Miten te opetatte lapsia käyttäytymään toisia lapsia kohtaan?

[sipuli]

Noin niin kuin yleensä, puhutteko te lapsillenne miten toisia kohdellaan?
Meillä neiti aloitti eskarin nyt ja mun mielestä se touhu siellä on välillä äärimmäisen surullista.
On muutamien tyttöjen porukoita jotka sorsivat toisia, ei oteta leikkiin ym.
Siis, mä olen pienestä asti neidille tolkuttanut että kaikkia kohdellaan hyvin, kaikille ollaan kilttejä ja kaikki otetaan mukaan leikkiin!
Jos on joku jota toiset ei leikkiin huoli niin neiti menee ja leikkii sitten sellaisen yksinäiden kanssa, on ollut sellainen aina.

Nytkin käytiin tuossa keskustelu kun oli ollut riitaa "parhaan kaverinsa" kanssa ja neiti kysyi"miksi siellä kaikki on ilkeitä toisilleen"
Siis tälläistäkö tää on, mä olen hyvin ylpeä tyttöni käytöksestä ja todella iloinen että hän kohtelee kaikkia tasapuolisesti mutta onko pidemmän päälle niin että nykymaailmassa hän jää käytöksensä takia yksin!
Onneksi hänellä nyt kavereita on, mutta mä ihan tosi kauhistelen tota toimintaa, sen takia mielenkiinnosta kysyn että puhuuko kukaan lapsilleen siitä miten muita kohdellaan vai ollaanko vaan tyytyväisiä siihen että oma lapsi on suosittu ja osaa määrätä "kaapin paikan" jo eskarissa ja kuka saa leikkiä kenenkin kanssa!

 

[Jätkä]

Meilläkin on tuo pikkunen samantapainen, leikkii mielellään sitten niiden yksinäisten kanssa. Pikkunen on myös pohtinut tuota toisten syrjimistä kotonakin, eskarissa kyllä on tavallaan 'sääntönä' että kaikki otetaan mukaan leikkiin.
Pikkusen eskarissa muuten on Quest-nalle ohjaus käytössä, sama jatkuu myös koulussa ekalla ja tokalla luokalla. Siinä opetellaan kaikkia yhdessä toimimisen muotoja ja harjoitellaan leikin varjolla elämässä eteen tulevia tilanteita. =)

Lisää tietoa löytyy www.lions.fi/quest tosin mulla ei nyt auennut se linkki siellä.

 

[Maamikki]

Itse yritän kans ohjata siihen et kaikki pitää ottaa mukaan leikkiin, mut se on tällä hetkellä hiukan hankalaa kun naapurin lapsen äiti taas on sitä mieltä et ei tarvii ottaa, ainakaan hänen lapsensa ei tarvitse muita ottaa leikkiin. Tuntuu niin turhalle opettaa ja kasvattaa kun tuntuu et kaikki ympärillä toimii just eri tavalla.

Ja mulle on aina ollut se tärkeää, et lapsen on pakko lainata omia lelujaan muille lapsille. Jos mun lapsi leikkii omalla lelullaan ja naapurin lapsi haluaa kans sillä leikkiä niin minä sanon että kohta on sun vuorosi ja sit muutaman minuutin kuluttua käsken oman lapseni antaa lelunsa lainaan toisille. Sit sitä vuorotellaan jos kaikki edelleen samaa lelua haluavat. Mutta tuokin ihmetyttää poikaani, että miksi hänen pitää lainata lelujaan muille kun niiden muiden ei sit tarvi lainata lelujaan hänelle. Niinpä... =/

 

[sipuli]

Meilläkin on tuo pikkunen samantapainen, leikkii mielellään sitten niiden yksinäisten kanssa. Pikkunen on myös pohtinut tuota toisten syrjimistä kotonakin, eskarissa kyllä on tavallaan 'sääntönä' että kaikki otetaan mukaan leikkiin.
Pikkusen eskarissa muuten on Quest-nalle ohjaus käytössä, sama jatkuu myös koulussa ekalla ja tokalla luokalla. Siinä opetellaan kaikkia yhdessä toimimisen muotoja ja harjoitellaan leikin varjolla elämässä eteen tulevia tilanteita. =)

Lisää tietoa löytyy www.lions.fi/quest tosin mulla ei nyt auennut se linkki siellä.

