Toggle sidebar

Miten toimitte tällaisissa tilanteissa reilun 1v ikäisen kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "mammali"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
M

"mammali"

Vieras
1.Normaaliin iltapala-aikaan laitat lapselle puuroa. Syö pari lusikallista kun syöttää, sen jälkeen yrittää saada lusikan itsellensä. Annat sitten hänelle oman lusikan ja toisella syötät. Menee taas pari lusikallista. Lapsi laittaa itse suuhunsa myös lusikan jossa on puuroa mutta ei ota sitä puuroa siitä. Rupeaa pelleilemään, hieroo lusikalla puuroa pöytään, kääntyilee syöttötuolissa ja pyörittelee päätään edes takaisin eikä näytä aikovan syödä. Osoittelee kuitenkin jääkaappia ja ilmoittaa jollain lailla haluavansa jotain muuta.

2. Lapsi on pinnasängyssä jonne nukahtaa yleensä itsekseen. Jonakin iltana ei kuitenkaan nukkuminen kiinnostaisi. Heittelee koko ajan tutin lattialle sängystä ja kitisee sen perään. Ei nukahda ilman tuttia.

3. Lapsi herää yöllä ja heittää tahallaan tutin sängystä että joku tulis sen antamaan.

4. Sinulla on ruuanlaitto tms kesken ja lapsi kiipeää KOKO AJAN pöydälle juurikin siinä toivossa ilmeisesti, että tulisit nostamaan hänet alas, pitää sitä hauskana leikkinä.

Kunhan kysyn kun kaikilla on niin eri tyylit, miten te teette tuollaisissa tilanteissa?
 
1. Annan sotkea, jos samalla kuitenkin syö vaikka sitten syötettynä. Kunhan jotain syö, eikä mene väsyneenä nukkumaan. Jos ei puuro uppoa, annan leipää. Vinkkinä muussaa puuron sekaan vaikka banaani, meillä ainakin suurinta herkkua.

2. En heti nosta tuttia takaisin, vaan annan kitistä sängyssään ilman tuttia jonkun aikaa. Sitten kun nostan tutin, en anna sitä suuhun, ennen kuin laitan lapsen makuuasentoon. Yleensä jaa pariin kertaan tutin heitot.

3. Saman teen kuin kakkoskohdassa.

4. Otan tuolit pöydän vierestä pois, ettei lapsi pääse kiipeämään sinne pöydälle. Tai mitä kautta sitten kiipeääkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja auttoikohan:
1. Annan sotkea, jos samalla kuitenkin syö vaikka sitten syötettynä. Kunhan jotain syö, eikä mene väsyneenä nukkumaan. Jos ei puuro uppoa, annan leipää. Vinkkinä muussaa puuron sekaan vaikka banaani, meillä ainakin suurinta herkkua.

2. En heti nosta tuttia takaisin, vaan annan kitistä sängyssään ilman tuttia jonkun aikaa. Sitten kun nostan tutin, en anna sitä suuhun, ennen kuin laitan lapsen makuuasentoon. Yleensä jaa pariin kertaan tutin heitot.

3. Saman teen kuin kakkoskohdassa.

4. Otan tuolit pöydän vierestä pois, ettei lapsi pääse kiipeämään sinne pöydälle. Tai mitä kautta sitten kiipeääkin.
Click to expand...

Ja siis meidän lapsella ikää 1v2kk ja ihan samat kujeet :) Kokoajan mielessä, että pitäis tutista vierottaa kokonaan, mutten ole vielä jaksanut alkaa huudattaa, sillä huudoksi varmaan menee...
 
1. Meillä oli tämmöinen tapaus, joka saatuaan vatsansa suht täyteen alkoi nostella ruokaa lattialle minuun vilkuillen. Kun ei-sana ei tehonnut, ilmoitin että lapsi lentää ruoan perässä pöydästä pois, eikä enempää ruokaa tipu. Jonkun kerran jälkeen kaveri ymmärsi että äiti oli tosissaan. Mutta totesin myös, ettei puuro enää maistunut meidän kaverille, joten siirryttiin siinä sitten jo muunlaiseen iltapalaan.

2. ja 3. Jättäisin tutin pois. Tämänikäiseltä tutin jättäminen vielä sujuu suht vähällä, myöhemmin voi olla hankalaa. Samalla jäisi mahdollisuus juoksuttaa vanhempia. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla!

4. Ei-sanan ymmärtämistä sopii tietysti opetella tuossa iässä, mutta kahden kiellon jälkeen keksisin lapselle jotain muuta tekemistä esim. jalkojeni juuressa.
 
1) antaisin syödä kaikessa rauhassa ittekseen, joko käsin tai lusikalla. jos heittelee lusikaa tai lautasta, otan sen pois. lopuksi voisin auttaa omalla lusikalla. Kaikenkaikkiaan vaikuttaa että lapsi ei ole kovin nälkäinen, en olisi huolissaan jos joskus jää ruoka vähän vähemmälle. kyllä se syö sitten kun on nälkä.

