Huomisaamuna menen esikoisen kanssa Tyksiin kardiologille. Tehdään sydämen ultraäänitutkimus ja sydänlääkäri tutkii tytön.
Tuskin likassa mitään vikaa on. Mutta hänellä on jo aika kauan ollut sydämessä sivuääni, joka viimeisimmällä lääkärikäynnillä todettiin voimakkaaksi ja kuulemma "oudon kuuloiseksi". Lääkäri sanoi heti, että asia täytyy selvittää, ja laittoi lähetteen eteenpäin. Huomasin heti ilmeestä, kun hän kuunteli tytön sydäntä, että kaikki ei ole ihan kuten pitäisi. Tajusin sen jo ennen kun hän sanoi mitään, ja sanoinkin että "sieltä kuuluu jotain mitä ei pitäisi, eikö?".
Tytöllä on myös mm. lähes aina yskää (yöyskää etenkin) ja hän nukkuu kovin paljon ikäisekseen: 14-15 tunnin unet vuorokaudessa eivät ole mitenkään erikoista hänelle. Hän on usein ihan kalpea, vitivalkoinen, ja silmänaluset ovat tummat.
Mutta hänen suunsa ympärys ei sinerrä, eikä hän ole syrjäänvetäytyvä lapsi vaan aina touhuamassa jotain, aina liikkeessä.
Joskin hän on yhä useammin sanonut ettei jaksa juosta, ei jaksa kävellä, ei jaksa kiipeillä.
Mutta hän on kasvanut hyvin ja kehittynyt hyvin.
Huomisessa pelottaa se, että vaikka mulla on nyt täysin terve lapsi, huomenna tilanne voi muuttua. Tutkimus toki on hyvä juttu, tuo selvyyttä tilanteeseen ja mitä todennäköisimmin poistaa huolet, mutta silti pelottaa.
Ja jotta viikko olisi täydellinen, on kuopuksella tiistaina eeg-tutkimus puhumattomuuden ja raivokohtausten takia, ja mulla torstaina kilpirauhaskokeet :| . Kaikki kertarysäyksellä.
Pitäkää peukkuja, että kaikista saadaan hyviä uutisia =)
Tuskin likassa mitään vikaa on. Mutta hänellä on jo aika kauan ollut sydämessä sivuääni, joka viimeisimmällä lääkärikäynnillä todettiin voimakkaaksi ja kuulemma "oudon kuuloiseksi". Lääkäri sanoi heti, että asia täytyy selvittää, ja laittoi lähetteen eteenpäin. Huomasin heti ilmeestä, kun hän kuunteli tytön sydäntä, että kaikki ei ole ihan kuten pitäisi. Tajusin sen jo ennen kun hän sanoi mitään, ja sanoinkin että "sieltä kuuluu jotain mitä ei pitäisi, eikö?".
Tytöllä on myös mm. lähes aina yskää (yöyskää etenkin) ja hän nukkuu kovin paljon ikäisekseen: 14-15 tunnin unet vuorokaudessa eivät ole mitenkään erikoista hänelle. Hän on usein ihan kalpea, vitivalkoinen, ja silmänaluset ovat tummat.
Mutta hänen suunsa ympärys ei sinerrä, eikä hän ole syrjäänvetäytyvä lapsi vaan aina touhuamassa jotain, aina liikkeessä.
Joskin hän on yhä useammin sanonut ettei jaksa juosta, ei jaksa kävellä, ei jaksa kiipeillä.
Mutta hän on kasvanut hyvin ja kehittynyt hyvin.
Huomisessa pelottaa se, että vaikka mulla on nyt täysin terve lapsi, huomenna tilanne voi muuttua. Tutkimus toki on hyvä juttu, tuo selvyyttä tilanteeseen ja mitä todennäköisimmin poistaa huolet, mutta silti pelottaa.
Ja jotta viikko olisi täydellinen, on kuopuksella tiistaina eeg-tutkimus puhumattomuuden ja raivokohtausten takia, ja mulla torstaina kilpirauhaskokeet :| . Kaikki kertarysäyksellä.
Pitäkää peukkuja, että kaikista saadaan hyviä uutisia =)