No meilläkin toi pitäis olla sääntönä, mutta Neidin ryhmässä on 27 oppilasta ja eskariryhmäksi ehkä turhan suuri kun ei kaikkiin tuollaisiin asioihin pysty sitten puuttumaan.
Onneksi toi neidin kaveri on aikalailla samanlainen kun neiti itse joten saavat äkkiä sovittua..
Olivat koittaneet mennä toisten leikkeihin mut suora vastaus oli ollut ettei he ota muita siihen leikkiin ja menkää pois.
Mun mielestä toi vaan on jotenkin pöyristyttävää, mulle kun on ollut alusta asti todella tärkeää kasvattaa lapset hyväksymään kaikki toisetkin, olivat sitten millaisia vain.
Tää vaan tekee tosi surulliseksi, liekö noi hormoonit sitten syynä

 

[Oona]

Lapsi on vasta 1,5v, mutta opetallaan jo kovasti käytöstapoja; ei saa ottaa toisen kädestä, ei saa purra,ei lyödä, heitellä tavaroita, omia leluja voi/pitää lainata toisille leikkiessä jne.. Ja kun lapsi kasvaa tulee tietysti taas uusia asioita. Meillä yksi iso asia kasvtuksessa on hyvät käytöstavat ja toisten ihmisten huomioiminen.

 

[illuusia]

Pojalla on ollut hankaluuksia sosiaalisissa taidoissa, eli siis isossa ryhmässä toimimisessa ja ihan leikkimisessäkin. No, asiaa ei auttanut se että siirtyi isojen ryhmään ja oli siis pienin siellä, sitä ei huolittu leikkeihin ja poika yritti liikaa ja lopulta väärillä keinoilla.
Pakkohan se oli selittää että toisten leikkeihin ei voi mennnä häiriköimään ja koitettiin sitten yhdessä pk:n väen kanssa miettiä että miten poika niihin leikkeihin kuitenkin pääsisi..
No, nyt sujuu kivasti kun ryhhmäjako muuttui, mutta minä oon myös tuolle omalleni puhunut ja puhunut että ketään ei pitäisi jättää ulkopuolelle, koska se tuntuu tosi pahalta. Ja mun mielestäni tässä asiassa voisi myös päiväkotien henkilökunta ottaa aika tiukan linjan (asiasta tulisi puhua vanhempainilloissa jne. ), kiusaaminen kun alkaa kyllä todella varhaisessa vaiheessa, ja kyllä se vaan lapseen vaikuttaa!

 

[sipuli]

Itse yritän kans ohjata siihen et kaikki pitää ottaa mukaan leikkiin, mut se on tällä hetkellä hiukan hankalaa kun naapurin lapsen äiti taas on sitä mieltä et ei tarvii ottaa, ainakaan hänen lapsensa ei tarvitse muita ottaa leikkiin. Tuntuu niin turhalle opettaa ja kasvattaa kun tuntuu et kaikki ympärillä toimii just eri tavalla.

Ja mulle on aina ollut se tärkeää, et lapsen on pakko lainata omia lelujaan muille lapsille. Jos mun lapsi leikkii omalla lelullaan ja naapurin lapsi haluaa kans sillä leikkiä niin minä sanon että kohta on sun vuorosi ja sit muutaman minuutin kuluttua käsken oman lapseni antaa lelunsa lainaan toisille. Sit sitä vuorotellaan jos kaikki edelleen samaa lelua haluavat. Mutta tuokin ihmetyttää poikaani, että miksi hänen pitää lainata lelujaan muille kun niiden muiden ei sit tarvi lainata lelujaan hänelle. Niinpä... =/

No meillä on myös yhteiset lelut kaikilla, tossa ne hiekkalaatikolla lepää kaikkien leikittävänä,
Ei meillä lapset onneksi ihmette miksei toisten leluilla saa leikkiä, kysyvät kyllä et saako, mut taas heille on luonnollista että meidän leluilla saa leikkiä.
Pienestä asti kun sitä toitottanut niin kai se on jo ihan luonnollista =)
Kyllä meilläkin toi neidin yksi toinen ystävä oli juurikin sellainen ettei halunnut leikkeihin muita kun ton neidin, onneksi neiti sitten kaikesta huolimatta leikki muidenkin kanssa joka tosin aiheutti kiukkupuuskia tuossa ystävässä, mut neiti pysyi neitinä ja kaverikin siihen tottui omalla tavallaan.