2) vierottaisin tutista siinä vaiheessa kun siitä on enempi haittaa kuin hyötyä. kyllä se joskus nukahtaa ilman tuttiakin. 1-vuotiaana on yv hetki vierotttaa tutista, 1.5v:nä se voi olla jo vaikeaa kun on syntynyt henkinen riippuvuus, 2vuotiaana taas helpompaa kun lapsi jo ymmärtää vähän enempi.
3) on luonnollista että lapsi yöllä herätessään kaipaa vanhempaa, yöllä voi käydä vähin äänin silittelemäss ja peittelemässä, ja edelleen jos tutti tuntuu hankalalta niin sen kannattaa jättää pois.
4) Meillä on tuolit kaadettuina jottei lapsi kiipeilisi pöydälle. ymmärrän että kaikkia ei halua siihen ruveta, mutta mihinkään alasnosteluleikkiin en missään nimessä ryhtyisi, pyytäisin tulemaan alas pöydältä jos ei tule, niin voi sitten istua vaikka syöttötuolissa turvavöissä ruoanlaiton ajan ja katsella mitä äiti puuhailee. tai sitten voit laittaa esim matkasängyn leikkikehäksi hellan lähimaastoon että saat ruoat tehtyä.
4)
 
1. Meillä1v4kk saa heti lusikan/haarukan käteensä, syö sillä itse tai ja minä syötän/autan toisella lusikalla. Saa kokeilla ja testata lusikkaa, välillähän se ei lautaselle tai suuhun osu. Jos sotkeminen ihan tarkoituksellista (lusikoi ruokaa pöydälle ja liiskaa käsillään) otan lusikan pois ja selitän, että lusikka kuuluu lautaselle tai suuhun. Yleensä tämän jälkeen ruoka maistuu taas ihan nätisti. Tai sitten toistetaan. Mutta minusta ei kannata olla liian jyrkkä sotkemisen kanssa noin pienelle ja opettelevalle.

2. Nostan tutin muutaman kerran lattialta, laitan suuhun ja peittelen. Jos menee ihan pelleilyksi, tutti pysyy hetken lattialla.

3. En ihan heti liikahda tuttia korjaamaan. Meillä ei tosin ole tätä tapahtunut, joten en tiedä. Antaisin tottua siihen, että yöllä ei ole nostopalvelua.

4. Ensin kiellän ja kerron miksi niin ei saa tehdä. Pariin kertaan. Jos ei toimi keskeytän hommat, otan lapsen syliin hetkeksi ja pidän siinä vaikka rimpuilee alas. Selitän, että homma on kiellettyä ja ohjaan muihin touhuihin. Toistetaan. Toimii hyvin.
 
1. Annoin lapselle oman lusikan heti alkuun. Yrittäisin hetken syöttää, mutta jos tuntuu että pelkästään pelaa, niin puuro/ruoka pois. Tietysti selitysten kera. Muutamana kertana kun ottaa pois, niin lapsi oppii siihen, että äiti on tosissaan. Saattaisin myös yrittää antaa lapselle jotain muuta, esim. leipää jos puuro ei enää maistu.

2. Tutti nostetaan muutaman kerran, sen jälkeen saa hetken aikaa olla ilman tuttia, jolloin nostan vielä kerran, yleensä se riittää. Tosin meillä on lapset vieroitettu tutista juurikin 1-vuotiaana. Toisella kesti vajaan viikon oppia, oikeastaan vaan ensimmäinen ilta meni vähän huutamiseksi, nuorempi taas itki 10 minuuttia päiväunille mennessä tuttia, sen jälkeen ei muistanut edes enää koko asiaa.

3. Nostan tutin hänelle, jos jatkuu niin pitkitän taas tutin antamista, yleensä oppii siitä. Tosin se vieroitus olis ehkä ihan hyvä, kun lapsi tahallaan tekee tutin kanssa kiusaa.

4. Meillä oli tuolit kaadettuina lattialle, juurikin tuosta syystä. Jos lapsi tuli roikkumaan lahkeesta, keksin hänelle tekemistä ja hain leluja, jos mikään ei auttanut, nii nostin lapsen syöttikseen katselemaan mitä äiti tekee.
 
Alkuperäinen kirjoittaja auttoikohan:
Ja siis meidän lapsella ikää 1v2kk ja ihan samat kujeet :) Kokoajan mielessä, että pitäis tutista vierottaa kokonaan, mutten ole vielä jaksanut alkaa huudattaa, sillä huudoksi varmaan menee...
Click to expand...

minulla on ollut aina vähän sellainen linja, että jos huutelee joka tapauksessa tutin/pullon/ymv kanssa, niin samoilla yöjuoksuilla sitten lopetetaan kokonaan ;)
 
1. Kun alkaa pelleily, niin syöminen loppuu siihen. Ainakin meillä on syöty ihan nätisti niin kauan kuin on nälkä, sitten kun alkaa pelleily, niin tietää mahan olevan täysi. Ton ikäiset vielä tietenkin vielä suttaavat ja se on eri asia.

