Miten saada herkkä poika nukahtamaan itsekseen?

[väsynyt]

Olen ihan poikki tämän nukuttamisen kanssa... Voi kestää yli tuntikin saama poika nukahtamaan ja istun sängyn vieressä lattialla ja teeskentelen nukkuvani. En pida tästä käytännöstä, selkäni tulee kipeäksi ja muutenkaan hermot eivät kestä siinä kyykkiessä.

Nyt ielä ongelmaksi tullut se, että poika ei meinaa millään mennä päivä- eikä yöunille... Aivan mahdotonta touhua... Ja kuitenkin tarvitsee vielä päiväunia, muuten on aivan väsynyt iltapäivällä... Poika on siis 2,5v.

Tuntuu, että jaksamiseni alkaa tämän asian kohdalla olla lopussa, nytkin mies on edelleen lapsen kanssa huoneessa yrittämässä nukuttaa toista... Lisäksi meillä on miehen kanssa alkanut olla riitaa tästä...

Itse ajattelin käyttää tätä tekniikkaa, että vien pojan sänkyyn, sanon hyvät yöt yms. ja lähden huoneesta. Kun poika tulee ulos niin vien takaisin sänkyyn jne... Tänään sitä yritin ekan kerran ja lopulta se homma kaatui siihen, että mies ei enää kestänyt vaan meni pojn viereen sänkyyn, vaikka kielsikin...

Toisaalta myös itseä epäilyttää onko tuo meidän lapselle oikea tapa, on sen verran herkkä...

Kiitos kun jaksoitte lukea ja toivon mukaan teillä on jotain keinoja auttamiseksi...

 

[lentää]

Itse ajattelin käyttää tätä tekniikkaa, että vien pojan sänkyyn, sanon hyvät yöt yms. ja lähden huoneesta. Kun poika tulee ulos niin vien takaisin sänkyyn jne... Tänään sitä yritin ekan kerran ja lopulta se homma kaatui siihen, että mies ei enää kestänyt vaan meni pojn viereen sänkyyn, vaikka kielsikin...

Toisaalta myös itseä epäilyttää onko tuo meidän lapselle oikea tapa, on sen verran herkkä...

Olen monelta kuullut tuon selittämäsi keinon toimineen, mutta se vaatii todella paljon kärsivällisyyttä ja myös hyvää tiimityöskentelyä sinulta ja mieheltäsi. Joka kerta kun poika saa tahtonsa läpi pitkän taistelun jälkeen, jaksaa poika seuraavana yönä taistella unta vastaan vielä kovemmin koska "kyllä ne viimeksikin lopulta luovutti"..

En kylläkään ole asiantuntija, mutta näin maalaisjärjellä ajateltuna pikane ei saa tuosta nukuttamistavasta mitään "traumoja" kunhan päivään kuuluu paljon yhteistä leikkiä vanhempien kanssa ja hellyyttä.

Jaksamista :hug:

 

[vieras]

Vähitellen yrität totuttaa siihen, että nukahtaa itsekseen. Hankalaa se on, tiedän kokemuksesta. Ja pitäisi sopia miehen kanssa yhteiset säännöt asiasta, että molemmat vanhemmat toimii samalla tavalla. Tsemppiä!

 

[iipa]

meillä aikoinaan tepsi tassutelu unikoulu nuorempaan kun nukuttamiseen meni aikaa ja vaati hermoja. Oletko kysynyt neuvolasta neuvoja?

 

[väsynyt]

Voihan tässä sitten olla enemmän kysymys siitä, että mulla menee miehen kanssa moni kasvatusasia ristiin... Mies ei yleensä edes kovin mielellään kuuntele kun yritän sen kanssa asioista jutella, vaikka ystävällisesti aina puhun, en syyttele. Yleensä kuitenkin kuuntelee, sanoo joo joo, mutta sitten tositoimissa tekeekin toisin. Se on lyhythermoinen ja sille lapsen itku vaan on liikaa. Mielummin antaa lapselle periksi kun kuuntelee huutoa.