Mulle on yksi hailee miten muut kasvattaa, sillä et omani kasvatan näin ja olen heistä varsinkin noita eskarilaisia katsellessa erittäin ylpeä.
Enkä näe et tää ois jotenkin hukkaan heitettyä vaikka kuuluukin ilmeisesti siihen vähemmistöön..

 

[sipuli]

Pojalla on ollut hankaluuksia sosiaalisissa taidoissa, eli siis isossa ryhmässä toimimisessa ja ihan leikkimisessäkin. No, asiaa ei auttanut se että siirtyi isojen ryhmään ja oli siis pienin siellä, sitä ei huolittu leikkeihin ja poika yritti liikaa ja lopulta väärillä keinoilla.
Pakkohan se oli selittää että toisten leikkeihin ei voi mennnä häiriköimään ja koitettiin sitten yhdessä pk:n väen kanssa miettiä että miten poika niihin leikkeihin kuitenkin pääsisi..
No, nyt sujuu kivasti kun ryhhmäjako muuttui, mutta minä oon myös tuolle omalleni puhunut ja puhunut että ketään ei pitäisi jättää ulkopuolelle, koska se tuntuu tosi pahalta. Ja mun mielestäni tässä asiassa voisi myös päiväkotien henkilökunta ottaa aika tiukan linjan (asiasta tulisi puhua vanhempainilloissa jne. ), kiusaaminen kun alkaa kyllä todella varhaisessa vaiheessa, ja kyllä se vaan lapseen vaikuttaa!

Siis vaikuttaa, totta kai!
Ja kyllä toi mun mielestä lähtee vanhemmista ja niistä kasvatusmalleista mitä annetaan et miten niitä toisia kohdellaan ja meille kun on itsestään selvää ettei ketään jätetä leikin ulkopuolelle!
Tää asia vaan jaksaa mua nyt kummastuttaa et onko se sitten jaksamisesta kiinni vai viitsimisestä vai onko se vaan ihanaa kun oma kullannuppu on siellä niiiiiiin suosittu, väliä sillä millä keinoilla!?

 

[Ope]

Eskarilaiset (6vuotiaat) ovat usein aika näsäviisaita ja se on myös aika haastava vähän rasittavakin ikä...

 

[sipuli]

Eskarilaiset (6vuotiaat) ovat usein aika näsäviisaita ja se on myös aika haastava vähän rasittavakin ikä...

Juu toki, mutta en mä tota puolustuksena käytökselle pitäisi.
Varsinkin kun tuntuu et toi vaan pahenee kouluun mennessä mitä noita ekoja ja tokiakin katsoo..

 

[illuusia]

Siis vaikuttaa, totta kai!
Ja kyllä toi mun mielestä lähtee vanhemmista ja niistä kasvatusmalleista mitä annetaan et miten niitä toisia kohdellaan ja meille kun on itsestään selvää ettei ketään jätetä leikin ulkopuolelle!
Tää asia vaan jaksaa mua nyt kummastuttaa et onko se sitten jaksamisesta kiinni vai viitsimisestä vai onko se vaan ihanaa kun oma kullannuppu on siellä niiiiiiin suosittu, väliä sillä millä keinoilla!?

Niin, oon kyllä samaa mieltä, mistäs muualta se voiskaan lähteä.
Mä tätä asiaa pohdin paljon tossa viime talvena kun asia oli meillä pinnassa, tuli mieleen että tietävätkö kaikki vanhemmat edes miten oma lapsi toimii muiden lasten kanssa? Me käytiin useita keskusteluja päiväkodin henkilökunnan kanssa ja mä kyllä kerroin miten ikävältä on tuntunut oma lapsi tuoda hoitoon kun suunnilleen ekaksi sai kuulla "sä et xxxx mahdu autoliuskalle!".. Ja toivon kyllä että tästä asiasta olisi puhuttu myös niiden kiusaajien vanhemmille, vaan onko se kovin arka asia sitten ottaa esille?

 

[vieras]

Kyllä, olen yrittänyt omat tyttäreni (eskarilainen ja koululainen) kasvattaa siihen, että kaikkien kanssa leikitään, ketään ei haukuta/syrjitä/kiusata..., liekö sitten huonoa kasvatusta vai mitä, mutta kyllä meillä ajoittain kumpikin tytöistä alkaa just tuohon "ei olla sun kaa" juttuun

Ja välillä on vähän hankaliakin tilanteita, kun esim. kahdella tytöllä on leikit kesken ja siihen samaan leikkiin pitäiskin sit ottaa toisetkin, toisaalta mun mielestä joskus on oikeus leikkiä myös kahdestaankin...