2. Lopettaisin tutin käytön.

4. Nostaisin lapsen pois ja veisin pitkälle pöydästä. Joitakin kertoja pitää toistaa ja keksin jotain muuta tekemistä tilalle. Mulla ei ole ollut mitään sitkeitä tapauksia, ovat muutaman kerran jälkeen luovuttaneet.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Moraalinvartija:
minulla on ollut aina vähän sellainen linja, että jos huutelee joka tapauksessa tutin/pullon/ymv kanssa, niin samoilla yöjuoksuilla sitten lopetetaan kokonaan ;)
Click to expand...

No me ollaan mietitty, mutta aloitti hoidossa niin ei olla vielä raskittu ottaa tuttia pois. Tosin nyt ollut siellä jo reilun kuukauden ja sopeutunut, niin voiskin kyllä jo kokeilla heittää koko kapistus pois. Hirvittää vain, kun on niin kovapäinen tuo meidän pikkumies ja varsinkin kovaääninen, että miten sitä jaksaa kuunnella... :)
 
1) lapselle annetaan jo syömään ryhtyessä oma lusikka, jolla saa kokeilla syömistä. Jos tahallaan sotkee, kielletään ja lopulta otetaan pois. Muuten jos pelleilee, tulkitsen sen niin että ei ole nälkäinen joten poistutaan pöydästä. Jos oikeasti nälkä, syövät kyllä suurempia pelleilemättä.
2&3) meillä esikolla vaan ollut tutti, mutta hänelle laitoin sänkyyn 3-5 tuttia, jos heitti yhden pois, löysi uuden tilalle. Harvoin jaksoi kaikkia pois viskoa. Ennen kun itse menin nukkumaan, nostin tutit takaisin sänkyyn, niin yöllä jo tutti katoaa, löysi helposti toisen. Tää toimi hyvin, eikä tarvinnut nostella niitä, ja lapsi kyllästyi nopeasti kun en nostellut.
4) kieltäisin pariin kertaan ja tarjoaisin muuta tekemistä. Jos jatkuu niin syöttötuoliin istumaan.
 
1. Meillä on yhä edeleenkin tollasta ja tytär melki 2v. Kokeilen sen pari kertaa ja yleensä kääntää päätään pois. Siitä tiedän että, nyt riitti ja kokeilen söiskö itse. Pöydästä meillä lähtee samantien kun alkaa pelleily, en hyväksy ruokapöydässä pelleilyä.

2. Tähän en osaa sanoa mitään, kun tytär ei koskaan ole syöny tuttia, ei vaan oikein tajunnu että, mikä se on ja mitä sillä kuuluu tehä.

4. Nostaisin pari kertaa alas ja kieltäisin tiukasti, meillä riittää toi ja yleensä sillon tytär viipottaa olohuoneeseen leikkimään. Tai sitten hakee olohuoneesta leluja keittiöön ja leikkii siinä mun läheisyydessä.
 
Meillä ei ole pakko syödä jos ei maistu. Annan jotain muuta ja samalla syötän puuroa.

Nukutan viereen. Meillä ei ole tuttia. Olen vieressä niin kauan että nukahtaa. Yleensä siihen menee 10min.

Jos herää yöllä laitan käden päälle ja yleensä jatkaa unia. Joskus tulee viereen. Harvoin.

Poistan tuolin tms teen kiipeilyn mahdottomaks. Annan kattilan ja lastan lattialle. Jos vieläkin narisee niin nostan syöttötuoliin katsomaan mitä teen.
 
1. Annan syoda itse minka syo, jos menee pelleilyksi kokeilen saako syottaa, jos ei ruoka pois ja oletus etta maha taynna.
2 & 3 Ei kokemusta tutista
4. Meilla on pakko pitaa osa tuoleista poydan ja seinan valissa niin tiukasti ettei sinne jaa mitaan koloa ja loput tuoleista poydalla aina muulloin kuin ruoka-aikoina. 1v 3kk on jo reilut 3kk ollut pakkomielteinen poydalle kiipeamisesta eika unohda vaikka miten muuta koettaa saada tekemaan tai kieltaa, joten turvallisuus ja aidin hermot ovat taman ratkaisun takana. Tosin yrittaa siltikin kiiveta poydalle lelukoria tai mita muuta tahansa tavaraa apuna kayttaen. Tieda sitten kuinka kauan viela kestaa ennen kuin jarki lisaantyy...
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa