Miten voikin tuntua näin helvetin pahalta!?!

[no]

Kiitos listasta. Tuli sellainen olo, että miehesi ei tee kuten sinä haluat ja olet kääntänyt vain sen asian niin, että miehesi rajoittaa sinua. Ok , se on melkein sama asia, mutta ei kuitenkaan ole. Jotenkin tuntuu siltä, että ne asiat, joissa miehesi on eri mieltä, ovat luokkaa "minusta tuntuu siltä, että mies pahoittaa mielensä". oletko sitten koettanut sisustaa mielesi mukaan? oletko laittanut ruokaa välittämättä toisen kommenteista? oletko mennyt kuitenkin , vaikka mies pahoittaisi mielensä? Joskus ihmisen täytyy tehdä asioita kysymättä toisen mielipidettä. ja jos sinua oikeasti rajoitetaan, niin se on paras hetki pitää puolensa ja asettaa toinen kysymystensä eteen.

Kysymyksessä on itsenäisyys suhteessa, ei oikein voi olla mahdollista, että ihmiselle toteutuu itsenäisyys vain ollessaan yksin; ihmisen pitää toeuttaa itsenäisyytensä myös parisuhteessa ja se on kyllä oma tehtävä.

Minusta sinun pitäisi pettää miestäsi ja kokea se asia, voipi olla, että tajuaisit, että vieraan miehen kyydeillä ei oikein tätä ongelmaa ratkaista, tai se voi olla käänne parempaan, jos oikein ääliön kohtaisit.

 

[jooo-o]

Lähde, jos tiedät ja tunnet, että nykyinen suhteesi tule koskaan antamaan sinulle niitä asioita, joita pidät hyvinvointisi kannalta ehdottomina.

Jää miettimään ja arvioi tilannetta uudelleen, jos et ole asiasta varma. Muista silloin, että jos mielesi vaeltaa toisessa miehessä, teillä ei koskaan ole mahdollisuuksia. kaikki yritys on silloin turhaa ajan haaskausta.

Elämässä täytyy tehdä päätöksiä, jatkuvassa epäselvässä ja vellovassa elämässä eläminen sumentaa pidemmän päälle kykyä ajatella järkevästi. Hyväksy myös se, että et välttämättä tiedä juuri nyt mitä sinä tahdot, mutta laita itsellesi päivämäärä, milloin päätöksiä täytyy alkaa syntyä.

Tahto ja halu ovat kivoja asoita. Elämänsä voi kuluttaa tahtomalla ja haluamalla aina jotakin. Tai sitten voi ottaa härkää sarvista ja alkaa elää. Tekemään työtä perheensä, parisuhteensa ja itsensä eteen.

 

[no]

en minä voi sanoa, että eroa. Minulla on vain yhden ihmisen näkemys asioista. Minusta kolmannen ihmisen läsnäolo , siis pariterapia voisi auttaa. Silloin keskustelu ei päättyisi aina samoihin kaavoihin ja hän toisi uutta ajateltavaa molemmille.

Ero ei ole nyt ensimmäinen vaihtoehto, koska se voisi jopa rikkoa enemmän kuin sillä saavutettaisiin.

 

[Hyvin sanottu]

Tahto ja halu ovat kivoja asoita. Elämänsä voi kuluttaa tahtomalla ja haluamalla aina jotakin. Tai sitten voi ottaa härkää sarvista ja alkaa elää. Tekemään työtä perheensä, parisuhteensa ja itsensä eteen.

Erittäin hyvin sanottu! Koitan itsekin seurata tuota ohjetta tulevaisuudessa enkä enää jossittele tai odottele toisen päätöksentekoa. Otan härkää sarvista ja sitten mentiin!

 

[paha ihminen]

no:lle:

Kyse ei ole siitä ettei mieheni tee kuten haluan vaan siitä, että haluamme niin eri asioita. Huomaan kyllä selvästi että mies pahoittaa mielensä, koska pitää mykkäkoulua ja osoittaa mieltään paiskomalla ovia jne. Enkä voi sisustaa oman mieleni mukaan koska kotimme on kuitenkin yhteinen ja sitä koskevat päätökset pitäisi tehdä yhdessä, emme vain pääse yhteisymmärrykseen kun toinen haluaa mustan ja toinen valkoisen sohvan eikä harmaa kelpaa kummallekaan. Olen nyt alkanut pitää oman pääni ja sanomaan ei, kyllä on ollut jäätävä ilmapiiri, kumpikin istuu vain hiljaa.

Noloa myöntää tässä vaiheessa mutta tuo pettäminen on jo kerran kokeiltu, suhteen alkupuolella, sängyssä emme kuitenkaan olleet. Mies tietää ja asia on käsitelty jo aikaa sitten. En lähtisi uudestaan siihen.

Sitten tuosta jooo-o:n viestistä:
"Lähde, jos tiedät ja tunnet, että nykyinen suhteesi tule koskaan antamaan sinulle niitä asioita, joita pidät hyvinvointisi kannalta ehdottomina."

Niin, jos näin jatkuu niin lähdenkin.