Olen pyytänyt sitä lähtemään poiskin kotoota jollekin kaverilleen esim. pariksi yöksi, jotta voisin pojan totuttaa tähän nukahtamistyyliin, mutta sekään ei käy...

En tiedä mitä tässä tekisi, olo on niin epätoivoinen...

 

[harmaana]

En nyt tiiä onko täst apua mut meil 2v4kk poika siirty noin viikko sit pinniksestä pois ja nyt on viikon verran saanut käännyttää ovella takasin sänkyyn. Alkuun meinas mennä hermot kun tuntu et poika kuvitteli sen olevan joku leikki et koko ajan ravataan oman huoneen ja olohuoneen väliä. Sinnikkäästi vaan palautettiin omaan sänkyyn ja tehtiin sit niin et kun rupes näyttää et käy ylikierroksilla sen takia et on jo niin väsy ettei osaa heti nukahtaa niin otettiin hetkeks syliin rauhottumaan. Poika sit rupes väsymään ja sano haluavansa omaan sänkyyn. Hetki paijausta selästä ja unilaulu... hiljaa poistuen paikalta kun poika rauhottunut. Sit hetken saattanu viel pyöriä mut nukahtanu hetken päästä. Nyt on kaks iltaa mennyt niin et on käynyt kerran ovella kurkkaamassa ja sit pyytäny ite et "äiti voitko paijata ja laulaa" ja on nukahtanut melkein jo laulun aikana.
Meillä siis ei auttanu se et koko ajan vaan palautti sänkyyn vaan se et kun koko ajan juoksi pois huoneesta ja tuli sängystä pois niin otti syliin ja sano et pääset takas sänkyyn kun olet rauhottunut... ei siis riehunut vaan sängyssä pyöri ja mölisi koko ajan tai tuli olohuoneeseen pyytämään vielä yhtä satua tms. sit sylissä paijas selästä ja jossain vaihees sit tosiaan rauhottu sen verran et maltto asettua eikä pyörinyt koko ajan. sit vaan sänkyyn ja jos vielä pyöri sängyssä niin syliin rauhottumaan.
Lisään viel sen verran et ennen isoon sänkyyn siirtymistä oli yleensä luettu iltasatu ja sit annettu suukot ja halit ja poika omaan sänkyyn, eli ei olla jääty viereen nukuttamaan. nyt tuntuu et alkuun on parempi et on sen aikaa vieressä et rauhottuu kun muuten menee edetakasin juoksemiseksi. Ekana iltana nukahtaminen juoksuineen kesti 1,5h mut tänään siihen meni enää vartti. =)

 

[hiiiiii]

Voihan tässä sitten olla enemmän kysymys siitä, että mulla menee miehen kanssa moni kasvatusasia ristiin... Mies ei yleensä edes kovin mielellään kuuntele kun yritän sen kanssa asioista jutella, vaikka ystävällisesti aina puhun, en syyttele. Yleensä kuitenkin kuuntelee, sanoo joo joo, mutta sitten tositoimissa tekeekin toisin. Se on lyhythermoinen ja sille lapsen itku vaan on liikaa. Mielummin antaa lapselle periksi kun kuuntelee huutoa.

Olen pyytänyt sitä lähtemään poiskin kotoota jollekin kaverilleen esim. pariksi yöksi, jotta voisin pojan totuttaa tähän nukahtamistyyliin, mutta sekään ei käy...

En tiedä mitä tässä tekisi, olo on niin epätoivoinen...

