. Aika moni vaan pystyy itselleen kuvittelemaan useita kumppaneita, muttei sallisi niitä toiselle. Sellaiset harvoin on polyja.

 

["a p"]

Mä ihmettelen vähän, miksi on tärkeää tietää, mitä muut ihmiset suhteesta ajattelevat. Jos on täysin sinut asian kanssa ja tiedostaa sen, että moni ihminen ei polysuhteita ymmärrä niin mihin tarvitsee muiden ihmisten hyväksyntää omille suhteilleen. Etenkin, kun moni poly tällä palstalla ei tunnu edes haluavan ymmärtää, miksei kaikki suhtaudu polysuhteisiin positiivisesti. Kaikki toisin ajattelevat halutaan nähdä vain suvaitsemattomina, ennakkoluuloisina ja ahdasmielisinä. Silti polyt voivat itsekin olla kapeakatseisia ja haluttomia ajattelemaan, että muidenkin mielipiteissä voisi olla jotain pointtia. Ap:n viestistäkin näkyy negatiivinen ja epäluuloinen suhtautuminen muita ihmisiä kohtaan: "ainoa tähänastinen isompi ongelmakin oli ulkopuolisen _TAHALLEEN_ aihaeuttama väärinkäsitys". Tää on kyllä aika OT.

Kai se on luonnollista haluta pohjustaa tulevaa? Mielikuvaharjoittelua, ettei järkyttyisi ihmisten asennevammoista.

Enkä kyllä tiedä mitä negatiivista on vastata rehellisesti esitettyyn kysymykseen? Vika taisi olla lähinnä korviesi välissä, eikä vastauksessani. Ainoa mutka mitä matkaamme on tullut, oli todellakin täysin ulkopuolisen ihmisen aiheuttama ja onneksi selvitettävissä oleva väärinkäsitys. Kuten sanottu, jotkut eivät osaa huolehtia omista asioistaan, vaikka kunka niin kehotettaisi tekemään. Varmasti meillekin atulee riitoja ja ongelmia, niinhän kaikissa suhteissa, mutta tähän asti kaikki on ollut aikalailla vain ihanaa.

 

["vieras"]

aapee on niin tunnistettu! et taida osata pysyä poissa palstalta, ethän?

 

[tytsi-89]

[QUOTE="a p";26195078]Kai se on luonnollista haluta pohjustaa tulevaa? Mielikuvaharjoittelua, ettei järkyttyisi ihmisten asennevammoista.

Enkä kyllä tiedä mitä negatiivista on vastata rehellisesti esitettyyn kysymykseen? Vika taisi olla lähinnä korviesi välissä, eikä vastauksessani. Ainoa mutka mitä matkaamme on tullut, oli todellakin täysin ulkopuolisen ihmisen aiheuttama ja onneksi selvitettävissä oleva väärinkäsitys. Kuten sanottu, jotkut eivät osaa huolehtia omista asioistaan, vaikka kunka niin kehotettaisi tekemään. Varmasti meillekin atulee riitoja ja ongelmia, niinhän kaikissa suhteissa, mutta tähän asti kaikki on ollut aikalailla vain ihanaa.[/QUOTE]

Tämän(kin) viestin jälkeen taidan ymmärtää niitä "asennevammaisia" ihmisiä. Sairaaksi huutelu tms. varmasti onkin asennevammaisuutta, mutta se ei ole, jos kykenee esim. polysuhteita katselemaan laajasta näkövinkkelistä ja tiedostamaan niiden mahd. vaikutuksia/riskejä lasten (ja aikuistenkin) kannalta. Se vaatii jo aika suurta avarakatseisuutta ja itsereflektiota, että kykenee tarkastelemaan oman perhe/suhdemuotonsa vaikutuksia lasten kannalta ja tiedostamaan myös riskejä ja ehkä jopa ymmärtämään, miksi osa ihmisistä ei suhtaudu kovin suopeasti asiaan. Harva ihminen taitaa tähän kyetä. Se vaatii niin paljon peiliin katsomista ja omien ja muiden vajaavaisuuksien tiedostamista. Helpompaa on kuitata muut asennevammaisiksi.

