miten teil on aikaa koiranpennulle?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja freida
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
F

freida

Vieras
kun itelläni on 1.6v lapsi joka tarvii humiota ja 7 vkonen koiranpentu jota pitää vahtia aterian jälkeen ja kiikuttaa ulos..miten te ehditte?jos vaikka yöllä lapsi huutaa ja koira kusee pitkin lattioita kun ei ehdi..monestkikkin olen äkkiä pukenut takin ottanut koiran syliin aj vienyt parvekkeelle kakalle sanomalehden päälle..ja on onnistunut..välillä taas kakkaa on siellä ja täällä jos on jotain muuta meneillään..huh huh,ja ulso lähtiessä pitää pukea lapsi,pitää koiraa hihnassa ja niin ettei ehdi pissata ja joskus oon liian hidas ja pissi tulee lattialle..lapsi huutaa,kiusaa koiraa kun silmä välttää,koira puree lasta...äääh..tuun hulluksi..menee vaan kaikki ihan sekasin ja vielä yövalvomiset kummankin kaa..huoh,millonhan tää loppuu?vaikka pentuvaihe on ihanaa on se myös yhtä raskasta kuin tän oman pennun kans :ashamed: :snotty:
mutta ehkä me selvitään..miten te muut oikeen ehditte aina täsmällisesti ulos ennekuin pentu päästää jätökset lattialle,siinähän pitää olla sika nopee!!?? :o
 
Eipä sitä taho aina keretäkkään. Joka päivä pestään kunnolla lattioita, aah.. Meillä on useampi lapsi, nuorin 2.6 vee ja jatkuvasti koiran kimpussa. Pari viikkoa sitte oli toisinpäin, koira jäysti lasta kuin parastakin luuta, mutta poika pisti hanttiin, nappasi millon mistäkin kiinni ja kiskoi, koira oppi hyvinki äkkiä, ettei ole viisasta käytellä hampaita pikkumieheen jatkuvasti..
Luulin jo, että koira oppi siistiksi, pah, tänään on tullu useampikin lätäkkö, kakat onneksi on jo pari viikkoa osuneet ulos. Ikää koiralla on reipas kolme kuukautta. Yöllä ei enää tule lattialle, jess! En tiedä, ollaanko tosi hitaita tuossa siistiksi opettelussa, en aina ehi seuraamaan pennun tekemisiä ja siksi vahinkoja sattuu..
 
No ei sitä joka kerta ehdikään, parhaansa on yritettävä vaan. :D Ja joo, me tosin asutaan ok-talossa maalla, että voi vaikka yöllä alasti kiikuttaa pennun ulos. Mutta siis, jos pentu halus yöllä yhtäaikaa ulos ku muksu heräs, vein pennun ensin. Muksun hiljaiseks saaminen kestää kuitenkin sen aikaa, että pissat on lattialla taatusti. Pennun pissattaminen kesti n. ½ minuuttia.
 
Meillä koira tuli 2kk ennen vauvan syntymistä eli kaikkein pahimman pissahärdellin aikaan ei ollutkuin yksi vahdittava. Toisaalta, meillä sekä muksut että lemmikit on koko perheen, mieskin siis tarvittaessa sinkoilee ja esim yöllä työnjako on että minä hoidan vauvan ja mies vie koiran jos se yöllä ulkoilutusta kaipaa. Nykyään onneksi aika poikkeuksellista (koira 6kk). Ja vauvakin alkaa nukkumaan liki kokonaisia öitä :D
 
miksi ihmeessä otatte koiranpennun kun lapsi on pieni ? Lapseni ovat nyt kouluikäisiä ja nyt kun nuorin on lopettelemassa toista luokkaa, arvelin että jaksan hoitaa koiranpentua. Aiemmin ei olisi tullut mieleenkään. Eikö sitä koiran hankkimista voisi lykätä siihen kun lapset ovat muutaman vuoden ikäisiä ? olis helepompaa sekä koiralla että lapsilla ja ennenkaikkea äidillä.
 
Meille on jokaisen neljän lapsen vauva-aikana tullut koiranpentu ja hyvin on ollut pennullekin aikaa. Yleensähän sitä ollaan paljon kotona vauvan ollessa pieni...Pentu ei koudu olemaan yksin kotona, sen ehtii syöttää ja ulkoiluttaa useammin, kuin töissä ollessa. Itse en uutta pentua ottaisi, jos olisin töissä, koska en voisi pitää pentua 10 tuntia yksin päivässä...
 
Tääkin on niitä juttuja että jokainen tyylillään. Aikuinen äiti, jos täällä joku kyselee tollasta juttua, niin ei se minusta tarkoita sitä että pentu olisi aina rasittava, tai sen kanssa ei ikinä kerettäisi tehdä mitään tai sitä ei olisi haluttu perheeseen. Kaikissa asioissa on hyvät ja huonot puolensa ja jokainen ottakoon koiransa kun se itselle tuntuu parhaiten sopivan. Joka tapauksessa en ole pennun omistajaa nähnyt joka ei edes pikkuisen olisi voivotellut sitä elämää pennun kanssa joskus ;), eiks vaan :D
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.04.2006 klo 16:42 aikuinen äiti kirjoitti:
miksi ihmeessä otatte koiranpennun kun lapsi on pieni ? Lapseni ovat nyt kouluikäisiä ja nyt kun nuorin on lopettelemassa toista luokkaa, arvelin että jaksan hoitaa koiranpentua. Aiemmin ei olisi tullut mieleenkään. Eikö sitä koiran hankkimista voisi lykätä siihen kun lapset ovat muutaman vuoden ikäisiä ? olis helepompaa sekä koiralla että lapsilla ja ennenkaikkea äidillä.

Tämäkin on omasta jaksamisesta ja joissain asioissa viitsimisestä kiinni. Meillä oli 2v uroskoira ja poika 4,5kk kun otimme toisen koiran. Meillä ei ollut mitään ongelmia, vaikka lapsikin oli niin pieni. Helpompaa siinä alkuvaiheen kasvatuksessa oli se, että oli kesä, joten tuli oltu melkein kokoajan ulkona. Toiseksi, asumme omakotitalossa ja meillä on koirille tarha pihassa. Itse olen ollut tyytyväinen ratkaisuun, että hankimme koiran juuuri "pahimpana" vauva-aikana, tottuipa toinen koira sitten heti pennusta vauvoihin ja vauva koiriin. Kukin tekee miten haluaa, meillä tämmönen ratkaisu oli loistava.
 

Yhteistyössä