No oiskos aiheellista keskustella miehesi kanssa asiasta ja ottaa sellainen kultainen keskitie näissä kasvatusasioissa =) Ainahan ei toista voi miellyttää, mutta juttelemalla asiat selviää

 

[väsynyt]

Meidän poika osasi pinnasänkyyn kyllä nukahtaa aina itsekseen, tammikuussa siirtyi omaan huoneeseen ja samalla kertaa myös jatkettavaan sänkyyn. Tällöin aloin jäädä vierelle siihen asti, että nukahti. Sitä oli tarkoitus jatkaa sen aikaa, että poika tottuu uusiin järjestelyihin. Sehän sitten venähti niin, että puol vuotta oon nyt poikaa nukuttanut.

Tänään kun tuota itsekseen nukahtamista kokeilin, niin jäi hetkeksi sänkyyn, sitten tuli pois huoneesta, jolloin nappasin hänet syliin, vein takaisin sänkyyn ja selitin, että pojan täytyy käydä nyt nukkumaan ja lähdin pois. Tätä toistettiin ehkä kymmenen kertaa ennen kuin mies meni pojan vierelle. Ja tosiaan, aina kun otin ovella pojan syliin niin alkoi itkeä, huutaa ja yritti päästä otteestani...

 

[väsynyt]

No oiskos aiheellista keskustella miehesi kanssa asiasta ja ottaa sellainen kultainen keskitie näissä kasvatusasioissa =) Ainahan ei toista voi miellyttää, mutta juttelemalla asiat selviää[/quote]

Olen monta kertaa yrittänyt jutella ja silloin mies aina on samaa mieltä ja ymmärtää. Mutta sitten kun ollaan siinä tilanteessa niin homma ei enää menekään niinkuin on sovittu.

 

[saman kokenut]

poika sänkyyn, iltasatu ja suukko. Sitten selittää, että nyt pitää nukkua jne. Vie kyllä aikaa ja kärsivällisyttä, mutta palkitsee kun onnistuu! JOs/kun poika nousee ylös takaisin sänkyyn ja sama MONTA kertaa uudellen.

 

[vieras]

Mites jos kokeilisit et hivutat ittees pikkuhiljaa kauemmas pojasta kun nukutat. ensin vieressä, muutaman päivän päästä tuoli vähän matkan päässä sängystä, sit kauemmas huoneeseen, oven ulkopuolelle jne. en tiiä toimisko teillä käytännössä mut...

 

[väsynyt]

Mielelläni haluaisin näitä vinkkejä kokeilla. Mutta mitenhän sen miehen sais uskomaan, että se on tehokas tapa kun vaan JAKSAA yrittää...

 

[Valaja]

Kyllä mää vaan kantasin petiin. Aikanaan ku hermostuttiin iltarulettiin, kannettiin lapsia (silloin oli 2 lasta) sänkyyn ekana iltana yli 70 kertaa. Palautusten määrä romahti jo toisena iltana huomattavasti ja viikon kuluessa muksut käsitti, että se taitaa olla ilta nyt. Nyt kaikki menee petiin kiltisti ja pysyy sielä. Eli ääni tuolle systeemille. Se palkitsee kyllä.

 

[väsynyt]

Kannattaisiko muuten aloittaa tuo nukahtamisen opettelu päiväunista vai yöunista? Miten itse olette toimineet? Päiväunien aikaan meillä ei ainakaan olisi mies kotona vaikeuttamassa asioita...

 

[Valaja]

Kannattaisiko muuten aloittaa tuo nukahtamisen opettelu päiväunista vai yöunista? Miten itse olette toimineet? Päiväunien aikaan meillä ei ainakaan olisi mies kotona vaikeuttamassa asioita...

Mukavuudenhaluisena alottasin yöunista. Meille ilta-aika on niin tärkeää, kun se on sitä aikaa ilman lapsia. Päiväunista luovuttiin heti, kun se alko olla liian iso urakka. Se nukutus siis.

 

[väsynyt]

Meilläkin on nyt viime aikoina alkanut toi päiväunillekin saaminen olla vaikeeta, mutta kuitenkin jos ei niitä nuku niin on väsynyt jo klo 17-18 ja meillä nukkumaanmeno on klo 21.