 

["xXx"]

Tämä on vähän totta. Yleensä näiden ketjujen aloittajat eivät ole edes halukkaita näkemään, mitä on niiden eriävien mielipiteiden takana tai suostu näkemään mitään pointtia viesteissä, joissa ei suhtauduta erinäisiin ilmiöihin pelkillä ruusunpunaisilla kuvitelmilla. Rakastuneena sitä toki harvemmin ajattelee sellaisia asioita.

Mä näen tän ihan päinvastoin: AP voisi toki pistää hymiöitä ja ihqudaa juttuja jokaiselle samaa mieltä olevalle, mutta vain kyselemällä, keskustelemalla ja väittelemällä vastapuolen kanssa voi yrittää oppia ymmärtämään sitä toista näkökulmaa. Mitä ap oppisi keskustelemalla samaa mieltä olevien kanssa? Eiköhän koko aloituksen pointtina ole kartoittaa, että millä tavalla nämä paheksujat ajattelevat?

Itse aiheeseen: Parisuhteissa ON riskejä. Kaikki ei aina mene hyvin. Koskee niin kahden kuin useammankin suhdetta. Yksiavioinen suhde ei välttämättä ole vapaa mustasukkaisuudesta. Joillekin polysuhde voi sopia paremmin kuin yksiavioinen suhde, toisille toistepäin.

Madickenin lausahdus "Luulisi että tuollaisen valinnan tekevä tiedostaa että kaikki eivät sitä niin hyvänä pidä eikä ymmärrä." vähän jopa suututti. Itse en ymmärrä tuota lainkaan. Englanniksi on olemassa sana "privilege". Madickenin ja muutaman muun kannattaisi pohtia sen merkitystä. On helppoa asennoitua noin jos itse on sattunut löytämään onnea heteroparisuhdenormatiivisesti. Jos tutustuu ja ihastuu johonkin, niin ei ole helppoa sanoa "ei kiitos" vain siksi, että ympäristö paheksuu. Siinä voi valita kahden paskan välillä. Voisi se ympäristö joskus miettiä, että tarjoaisi yhden vaihtoehdon joka ei ole paska.

 

[tytsi-89]

[QUOTE="xXx";26195155]Mä näen tän ihan päinvastoin: AP voisi toki pistää hymiöitä ja ihqudaa juttuja jokaiselle samaa mieltä olevalle, mutta vain kyselemällä, keskustelemalla ja väittelemällä vastapuolen kanssa voi yrittää oppia ymmärtämään sitä toista näkökulmaa. Mitä ap oppisi keskustelemalla samaa mieltä olevien kanssa? Eiköhän koko aloituksen pointtina ole kartoittaa, että millä tavalla nämä paheksujat ajattelevat?

Itse aiheeseen: Parisuhteissa ON riskejä. Kaikki ei aina mene hyvin. Koskee niin kahden kuin useammankin suhdetta. Yksiavioinen suhde ei välttämättä ole vapaa mustasukkaisuudesta. Joillekin polysuhde voi sopia paremmin kuin yksiavioinen suhde, toisille toistepäin.

Madickenin lausahdus "Luulisi että tuollaisen valinnan tekevä tiedostaa että kaikki eivät sitä niin hyvänä pidä eikä ymmärrä." vähän jopa suututti. Itse en ymmärrä tuota lainkaan. Englanniksi on olemassa sana "privilege". Madickenin ja muutaman muun kannattaisi pohtia sen merkitystä. On helppoa asennoitua noin jos itse on sattunut löytämään onnea heteroparisuhdenormatiivisesti. Jos tutustuu ja ihastuu johonkin, niin ei ole helppoa sanoa "ei kiitos" vain siksi, että ympäristö paheksuu. Siinä voi valita kahden paskan välillä. Voisi se ympäristö joskus miettiä, että tarjoaisi yhden vaihtoehdon joka ei ole paska.[/QUOTE]

Toki toki. Näissä ketjuissa vaan harva poly on vaivautunut ajattelemaan asioita lainkaan muusta kuin omasta näkökulmastaan. Ap:n asenne on lähinnä se, että toisin ajattelevat ovat "asennevammaisia" eikä polyketjun aloittajat suostu useinkaan näkemään mitään negatiivista polysuhteissa. On eri asia pohtia jotain asiaa monesta eri näkökulmasta, ottaa esille asioiden ongelmia/riskejä tms. kuin tuomita suoralta kädeltä jokin asia sairaaksi.