Muita jotka ei saa "lomaa" lapsista?

[lunacy sioux]

Mun lomat lapsista on vikan 4 vuoden aikana vietetty synnärillä

Mä en pahemmin ole lomaksi kokenut noita synnärikeikkoja, kun en pahemmin viihdy siellä. Tai ne päivät menee, mutta ne yöt on piiiiiiiitkiä.

Mulla oli tästä nuorimmaisesta olo synnärillä kuin olis hotellissa ollut! Oli oma huone omalla kylppärillä ja wc:llä, oli oma tv (jota tosin en paljon ehtinyt katsella). Mutta se rauha oli parasta! =)

Synnytitkö Taysis?
Mun "lomani" siel alkoi sillä et pääsin vauvan kanssa makaan osaston käytävälle. Siinä sit odoteltiin milloin vapautuu huoneesta se "hottelintasoinen paikka"

 

[Mrs Cunningham]

Ymmärrän sinua täysin. Miehet eivät taas ymmärrä lainkaan, miksi he eivät saisi olla ja mennä kuten ennen lasten syntymää-meidän on se kerrottava heille ja pidettävä huoli omista oikeuksistamme. Ei meille vapaa-aikaa (lue= kuulee omat ajatuksensa ja hengittää rennosti) kukaan tule tarjoamaan jollemme sitä uskalla vaatia... Itse kävin jaksamisen tuollapuolen eli romahdin, ennenkuin sekä itse tajusin ja mieheni myös että äiti tarvitsee myös hengitysvapaata. Mutta silti vieläkin joudun vaatimaan omia oikeuksiani ja huomauttamaan herran menoista jos haluan että homma toimii. Lapset tuossa iässä kuin sinulla nyt, aapee, ovat todellakin vaativia. Henkinen jaksaminen on tuolloin äidillä kortilla jos ei välillä pääse "pois" Se joka tätä ei ymmärrä, jääköön puolestani omien ajatustensa kanssa sinne missä pippuri kasvaa. Ei kukaan jaksa olla täysilla oma itsensä, vaimo ja äiti jos elää täysin toisten ehdoilla 24/7 vuosikausia. Eivät äidit ole mitään hoitoautomaatteja, kun lapsi syntyy, on molempien vanhempien sitouduttava sen hoitamiseen ja toistensa vaalimiseen. Voimia Sinulle ja uskallusta vaatia omaa aikaa. Miehesi tuntuu olevan tosi itsekäs kun ei edes yhtä kertaa voi tuosta traditiosta luopua kun teillä on se pikkuinenkin talossa. Olisi hänen velvollisuutensa hankkia sinulle helpotusta matkansa ajaksi jos ei anna periksi ja jää pois reissusta. Eli hankkii isommille lapsille hoitopaikan koko matkansa ajaksi, hän vie ja hakee. Palaatko kertomaan miten jakselet sitten myöhemmin? :hug:

 

[poikia3]

esikoinen non syntynyt 22 vuotta sitten ja päivääkään ei ole ollut vapaata lapsista, enkä mä olen halunnutkaan. lapset on osa perhettä ja elämää, ei ne ole työmaa, josta kuuluu saada vapaa päiviä

No sinä olet sinä ja minä ONNEKSI minä. Mulla on muutakin elämää kuin lapset ja voin sen ihan suureen ääneen sanoa! Mun muihin elämänalueisiin, joihin lapset eivät kuulu on parisuhde ja seksielämä, työ, omat aikuiset ystäväni, aikuisten juhlat ja harrastukseni. Eli ei lapset kyllä kuulu mun jokaiseen elämän osa-alueeseen vaikka ovatkin se tärkein juttu. Mä en heidän kauttaan elä enkä aio koskaan niin tehdä.

No jaa. Minulla on 3 lasta, esikko käy isällään, joten hänestä olen säännöllisesti erossa. Keskimmäinen on nyt 6 vuotta, ja sairaalassa olen ollut ne kerrat, kun olen hänestä erossa ollut - siis muutaman yön. Ja pienimmäisestä en ole ollut yhtään yötä erossa.

Päivisin lapset ovat olleet hoidossa.

Ja on minulla parisuhde, seksielämä, työ, omat aikuiset ystäväni ja aikuisten juhlat, harrastukset ovat jäähyllä - niille kun ei tahdo kiireisessä arjessa jäädä aikaa.

Enkä minäkään lasteni kautta elä. Enkä kauheasti ole niitä yövapaita kaivannut, aikaa voi ottaa parisuhteelle lasten nukkuessa, ja jopa lasten valvoessakin ja omaa aikaa saa puolison hoitaessa lapsia.

Mutta lomaa lapsista en minä ole kaivannut. Joku toinen kaipaa ja se minusta on ihan ok. Mutta musta on aika käsittämätöntä ajatus, että jos joku ei ole lapsistaan erossa, tämä elää lastensa kautta.

 

[huppaloora]

Mutta musta on aika käsittämätöntä ajatus, että jos joku ei ole lapsistaan erossa, tämä elää lastensa kautta.

Se on nyt niin kovasti muodissa että pitää olla omaa aikaa ja lapsista PITÄÄ PÄÄSTÄ EROON välillä.. (asia jota minä en ymmärrä...)

 

[Sabira]

Mun lomat lapsista on vikan 4 vuoden aikana vietetty synnärillä

Mä en pahemmin ole lomaksi kokenut noita synnärikeikkoja, kun en pahemmin viihdy siellä. Tai ne päivät menee, mutta ne yöt on piiiiiiiitkiä.