"Muista silloin, että jos mielesi vaeltaa toisessa miehessä, teillä ei koskaan ole mahdollisuuksia. kaikki yritys on silloin turhaa ajan haaskausta."

Rakastanko miestäni oikeasti, jos pystyn häntä pettämään ja ajattelemaan toista miestä? En usko.

"Tai sitten voi ottaa härkää sarvista ja alkaa elää. Tekemään työtä perheensä, parisuhteensa ja itsensä eteen. "

Kun en enää haluaisi tehdä töitä tämän parisuhteen eteen. Olen jo liian pitkään heittänyt omia tarpeitani sivuun.

 

[no]

Aika pitkälle olet päätöksesi tehnyt. Minä sanon tässä kohdassa, että ei ole mitään järkeä tehdä päätöstä erosta, jos ei sitä sano myös puolisolle siinä vaiheessa, kun sitä alkaa itse miettimään. Yksipuolinen päätös erosta ei anna edes mahdollisuutta toiselle muuttua. Mies muuttuu vasta silloin, kun selkä on seinää vasten.

 

[paha ihminen]

Mieheni oli aivan kauhuissaan, kun keväällä ja kesällä puhuin pahasta olostani, vapauden kaipuusta, asumuserosta ja jopa erosta. Suoraan ehdotin asumuseroa mutta vastaus kuului: "Mitä tahansa muuta muttei sitä." Lupasi maat ja taivaat muttei oikeastaan mikään ole muuttunut. Vannoi rakkauttaan muttei se ihan oikeasti näy eikä tunnu missään, ihan kuin olisi vain toistellut jotain fraaseja. Miksi minä edes tätä selittelen?

 

[no]

Mieheni oli aivan kauhuissaan, kun keväällä ja kesällä puhuin pahasta olostani, vapauden kaipuusta, asumuserosta ja jopa erosta. Suoraan ehdotin asumuseroa mutta vastaus kuului: "Mitä tahansa muuta muttei sitä." Lupasi maat ja taivaat muttei oikeastaan mikään ole muuttunut. Vannoi rakkauttaan muttei se ihan oikeasti näy eikä tunnu missään, ihan kuin olisi vain toistellut jotain fraaseja. Miksi minä edes tätä selittelen?

Hyvä, että olet sanonut. Voisitteko mennä vielä pariterapiaan, jos mies ei sinne lähde, niin eroa sitten heti?

 

[paha ihminen]

Hyvä, että olet sanonut. Voisitteko mennä vielä pariterapiaan, jos mies ei sinne lähde, niin eroa sitten heti?

En tiedä olisiko terapiasta apua enää tässä vaiheessa, omien tunteideni perusteella tilanne on melko toivoton. Täytyy kuitenkin vielä harkita ja pohtia asiaa. Lupasinhan miehelleni aikaa kevääseen saakka, hänhän lupasi muuttaa silloin pois. Katsotaan nyt. Suuret kiitokset sinulle "no" siitä, että olet jaksanut lukea ja kommentoida!

 

[no]

Ei kestä kiitellä. Elämä on elämän mittainen kasvuprojekti. Teistä enemmän on kasvunvaraa miehelläsi, kun ei ymmärrä antaa sinulle kaipaamaasi tilaa. Sinulle taas helpointa olisi, jos osaisit ottaa oman tilan peilaamatta sitä mieheesi ja hänen sanomisiinsa. Jos onnistuisitte näissä kahdessa asiassa, niin ero olisi turha.

Voimia, lähetän pienen ihmeen

 

[myrkkysumakki]

Minulla oli tässä hirveä ryppy rakkaudessa, joka johti asumuseroon jne.

Muutaman kuukauden eron jälkeen aloitimme pikkuhiljaa keskustelun aiheesta: "Uhrasin kaiken, enkä saanut mitään." Eromme oli silloin jo ollut jonkun aikaa vireillä.

Totesin, että on hyvin traagista mutta myös jotenkin koomista, jos kaksi ihmistä antaa kaikkensa toisilleen mutta kumpikaan ei saa mitään.

Olimme kumpikin hyvin katkeria toisillemme, koska toinen ei ollut antanut sitä, mitä toivoimme.

Minäkin olin esimerkiksi aina pitänyt punaisesta sisustuksessa. Kun erosimme, hankin ihanat punaiset lakanat. Koko liiton ajan olimme ostaneet vain harmaita ja ruskeita lakanoita, koska mies niin halusi.

Ällistykseni oli suuri, kun vieraillessani exäni luona kahvilla, havaitsin hänenkin hankkineen punaiset lakanat. Hän kertoi aina halunneensa ne. Mutta kun minä olin kuulemma estänyt.

Kun hän vieraili minun luonani ja tarjosin jäätelöä, pahoittelin, ettei minulla ollut hänen suosikkiaan marjajäätelöä. Olin näet siirtynyt kokonaan ostamaan omaa suosikkiani pähkinä- ja karamellijäätelöä.

Hän sanoi, että se oli ollut aina hänenkin suosikkinsa. Jo lukioaikoina hän oli säästänyt saadakseen juuri tietyn merkkistä pähkinäjäätelöä.

