mua tympii

[kyllästynyt]

mun mies ei tee mun kanssa mitään.
olen ehdottanut elokuviin menoa, et mentäis ulos syömään, käytäis teatterissa (haluaisin nähdä sen vuonna 85 ja tiedän et mies tykkäis siit alivuokralaisesta), oon ehdottanu et käytäs yhdessä ruokaostoksilla ja kokattais yhdessä, oon pyytäny sitä lenkille mun kans ja olis kiva käydä vaikka ikeassa yhdessä (ei oo koskaan käyty).

mut ei väkisin. pitkin hampain se suostuu vetää mun apuna lakanoita ja harvoin saan sen edes sohvalle viereen. viikonloppuna yritin sängyssä mennä sen kainaloon kun mun paleli niin paljon, mut olin kuulema niin kylmä et sain pysyä yksin oman peittoni alla.

onko tässä enää mitää järkeä jos toinen tekee kaikkensa eikä ole tyytyväinen ja toiselle ei kelpaa mikään ja sille taas kaikki on ihan ok.

eikä koko aikaa ja joka viikko tarvii mitää spesiaalia tehdä, mutkun me ei tehdä ikinä mitää.

 

[Pajukko]

Meillä on sama homma. Asiasta on nyt vuoden verran puhuttu. Miehellä ei ole oikeastan mitään mielenkiintoa yhdessä oloon. Miehellä kaikkea muuta mitä tekee. Ei ole mitään järkeä. Vuoden päästä eroaa meidän tiet.

 

[Tiuski]

Täällä kans samas tilantees oleva... Ja kyl voi välil veetuttaa.... Onneks on ystäviä joidenka kans voi mennä!

 

[noona]

Meillä on sama homma. Asiasta on nyt vuoden verran puhuttu. Miehellä ei ole oikeastan mitään mielenkiintoa yhdessä oloon. Miehellä kaikkea muuta mitä tekee. Ei ole mitään järkeä. Vuoden päästä eroaa meidän tiet.

miksi vuoden päästä?

:hug: molemmille.

 

[kyllästynyt]

mullakin on ystäviä joiden kanssa menen ja viihdyn, mutta kun mä hullu haluaisin mennä jsokus ton miehenkin kanssa. mä haluan tehdä sen kanssa asioita ja vaikkei sais, niin oon järjettömän kateellinen mun kavereille jotka tekee miestensä / vaimojensa / perheidensä kanssa kaikkee.
me ei ikinä tehdä mitää, ei käydä edes kaupassa yhdessä.

 

[CorpseBride]

Se alivuokralaien Tampereen Teatterissa on HILLITÖN! Raahaa miehes vaikka väkisin sinne!

 

[kyllästynyt]

mä olen nähnyt sen alivuokralaisen kahdesti ja haluaisin viedä miehenkin sitä katsomaan, mut viides kerta toden sano ja en oo jaksanu ees enää vongata sitä, kerran jopa järkkäsin kaiken kyytejä myöten valmiiks et oltais voitu jäädä vähän radalle sen jälkeen, mut ei käyny herralle.

 

[Pajukko]

Meillä on sama homma. Asiasta on nyt vuoden verran puhuttu. Miehellä ei ole oikeastan mitään mielenkiintoa yhdessä oloon. Miehellä kaikkea muuta mitä tekee. Ei ole mitään järkeä. Vuoden päästä eroaa meidän tiet.

miksi vuoden päästä?

:hug: molemmille.

Valmistun ammattiin vuoden päästä ja muutan lasten kanssa kotipaikkakunnalle. Mies jää tänne suorittaan omat opinnot loppuun. Saa nähdä sitten muutetaanko enää saman katon alle.

 

[kyllästynyt]

mä en osaa luovuttaa ja se mua ahdistaa tosi paljon. kiva et tuhlaan elämääni siihen et petyn jatkuvasti.

 

[Tiuski]

mullakin on ystäviä joiden kanssa menen ja viihdyn, mutta kun mä hullu haluaisin mennä jsokus ton miehenkin kanssa. mä haluan tehdä sen kanssa asioita ja vaikkei sais, niin oon järjettömän kateellinen mun kavereille jotka tekee miestensä / vaimojensa / perheidensä kanssa kaikkee.
me ei ikinä tehdä mitää, ei käydä edes kaupassa yhdessä.

Olishan se kiva et olis edes sellanen olo et ollaan perhettä,mut aika vaikeet ku toinen lähe mukaan...
Moni luule et mä oon yh ku ne ei oo koskaan nähny mun "miestä".
Kerran kysyin mun kaverilt et uskotko sä jos mä sanon et mul on mies....