Miten saisin perheeni jälleen kasaan?

["itku"]

lähdin puoli vuotta sitten lapsen kanssa pois miehen luota koska mies joi paljon ja oli kavereidensa kanssa eikä osoittanut mitään välittämisen merkkejä enää minua kohtaan, ei kuitenkaan pettänyt. Olemme välilä yrittäneet uudelleen kun olemme toisiamme hirveästi kaivanneet ja halunneet yrittää josko vielä tulisi jotain, usein yritys on kaatunut siihen että mies näyttää välinpitämättömyyttä ja taas juo (viikonloppuisin, viikolla käy ihan töissä). Nyt olemme olleet 2 viikkoa miltei kokonaan puhumatta, suutuin kun hällä kesäloma ja tissutteli joka päivä hiukan ja hermostuin, sanoin että nyt saa sitten valita, sanoi ettei halua mitään eroa, kuitenkin seuraavana päivänä jatkoi juomista.

en ole sitten pitänyt juuri yhteyttä kun miehelle tuntui olevan samantekevää, sanoin että parempi varmaan nyt pitää sitten taukoa ja katsoa josko saa juomisen lopetettua. olen kysynyt että rakastaako minua, vastaus on ollut etten kuitenkaan suostu enää muuttamaan yhteiseen kotiimme eikä hän jaksa kahden kodin väliä kulkea.

eilen katselin lastamme ja itkin monta tuntia tätä epätoivoa, haluaisin lapsille ehjän perheen, isä kuitenkin on hälle hyvä eikä ole lapsemme edessä käyttäytynyt sopimattomasti (siis ollut juovuksissa). tuntuu että kovasti olen yrittänyt, mutta en tiedä viestittääkö mies nyt käytöksellään ettei yhteenpaluulla ole niin väliä. un olimme pidempään erossa niin hän 2 kuukautta pyysi takaisin, itki ja rukoili mutta kun sitten palasimme yhteen niin sama peli jatkui kuin ennenkin.


anteeksi pitkä vuodatus, olen vain niin neuvoton tässä tilanteessa ja koko ajan on paha olla.

 

["vieras"]

Jos miehesi oikeasti haluaa olla kanssasi, hänelle olisi varmaan hyvä saada jotain apua tuohon juomiseen. Se on ilmeisesti riistäytynyt käsistä. Mutta jos mies ei olisi halukas hakemaan apua, en itse palaisi sellaisen miehen luokse. Silloin mies valitsisi viinan minun ja lapsen sijasta. En haluaisi olla kakkonen.

 

["sinikello"]

Sä oot itse selkeesti onneton, mikä ei oo hyväks sulle eikä sun lapselle. Mies on saanu mahollisuuden, sä et voi pakottaa sitä tarttumaan siihen. Mee, elä sun elämää ja tee susta ja lapsesta onnellinen! Aika näyttää kuuluuko mies siihen, sun kertoman mukaan ainakaan tällä hetkellä ei.

Tsemppiä!

 

["alkup."]

kävimme terapiassa talvella, siellä myös puututtiin miehen juomiseen, pakotettiin valitsemaan perhe tai viina, valitsi perheen. hankimme hälle antabuspillerit (olisi ottanut kapselit mitkä laitetaan vatsan sisään, muttei niitä kuulemma enää laiteta), otti pilelrin muutamana päivänä kun minä hollasin vieressä ja soitin töistä että oletko ottanut, sitten lopetti kun sanoi ettei hänellä ole minkäänlaista ongelmaa juomisen suhteen, hänen suurin osa kavereistaan (perheellisistä ja perheettömistä) juovat kuulemma yhtälailla eikä heillä mitään ongelmia ole.

monesti olen miettinytkin että jos vain napisen liian herkästi, mutten voi sille mitään että harmittaa niin paljon kun mies juo, ja alkaa viikonloppuisin juomaan "salaa" kun käy kavereidensa kanssa jossain (ei käy baareissa). koko ajan vahdin miestä ja pelkään että juo jälleen, ja olo itsellä on ahdistava.

ehkä pitää nyt sitten vain odottaa ja katsoa miten käy ja keskittyä nyt vain lapse kanssa touhuamiseen. melko hyvin olen kyllä lapselta saanut peitettyä harmitukseni, vaikka pienet tietenkin vaistoavat herkästi vanhempien olotilan. koitan hänen kanssaan mahdollisimman paljon touhuta kaikkea kivaa.

mies on itseäni vanhempi ja tuntuu että hän nauttisi eniten kun saisi viettää vielä 20 vuotiaan elämää ilman vastuuta ja huolta huomisesta,. olen sen hälle sanonutkin, ei kommentoinut mitenkään. hän ei muutenkaan puhu oikein asioista ja nyt vielä vähemmän kun ollaan tälläisessa tilanteessa, vaikea on minunkaan sitten aloittaa mitään muuta kuin tekstiviestin muodossa ja niitä meis ei tunnu noteeraavan.

