V
vieras
Vieras
Ollaan oltu miehen kanssa yksissä jo reilut kymmenen vuotta.
Näihin vuosiin mahtuu paljon surua, murhetta, taistelua ja tuskaa, pettymyksiä ja kyyneleitä.
Mies on pettänyt, valehdellut, salaillut asioita, tehnyt paljon paskaa siis.
Minä olen antanut anteeksi, koska näen hänessä niin helvetisti hyvääkin - hän saa minut tuntemaan itseni onnelliseksi ja oloni turvalliseksi, auttaa arjessa ja tekee juhlastakin ratkiriemukkaan.
Pohdin vain, kuinka voi olla mahdollista, että yksi ja sama mies kykenee niin sanoinkuvailemattoman hyvään, mutta myös niin lohduttomaan pahaan?
Näihin vuosiin mahtuu paljon surua, murhetta, taistelua ja tuskaa, pettymyksiä ja kyyneleitä.
Mies on pettänyt, valehdellut, salaillut asioita, tehnyt paljon paskaa siis.
Minä olen antanut anteeksi, koska näen hänessä niin helvetisti hyvääkin - hän saa minut tuntemaan itseni onnelliseksi ja oloni turvalliseksi, auttaa arjessa ja tekee juhlastakin ratkiriemukkaan.
Pohdin vain, kuinka voi olla mahdollista, että yksi ja sama mies kykenee niin sanoinkuvailemattoman hyvään, mutta myös niin lohduttomaan pahaan?