Tunsimme itsemme ääliöiksi. Aloimme keskustelemaan tutustuaksemme toisiimme kunnolla, sillä selvästi ensimmäiset 10 vuotta olivat menneet enemmän oletusten varassa. Väärien oletusten varassa vielä kaiken lisäksi.

Koimme ihan uuden ihanan seurustelujakson ja nykyään olemme hyvin onnelliset. Muutimme uudelleen yhteen pari vuotta sitten, ja nykyään kumpikin tekee niitä asioita mistä pitää. Ja kas kummaa - aika monet niistä ovat yhteisiäkin.

 

[paha ihminen]

Sinulle taas helpointa olisi, jos osaisit ottaa oman tilan peilaamatta sitä mieheesi ja hänen sanomisiinsa. )

Liittyykö tuohon tämä seuraava tilanne?

Keskustelimme miehen kanssa eilen ja kerroin taas, että olen onneton ja tyytymätön koska minulla ei ole omaa tilaa eikä aikaa. Tarvitsisin miehen tukea ja apua lastenhoidossa jotta saisin sitä tilaa ja aikaa, muttei sitä kuulemma pysty antamaan koska on itse niin onneton minun alakuloisuudestani johtuen. Tuntui taas niin turhalta koko keskustelu, aina mies kääntää jutut minua vastaan. Pitäisikö minun siis ottaa väkisin se oma aika ja tila ja pakottaa mies tukemaan vaikka ei sitä selvästikään halua? Vai kumman tässä nyt pitäisi joustaa? En saa omaa aikaa niin kauan kuin olen alakuloinen enkä voi piristyä ellen saa omaa aikaa. *huokaus*

 

[subbis]

Sinun pitää ehdottomasti ottaa itse sitä omaa aikaa. Tein itse aikoinaan sen virheen pienten lasten kanssa, että jäin odottamaan mieheltä tukea. Mieheni oli (ja on vieläkin) huono lukemaan ajatuksia ja olemaan aktiivinen. Mies on aina ollut sellainen "perässävedettävä" ja minä siis olen ollut se aktiivinen touhuaja.

Tajusin vasta vuosien päästä, että olin itse ajatellut, että ainoa oikea tapa on se, että miehen pitäisi tarjota minulle sitä vapaata aikaa osoittamalla, että mene nyt uimaan tai lähde vaikka kävelylle, niin hoidan seuraavat kaksi tuntia lapsia. Aloita sillä, että sovit vaikkapa kerran viikossa jonkun harrastuksen (kiinteä päivä ja kiinteä aika tai esim. sovi joka viikonloppu aina tulevan viikon ikioma aikasi miehen työvuorojen mukaan). Harrastus voi olla maksullinen tai se voi olla ihan vain esim. 1,5 tuntia sinun laatuaikaasi, jonka voit käyttää haluamallasi tavalla esim. käyt leffassa/kävelyllä/kaverilla/näyteikkunaostoksilla/kirjastossa lukemassa lehtiä jne.

Miehesi saattaa myös lamaantua siitä, jos hän ei osaa auttaa sinua ja apeaa mieltäsi. Hänellä ei ehkä ole kokemusta siitä, miten tuetaan toista. Kaikkien ihmisten empatiakyky ja taito tarttua ajatuksista tekoihin ei ole yhtäläinen. Miehesi saattaa myös olla ahdistunut sinun ahdistuksesi vuoksi.

 

[paha ihminen]

En enää jaksaisi vetää miestä perässäni. Ja toisekseen, en pidä siitä, että minun pitää aina lähteä jonnekin saadakseni olla rauhassa. En pysty aina täysin rentoutumaan toisten ihmisten seurassa, haluaisin vain olla yksin, mieluiten kotona. Mies voisi napata muksut kainaloonsa ja mennä jonnekin muttei kuulemma huvita. Ja tästä on puhuttu monet kerrat.

 

[no]

Teillä on nyt lumiukko sisällä, tai ulkona, siis miehesi on kuin lumiukko. Ei hän kylmä ole eikä jäinen; hän ei osaa tehdä enää mitään, hän on aivan lukossa kanssasi. Mies ajattelee niin, että ei tässä ole mitään hätää sisällä on lämmintä ja ruokaa on riittävästi. Se riittää miehelle; hänen elämänsä vaatimukset ovat täytetyt.
Nyt varmaan tajuat, että sinun vaatimuksesi, siis aivan oikeutetut, ovat täysin utopiaa miehelle; miten joku voi vielä jotakin haluta, kun meillä on kaikki hyvin. Teidän ajatuksenne eivät kohtaa lainkaan. Mutta ei se ole miehen huonoutta, eikä edes miehen vika. SE ON uusi asia hänelle.

Parhaiten saat asian menemään miehelle perille halaamalla häntä ja sitten kertomalla mitä haluat ja miksi. Anna miehelle aikaa sisäistää tippaleipäsi. Hänen ajatusmallinsa muuttuu, mutta se vaatii hänen hyväksynnän ja se ottaa hetken aikaa.

Edelleen tsemppiä..