 

["vieras"]

En ottaisi enää takaisin jos mies ei itse halua muuttua ja vähentää alkoholin ottamista.
Ei siitäkään mitään tule että toinen kyttää koko ajan toisen tekemisiä.

 

[täi]

Tähän sopis hyvin "jätä se sika ap". Eihän hänellä tietenkään ole ongelmaa, ei vaan pysty olemaan juomatta. Perheestään ei näy välittävän, joten miksi sun pitäs kantaa hänestä huolta? Kuten joku jo sanokin tee itsestäs ja lapsesta onnellinen ja anna sen miehen olla. Jos asut jo erillään niin siitä on hyvä jatkaa omaan suuntaan. Vain sinä pystyt vaikuttamaan omaan onnellisuuteesi ja tuollainen et joutuu aina olemaan huolissaan toisesta ei tee kellekkään hyvää.

 

["akka"]

[QUOTE="alkup.";26714058]kävimme terapiassa talvella, siellä myös puututtiin miehen juomiseen, pakotettiin valitsemaan perhe tai viina, valitsi perheen. hankimme hälle antabuspillerit (olisi ottanut kapselit mitkä laitetaan vatsan sisään, muttei niitä kuulemma enää laiteta), otti pilelrin muutamana päivänä kun minä hollasin vieressä ja soitin töistä että oletko ottanut, sitten lopetti kun sanoi ettei hänellä ole minkäänlaista ongelmaa juomisen suhteen, hänen suurin osa kavereistaan (perheellisistä ja perheettömistä) juovat kuulemma yhtälailla eikä heillä mitään ongelmia ole.

monesti olen miettinytkin että jos vain napisen liian herkästi, mutten voi sille mitään että harmittaa niin paljon kun mies juo, ja alkaa viikonloppuisin juomaan "salaa" kun käy kavereidensa kanssa jossain (ei käy baareissa). koko ajan vahdin miestä ja pelkään että juo jälleen, ja olo itsellä on ahdistava.

ehkä pitää nyt sitten vain odottaa ja katsoa miten käy ja keskittyä nyt vain lapse kanssa touhuamiseen. melko hyvin olen kyllä lapselta saanut peitettyä harmitukseni, vaikka pienet tietenkin vaistoavat herkästi vanhempien olotilan. koitan hänen kanssaan mahdollisimman paljon touhuta kaikkea kivaa.

mies on itseäni vanhempi ja tuntuu että hän nauttisi eniten kun saisi viettää vielä 20 vuotiaan elämää ilman vastuuta ja huolta huomisesta,. olen sen hälle sanonutkin, ei kommentoinut mitenkään. hän ei muutenkaan puhu oikein asioista ja nyt vielä vähemmän kun ollaan tälläisessa tilanteessa, vaikea on minunkaan sitten aloittaa mitään muuta kuin tekstiviestin muodossa ja niitä meis ei tunnu noteeraavan.[/QUOTE]

Niin ikävää kuin se sinun ja lapsen kannalta onkin,miehesi on alkoholisti joka ei myönnä ongelmaansa ja viina tulee elämässä tärkeysjärjestyksessä ennen sinua ja lasta.
Olen itse elänyt alkoholistin kanssa, puoli vuotta vahdin joka aamu että mies ottaa antabukset, sen jälkeen lopetti ne ja oli 4kk kuivilla kunnes taas ratkesi juomaan entiseen malliin.
Sä et voi kieltämällä määrätä juoko mies vai ei, sitä ei kukaan terapeutti sanele että viina tai perhe, HALU LOPETTAA JUOMINEN PITÄÄ LÄHTEÄ MIEHEN OMASTA HALUSTA RAITISTUA.
Miehesi ei selvästi halua joten neuvon sinua unohtamaan koko miehen ja jatkat elämääsi lapsen kanssa kaksin.
Suru ja pettymys suhteen loppumisesta vie oman aikansa mutta sinä toivut kyllä.
Minäkin toivuin.
Tänä päivänä elän ihan eri miehen kanssa, exä se juo nykyään päivittäin, eli hänen kohdallaan ongelmat on vaan lisääntyneet ja juominen pahentunut sitten niistä ajoista kun yhdessä oltiin.Wi se uusi nainenkaan rakkaudella saanut sitä juomista loppumaan kuten kuvitteli.