Välillä taas koko pihan lapset leikkii sulassa sovussa...kyllä musta tiettyyn rajaa asti lasten pitää myös itse selvitellä "välejään", eli ihan aina en ees puutu tuohon "ei olla sun kaa" juttuun (riippumatta siitä onko oma lapsi se jonka kanssa ei olla vai se, joka ei oo toisen kanssa), vaan sanon, että koittakaapa ite selvitellä...tietenkin nimittelyyn ja kiusaamiseen puutun kyllä!

Mutta paljon onnea teille, joilla on noin täydelliseti käyttäytyvät lapset

 

[sipuli]

Siis vaikuttaa, totta kai!
Ja kyllä toi mun mielestä lähtee vanhemmista ja niistä kasvatusmalleista mitä annetaan et miten niitä toisia kohdellaan ja meille kun on itsestään selvää ettei ketään jätetä leikin ulkopuolelle!
Tää asia vaan jaksaa mua nyt kummastuttaa et onko se sitten jaksamisesta kiinni vai viitsimisestä vai onko se vaan ihanaa kun oma kullannuppu on siellä niiiiiiin suosittu, väliä sillä millä keinoilla!?

Niin, oon kyllä samaa mieltä, mistäs muualta se voiskaan lähteä.
Mä tätä asiaa pohdin paljon tossa viime talvena kun asia oli meillä pinnassa, tuli mieleen että tietävätkö kaikki vanhemmat edes miten oma lapsi toimii muiden lasten kanssa? Me käytiin useita keskusteluja päiväkodin henkilökunnan kanssa ja mä kyllä kerroin miten ikävältä on tuntunut oma lapsi tuoda hoitoon kun suunnilleen ekaksi sai kuulla "sä et xxxx mahdu autoliuskalle!".. Ja toivon kyllä että tästä asiasta olisi puhuttu myös niiden kiusaajien vanhemmille, vaan onko se kovin arka asia sitten ottaa esille?

Meillä eskari tiedottaa kyllä kaikesta minkä huomaavat, luulisin..
me myöskin tarvittaessa saadaan toisten vanhempien yhteystiedot, ja kyllä mä otan yhteyttä jos kuulen että joku meidän lastea kiusaa..
Tässä iässä kun tollaset "kantelut" on vielä sallittuja ja niistä ei nouse samanlaista haloota kun sitten myöhemmin..
Mun mielestä ulipäänsä noista pitäisi puhua enemmän, kutsua koolle vanhemmat, kertoa heille lapsen käytöksestä ja meittiä miten tilannetta lähtisi korjaamaan.

 

[sipuli]

Kyllä, olen yrittänyt omat tyttäreni (eskarilainen ja koululainen) kasvattaa siihen, että kaikkien kanssa leikitään, ketään ei haukuta/syrjitä/kiusata..., liekö sitten huonoa kasvatusta vai mitä, mutta kyllä meillä ajoittain kumpikin tytöistä alkaa just tuohon "ei olla sun kaa" juttuun

Ja välillä on vähän hankaliakin tilanteita, kun esim. kahdella tytöllä on leikit kesken ja siihen samaan leikkiin pitäiskin sit ottaa toisetkin, toisaalta mun mielestä joskus on oikeus leikkiä myös kahdestaankin...

Välillä taas koko pihan lapset leikkii sulassa sovussa...kyllä musta tiettyyn rajaa asti lasten pitää myös itse selvitellä "välejään", eli ihan aina en ees puutu tuohon "ei olla sun kaa" juttuun (riippumatta siitä onko oma lapsi se jonka kanssa ei olla vai se, joka ei oo toisen kanssa), vaan sanon, että koittakaapa ite selvitellä...tietenkin nimittelyyn ja kiusaamiseen puutun kyllä!

Mutta paljon onnea teille, joilla on noin täydelliseti käyttäytyvät lapset

No höpö höpö.
Täydellisestä en puhunut vaan käytöstavoista toisia kohtaan.
Enkä myöskään puhunut yksittäisestä tapauksesta vaan jatkuvasta syrjimisestä joita toiset harrastaa.
Toisekseen meille saa tulla kavereita, silloin on aikaa kahdestaankin, mutta en kyllä tykkäisi jos mun lapseni paukuttaisi jollekkin eskarissa ettei nyt sovi tulla leikkiin, me leikitään kahestaan, ja sitten joku jää yksin istumaan!