Miten saada 3.5v unohtamaan isänsä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja surullinen yh
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

surullinen yh

Vieras
Isänsä ei pidä mitään yhteyttä, ei ole muutenkaan mikään sopiva "isänmalli", mutta olen yrittänyt kaikin tavoin tukea lapsen ja hänen tapaamisia... Isä on pojalle todella rakas ja tärkeä... Isä ei vaan halua kuulua lapsensa elämään :( Tuntuu pahalta, kun poika joka päivä kysyy USEASTI koska isi tulee jne... Miten selittää nätisti ettei isi tule? Olen yrittänyt selittää isillä olevan kiireitä, mutta rakastavan ja välittävän hänestä silti.... Olisi vaan niin paljon helpompaa, kun poika ei kaipaisi isäänsä :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miksi otit tuollaisen miehen lapsesi isäksi?

Ja tämä auttaa asiaa miten? Ap on varmaan tätä asiaa miettiny itsekin.

Eipä siihen mikään muu auta kuin aika, ajan myötä poika lakkaa kyselemästä. Tärkeintä on ettet hyvistä syistä huolimatta sano mitään poikkipuolista pojan isästä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miksi otit tuollaisen miehen lapsesi isäksi?

Älä muuta sana :(
Tosin eipä tullut mieleen, että hän hylkäisi kauan toivomamme ja odottamamme lapsen... Eikä jälkiviisaus auta muutenkaan... Kaipaan neuvoja miten selvitä mahdollisimman vähillä traumoilla isättömyydestä?
 
Mä olen omilleni sanonut vaan, että isi ei ole nyt tulossa. Enkä anna tullakaan ennen kuin sitoutuu oikeasti niihin tapaamisiin. Täällä ei voi käydä vaan kerran vuodessa leikkimässä isiä ja sitten taas hylätä lapsiaan.
 
Oisko perheessäsi joku toinen mies, joka ois sopivampi miehen malli? Eli esim veljesi, isäsi tai lapsen miespuolinen kummi. Auttaisi jos joku sellainen olisi ja juttelisit vaikka tällaisen mieshenkilön kanssa pojan tilanteesta tai muuten vain huolehtisit, että poika pääsee tapaamaan tällaista mukavampaa miehen mallia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miksi otit tuollaisen miehen lapsesi isäksi?


Nää on niin väsyneitä kommentteja tälläiset.

Ootko puhunut lapsen isän kanssa asiasta? Varmaan oot... Jos hän ei osaa olla lapsensa kanssa ja tarttis siihen apua? Jotenkin tuntuu rankalta ajatella, että lapsen pitäisi unohtaa vanhempansa, kun en tiedä, pystyykö siihen kuitenkaan pohjimmiltaan. Olisiko lähipiirissä ketään miespuolista, joka voisi ruveta viettämään aikaa lapsesi kanssa? Jos tällä tavalla voisi lääkitä isänkaipuuta?
 
Alkuperäinen kirjoittaja kirsi:
lapsella on oikeus isään ja oikeus ikävöidä isää

Tottakai on... Mutta tiedätkö miten pahalta tuntuu kun lapsi joka ikinen päivä itkee isäänsä, jolle emme voi edes soittaa? Todella haluaisin lapsellani olevan isä, siksi tämä niin kovasti sattuukin :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Siis eikö lapsella ole oikeutta isään? Miksi vanhemmalla on kuitenkin oikeus lapseensa?

Siis on oikeus, mutta jos isä ei halua pitää yhteyttä. Niin olisi helpompaa lapselle ku ei ikävöisi tätä niin kovasti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Siis eikö lapsella ole oikeutta isään? Miksi vanhemmalla on kuitenkin oikeus lapseensa?

Siis on oikeus, mutta jos isä ei halua pitää yhteyttä. Niin olisi helpompaa lapselle ku ei ikävöisi tätä niin kovasti.
Tätä juuri tarkotin, kiitos että joku ymmärsi...
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Siis eikö lapsella ole oikeutta isään? Miksi vanhemmalla on kuitenkin oikeus lapseensa?

Siis on oikeus, mutta jos isä ei halua pitää yhteyttä. Niin olisi helpompaa lapselle ku ei ikävöisi tätä niin kovasti.

Niin, kun mä nyt ihmettelen tässä, että kuinka on mahdollista vanhemmalle (isälle taikka äidille) vain lähteä pois ja unohtaa velvollisuutensa. Tarkoitan nyt sitä, että eikö laki ole lapsen puolella vai onko tämä vaan moraalinen kysymys?