 

["äiskä"]

Musta teidän peli ei ole menetetty, koska mies kerran ei ole vaaraksi ja toisianne rakastatte selvästi. Mutta minusta teidän täytyy tehdä säännöt/sopimus, kirjoittakaa vaikka paperille niin ei tule myöhemmin väittelyitä. Sopikaa siinä mitä kumpikin olette valmiit tekemään toistenne/perheenne eteen. Mies tietysti lopettaa/vähentää juomista (sopikaa tarkat rajat!) ja sinä teet jotain muuta. Älä luovuta ap ihan vielä, aina kannattaa yrittää loppuun asti pelastaa parisuhde lapsiperheessä.

 

["-p-"]

Ihan ensimmäisenä: Sinä et ole vastuussa miehen juomisesta etkä voi lähteä siihen, että vahdit! Voin vakuuttaa, että se ei auta mitään. Miehen pitää itse tehdä päätös, suuntaan tai toiseen.

 

["vieras"]

Mitä tarkoittaa "mies joi paljon ja oli kavereidensa kanssa"? Moni nainen osaa helposti yhdellä laiuseella maalata miehestä hirviön mutta minusta tuo ei todellakaan automaattisesti tarkoita sitä, kaukana siitä. Selitä ja kuvaile. Jos mies ei ole lasten edessäkään humalassa esiintynyt niin miten paljon hän aivan oikeasti juo? Mainitsit että hän "tissutteli hiukan" loman aikana. Mikä on hiukan? Mitä vahinkoa kyseisestä tissuttelusta oli?

Vaikka moni alkoholisti vähättelee juomistaan niin miehesi mitä todennäköisimmin on oikeassa siinä että moni hänen tuttavistaan juo samalla tavalla tai enemmän. Toiset naiset tekevät juomisesta isomman ongelman kuin toiset, antabushoito on aika äärimmäinen ja siihen ei moni täysalkoholisti ja juoppokaan alistu mutta moni mies menee siihen naisen ajamana. Eli usein (ei toki aina) se suurin ongelma juomisesta on sen puolison päässä joka ei juo.

En yritä puolustella miestä mutta usein nämä tarinat täällä ovat täysin yksipuolisia ja värittyneitä ja niissä yksipuolisesti tehdään juovasta miehestä hirviö joka pitää heti jättää eikä ikinä katsoa taakse. Ja täällä mammat kuorossa antavat tukea sille koska palstastandardien mukaan perheenisä ei saa juoda kuin korkeintaan yhden oluen juhannuksena ja silloinkin luvan kanssa - edellyttäen että mamma on juomisen suhteen liberaali. Muuten ei saa oittaa yhtään. Moni mies on täällä palstalla lynkattu ja leimattu rapajuopoksi ja arvottomaksi paskiaiseksi pelkästään sen takia että tissuttelee viikonloppuisin arjen stressin ja työn vastapainoksi mikä on täysin normaalia eikä todellakaan ole alkoholismia.

Voit toki jättää lastesi isän jonka sanot olevan hyvä lapsille ja jonka välillä sinulla selkeästi on tunneyhteys. Voin sanoa että voi olla lujassa löytää vastaava mies joka on vielä kaiken lisäksi absolutisti eli täyttää nämä palstastandardit joita tässäkin ketjussa kuorossa huudetaan. Ajattele itse asioita hetki. Täällä palstalla ei juomista yleisesti suvaita muutoin kuin silloin jos se on mamma itse joka vähän irtautuu arjesta, silloin se on kivaa ja hauskaa ja rentouttavaa.

 

[anna ajan kulua]

Anna ajan vähän kulua. Se lopettamisenhalu ja paluu perhe-elämään pitää lähteä siitä miehestä.
Ei se auta jos sinun nalkutukseen (anteeksi ilmaisu) myöntyy ja sanoo haluavansa lopettaa, jos ei sitä ihan oikeasti halua. Kukaan muu ei alkoholistia pelasta kuin hän itse. Ehkä ajan myötä tajuaa, että haluaa teidät tai sitten ei. Elä omaa elämääsi ja anna miehen tavata lastaan (selvinpäin). Sitä kautta saat selville, mitä hän mahtaa haluta. Elämäs heität hukkaan jos alkoholistin rinnalle jäät, alkoholi on aina ykkönen. Jos haluaa itse parantua, niin asia on eri.

