Moni täälläkin on täällä vaan pitämässä kulisseja yllä.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "SoileM"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Jaa, mie oon aidosti onnellinen ja tyytyväinen elämääni, toki miullakin on huonoja päiviä,
kuten varmaan muillakin. :)
 
Onhan niitä täällä ihan riittämiin.
Alussa pidinkin erästä kirjoittelijaa niin herttaisena, aitona ja lämminsydämisenä, välillä huokaillen kunpa itsekin olisin enemmän tuollainen.
Ei montaa viikkoa tarvinnut hänen kirjoituksiaan lueskella, kun selkeni miten inhottavatkin kommentit saa peitettyä tuohon herttaisuuden, "fiksuuden" verhoon. Uskomaton "täydellinen äiti"- show meneillään.
Epäaitoa, niin epäaitoa että joskus täytyy kokonaan jättää avaamatta keskustelut joihin hän innokkaasti osallistuu.
 
[QUOTE="vieras";24989345]Onhan niitä täällä ihan riittämiin.
Alussa pidinkin erästä kirjoittelijaa niin herttaisena, aitona ja lämminsydämisenä, välillä huokaillen kunpa itsekin olisin enemmän tuollainen.
Ei montaa viikkoa tarvinnut hänen kirjoituksiaan lueskella, kun selkeni miten inhottavatkin kommentit saa peitettyä tuohon herttaisuuden, "fiksuuden" verhoon. Uskomaton "täydellinen äiti"- show meneillään.
Epäaitoa, niin epäaitoa että joskus täytyy kokonaan jättää avaamatta keskustelut joihin hän innokkaasti osallistuu.[/QUOTE]

Kerro nyt kuka.
 
Ehkä onnellisuus tulee ainakin osittain siitä, että ihmisellä on tunne (tai illuusio) siitä että hän on vapaa ja hallitsee omaa elämäänsä.
Mulla ainakin suuri osa onnellisuudestani tulee juuri tuosta. Tietoisuus siitä, että jos joku asia jonain päivänä tökkiikin, voin - yleensä - tehdä asialle jotain. Toki elämässä voi tapahtua asioita, joille ei voi mitään. Mutta jos hyväksyy ne asiat, joita ei voi muuttaa, ja muuttaa elämässään ne epäkohdat, joihin voi vaikuttaa, ollaan jo aika hyvällä tiellä kohti onnellisuutta. Mulle ei onnellisuus ole mitään hypeä, jonka ansiosta kiljahtelisi pitkin päivää onnesta. Onnellisuus on mielentila, jossa ei koe tarvetta muuttaa - ainakaan vähään aikaan - yhtään mitään.
 
Mä olen tehnyt ihan tietoisen valinnan siinä, että yritän aina muistaa korostaa niitä asioita mitkä on hyvin ja välttää "valittamista". Siis jos joku asia on vituillaan, yritän miettiä miten sen voisi korjata ja jos ei onnistu, yritän päästä siitä yli. Ts. en jää märehtimään huonoja asioita elämässäni. Positiivisuus ruokkii positiivisuutta ja kun yrittää aina ajatella niitä asioita jotka on hyvin - sitä tuntee itsensä onnellisemmaksi. Ja ehkä niistä asioista tulee sitten puhuttua kavereiden kesken/täällä/töissä/naamakirjassa/tiesmissä. Lähimmät ystävät tietää myös ne kipukohdat, mutta pyrin nostamaan niitä asioita esille mahdollisimman vähän ja keskittymään siihen mistä tykkään, mistä nautin, mistä olen onnellinen, ylpeä, mihin olen tyytyväinen :)

Mä olen jo usean vuoden ajan lukenut paljon henkiseen hyvinvointiin liittyvää kirjallisuutta ja käynyt kuuntelemassa luentoja aiheesta. Yksi ihan keskeinen ajatus niissä kaikissa on positiivinen ajattelu. Juuri tuo, että positiivisuus ruokkii positiivisuutta. Ja vastaavasti negatiivisuus ruokkii negatiivisuutta. Ei minustakaan yhdessä yössä tullut positiivisesti asioihin ja elämään suhtautujaa, vei se useamman vuoden. Mutta kun siihen opetteli ja huomasi, miten suuri merkitys sillä - täysin ilmaisella asialla - oli elämääni, en nähnyt mitään syytä palata takaisin peruspessimistiksi.
 
  • Tykkää
Reactions: Jätkä
Aloittajan kommenteista tulee fiilis että kirjoitit niin tai näin, positiiviset kommentit ovat enemmän ja vähemmän kaunopuheiksi verhoiltua vittuilua.

Voihan sen toki noinkin ajatella, jos haluaa, tosin ihminen joka ei voi uskoa että joku voisi olla oikeasti onnellinen tai tyytyväinen johonkin tuskin on sitä itse, että ehkä siinä olisi se mitä kannattaa ensimmäisenä lähteä muuttamaan ;)
 
No jos Ap tunnistaa nämä kierot ja ovelat onnesta haastajat, eihän asian pitäisi sinun napaasi millään tavalla kutittaa. Me vähemmän "viisaat" saadaan ihan rauhassa nauttia muidenkin onnesta.
 
Joo, tuun tänne aina paisuttelemaan onneani!


No ei ku hei oikeesti, miten sä luulet, että joku saa tunteen, että hallitsee elämäänsä, jos on PAKKO käydä nettisivulla? Ei, se ei tuo mitään hallinnan tunnetta, päinvastoin.
 

Yhteistyössä