Tuntuu vaan niin käsittämättömältä, että niitä lapsia halutaan ja ne sitten tehdään, ja unohtaakin voi niin halutessaan ilman mitään ongelmia viranomaisten taholta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Eemelin äiti:
Onko pojan elämässä ketään miespuolista leikkimässä ym?

Ei oikeastaan :( Erotessa myös miehen vanhemmat hylkäsivät lapsen :(

Harmi:(. Onko teidän asuinpaikka minkä kokoinen? Josko siellä olisi näitä ns. varaisiä... jotka leikkisivät joskus...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sirkkeli:
Surullista. Onko erosta kauan? Yritä täyttää pojan päivät kaikella muulla kivalla(harrastus?), ettei ehdi isää ikävöimään.

Erosta on reilu vuosi, koko ajan vähemmän ja vähemmän nähty... Nyt ei ole edes soittanut 3vkoon, ennen soitti joka viikko vaikkei muuten olisi tullut :(
Poika alotti päiväkodissa ja isäkaipuu vain kasvoi, kun näkee miten muiden isit hakee lapsiaan jne.. Päiväkodissa olen asiasta keskustellut... Tuntuu niin hirveältä oma lapsi kärsii enkä voi tehdä asialle mitään..
 
Eipä taida isän ikävä mennä ohitse. Voin kertoa omasta kokemuksesta... Mies lähti kun lapset oli 2v ja 5v. Sen jälkeen on isä tavannut lapsiaan satunnaisesti noi kerta vuoteen...
Isän ikävä oli molemmilla aina kova ja ensimmäiset vuodet lähes päivittäin.
Nyt ovat jo isoja ja isä on silti rakas heille, vaikka on mikä on...
Oma isänikin on minulle rakas vaikka hänkään ei todella mikään malli vanhempi ole koskaan ollut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Anna Suukko:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Eemelin äiti:
Onko pojan elämässä ketään miespuolista leikkimässä ym?

Ei oikeastaan :( Erotessa myös miehen vanhemmat hylkäsivät lapsen :(

Järkyttävää. Onko lapsellasi kummit, jos kummisetä voisi vähän aktivoitua?

Lapsen kummeja ei kauheasti kiinnosta, kummitätiä lainatakseni "jokaisella on oma elämänsä ja omat murheensa" :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Siis eikö lapsella ole oikeutta isään? Miksi vanhemmalla on kuitenkin oikeus lapseensa?

Siis on oikeus, mutta jos isä ei halua pitää yhteyttä. Niin olisi helpompaa lapselle ku ei ikävöisi tätä niin kovasti.

Niin, kun mä nyt ihmettelen tässä, että kuinka on mahdollista vanhemmalle (isälle taikka äidille) vain lähteä pois ja unohtaa velvollisuutensa. Tarkoitan nyt sitä, että eikö laki ole lapsen puolella vai onko tämä vaan moraalinen kysymys?

Tuntuu vaan niin käsittämättömältä, että niitä lapsia halutaan ja ne sitten tehdään, ja unohtaakin voi niin halutessaan ilman mitään ongelmia viranomaisten taholta.

Ketään ei valitettavasti voi pakottaa isäksi :( Vanhemmilla on oikeus nähdä lastaan, jos haluavat mutta ketää ei voi pakottaa :(
 
Hirveä tilanne ja satuttaa varmasti sekä sinua, että lastasi. Minulla on 3,5v. poika ja hän on ihan isän poika. Mielessäni usein pelkään, että toivottavasti mitään ei ikinä sattuisi isälle, koska minun lapseni ei kyllä siitä selviäisi, jos isää ei enää olisikaan.

Kyllä täytyy olla harvinaisen paska äijä tuo lapsesi isä. Ei voi olla munattomampaa miestä, kuin se, joka hylkää lapsensa.

Minä tiedätkö varmaan kertoisin lapselle suoraan sen asian jotenkin. Että hän tietäisi totuuden isästä. Meidän kolmevuotias ainakin ymmärtää jo paljon.
 
Kyllä olette tylyjen aikuisten ympäröimänä :O Mutta jos koittaisit keksiä pojalle jotain kivaa harrastusta(uinti, jumppa, muskari?), mitä hän voi innoissaan odotella. Olisi muuta odotettavaa kuin isä, vaikka ei se tietenkään korvaa isää lähellekkään.
 
Oletko yrittänyt puhua tälle isälle, että lapsi todella tarvitsee häntä? Laita vaikka kirje menemään, että lapsi kysyy koko ajan missä isä on.

Jos ei vieläkään tajua, niin sitten varmaan yrittäisin ennemmin epätukea kuin tukea tätä isähahmoa hänen elämässään. Mitä sitä sitten tukemaan, jos isää ei kerran kiinnosta.
 

Yhteistyössä