 

["alkup."]

tuosta juomisen määrästä joku kysyi. miltei joka pe ja la juo itsensä känniin, ja on silloin nimenomaan kavereidensa kanssa auto tms. hommissa tai tallissaan, ei juo päivällä vaan iltasella jolloin lapsi useimmiten on jo sisällä. sisällä mies ei ota siis kuin korkeintaa 2 olutta tv:tä katsellessa, ei edes säilytä alkoholia kuin autotallissaan. aina jos viikonloppuna menemme hänen tuttavilleen/sukulaisilleen niin on tullessamme takaisin humalassa, siksi käynnit kavereilla ovat ajoittain vähäisemmät kun en jaksa tätä. kun ottaa olutta niin juo oikeasti kaksin käsin ja näkee että on kiire tulla edes pieneen pöhnään. nyt kun loma alkoi niin joi ensimmäisestä viikonlopusta la ja su, muut päivät seuraavalla viikolla tissutteli iltaisin 2-6 pullon väliltä ja taas seuraavana viikonloppuna kännit pe ja la.

kun viikollakin sanoin että älä nyt joisi (silloin usein kaverit kylässä kun joi) enempää, koska sitten hänen tekee vain mieli lisää, sanoo että joo joo mutta kun häivyin sisälle niin taas avoi pihalla uutta tölkkiä.

siis eihän se muutama mitään haittaa, mutta kun se ei useinkaan jää siihen. sovimme joskus että 2 kertaa kuussa ja kaikenmaailman muutakin sopimuksia on tehty mutta aina ne pitävät sen kuukauden ja sitten aletaan taas luistamaan.

alan tosiaan ehkä olemaan jo liiankin nipo mutta olen niin monta vuotta tapellut samasta asiasta että pelkkä kaljapullon näkeminenkin saa sapen kiehumaan.

ja tosiaan ei ole millään tavalla väkivaltainen juodessaan vaan on entistä kiltimpi minulle. mutta silti en tykkää kun alkoholi tekee ihmisistä niin välinpitämättömiä joskus...

 

["alkup."]

ja tosiaan lähipiirimme miehet juovat miltei kaikki aika reippaasti mutta minun mieheni on aina se joka on kaikkein eniten kännissä, ei osaa ottaa mielestäni hilitysti vaan kaksin käsin kahmii suuhunsa. niin sen vuoksi meis varmaan ajattelee ettei sen nyt pidä haitata kun muilla on samanlaista.

 

["Maria"]

Koita saada hän hoitoon.

 

["alkup."]

tiedän etten häntä hoitoon saa, sitä niin kovasti koitettiin muttei kehtaa mennä/halua mennä eikä koe tarvitsevansa esim. mitään AA:ta.

 

[bud]

Suurimman palveluksen teet, kun et yritä saada kasaan tuollaista perhettä, jossa tuollainen hirveä mies. Parempi teidän on ilman sitä, vaikka kuinka pahaa tekis aluksi.

 

["jeps"]

10vuoden kokemuksella sanon että älä edes yritä. Nyt, vihdoin ja viimein, samanmoisesta alkutilanteesta lähteneen kymmenen vuoden suhteen päätyttyä, voin sanoa että olin TYPERÄ että edes yritin...

 

[***]

Seurustelin miehen kanssa joka oli myös kova juomaan viikonloppuisin. Viikolla hän ei juonut. Se viikonloppujuominen oli sitten sellaista että kaksin käsin veti kaljaa joka viikonloppu väh 12 tölkkiä olutta illassa ja jos vauhti päällä niin viinaa lisäksi.Selvin päin ei viikonloppua voinut viettää koskaan.

3 vuotta sitä kattelin ja sitten tajusin ettei tämä voi olla normaalia, joten erosimme. Ihmistä ei pysty muuttamaan, ja jos juominen tuntuu sinusta paljolta ja ongelmalliselta, se yleensä silloin on. Kehoittaisin jatkamaan elämää erillään, vaikkei minulla ole lastenkasvatuksesta kokemusta.