Mulla oli tästä nuorimmaisesta olo synnärillä kuin olis hotellissa ollut! Oli oma huone omalla kylppärillä ja wc:llä, oli oma tv (jota tosin en paljon ehtinyt katsella). Mutta se rauha oli parasta! =)

Synnytitkö Taysis?
Mun "lomani" siel alkoi sillä et pääsin vauvan kanssa makaan osaston käytävälle. Siinä sit odoteltiin milloin vapautuu huoneesta se "hottelintasoinen paikka"

Joo, Taysissa olin. Ja niin mäkin ensin siinä käytävällä odottelin. Ja onni sitten potkas, kun ihan oman huoneen sain. =)

 

[Kotiäiti Narniasta]

esikoinen non syntynyt 22 vuotta sitten ja päivääkään ei ole ollut vapaata lapsista, enkä mä olen halunnutkaan. lapset on osa perhettä ja elämää, ei ne ole työmaa, josta kuuluu saada vapaa päiviä

No sinä olet sinä ja minä ONNEKSI minä. Mulla on muutakin elämää kuin lapset ja voin sen ihan suureen ääneen sanoa! Mun muihin elämänalueisiin, joihin lapset eivät kuulu on parisuhde ja seksielämä, työ, omat aikuiset ystäväni, aikuisten juhlat ja harrastukseni. Eli ei lapset kyllä kuulu mun jokaiseen elämän osa-alueeseen vaikka ovatkin se tärkein juttu. Mä en heidän kauttaan elä enkä aio koskaan niin tehdä.

No jaa. Minulla on 3 lasta, esikko käy isällään, joten hänestä olen säännöllisesti erossa. Keskimmäinen on nyt 6 vuotta, ja sairaalassa olen ollut ne kerrat, kun olen hänestä erossa ollut - siis muutaman yön. Ja pienimmäisestä en ole ollut yhtään yötä erossa.

Päivisin lapset ovat olleet hoidossa.

Ja on minulla parisuhde, seksielämä, työ, omat aikuiset ystäväni ja aikuisten juhlat, harrastukset ovat jäähyllä - niille kun ei tahdo kiireisessä arjessa jäädä aikaa.

Enkä minäkään lasteni kautta elä. Enkä kauheasti ole niitä yövapaita kaivannut, aikaa voi ottaa parisuhteelle lasten nukkuessa, ja jopa lasten valvoessakin ja omaa aikaa saa puolison hoitaessa lapsia.

Mutta lomaa lapsista en minä ole kaivannut. Joku toinen kaipaa ja se minusta on ihan ok. Mutta musta on aika käsittämätöntä ajatus, että jos joku ei ole lapsistaan erossa, tämä elää lastensa kautta.

Niinpä....

 

[huppaloora]

esikoinen non syntynyt 22 vuotta sitten ja päivääkään ei ole ollut vapaata lapsista, enkä mä olen halunnutkaan. lapset on osa perhettä ja elämää, ei ne ole työmaa, josta kuuluu saada vapaa päiviä

No sinä olet sinä ja minä ONNEKSI minä. Mulla on muutakin elämää kuin lapset ja voin sen ihan suureen ääneen sanoa! Mun muihin elämänalueisiin, joihin lapset eivät kuulu on parisuhde ja seksielämä, työ, omat aikuiset ystäväni, aikuisten juhlat ja harrastukseni. Eli ei lapset kyllä kuulu mun jokaiseen elämän osa-alueeseen vaikka ovatkin se tärkein juttu. Mä en heidän kauttaan elä enkä aio koskaan niin tehdä.

No jaa. Minulla on 3 lasta, esikko käy isällään, joten hänestä olen säännöllisesti erossa. Keskimmäinen on nyt 6 vuotta, ja sairaalassa olen ollut ne kerrat, kun olen hänestä erossa ollut - siis muutaman yön. Ja pienimmäisestä en ole ollut yhtään yötä erossa.

Päivisin lapset ovat olleet hoidossa.

Ja on minulla parisuhde, seksielämä, työ, omat aikuiset ystäväni ja aikuisten juhlat, harrastukset ovat jäähyllä - niille kun ei tahdo kiireisessä arjessa jäädä aikaa.

Enkä minäkään lasteni kautta elä. Enkä kauheasti ole niitä yövapaita kaivannut, aikaa voi ottaa parisuhteelle lasten nukkuessa, ja jopa lasten valvoessakin ja omaa aikaa saa puolison hoitaessa lapsia.

Mutta lomaa lapsista en minä ole kaivannut. Joku toinen kaipaa ja se minusta on ihan ok. Mutta musta on aika käsittämätöntä ajatus, että jos joku ei ole lapsistaan erossa, tämä elää lastensa kautta.

Niinpä....

Saanko pitää sädekehäni jos ilmoitan että omat lapseni menivät hoitoon vasta nyt 2.6 kun omat työni (4h/päivä)alkoivat?(hoitoaika joko klo 9.40-14.10 tai 12.30-14.10 ja välillä viikollakin vapaapäivillä kotona ovat) Esikko tosin kävi viime talvena viitenä päivänä viikossa 4h päivässä eskarissa.. kuopus sentään oli nuokin ajat kotona.Kun tästä näkyy nyt ihan kisa tulevan..

 

[hannamaria]

Mutta musta on aika käsittämätöntä ajatus, että jos joku ei ole lapsistaan erossa, tämä elää lastensa kautta.

Se on nyt niin kovasti muodissa että pitää olla omaa aikaa ja lapsista PITÄÄ PÄÄSTÄ EROON välillä.. (asia jota minä en ymmärrä...)

Enkä minä. Eikö niitä "omia menoja" voi sovitella ihan siihen muuhun elämään? Esim niin päin, että kun lapsi menee mummulle kylään, niin menisi puolison kanssa kahestaan käymään jossain? Miksi sen pitää mennä niin päin että "meidän pitää päästä ensi viikolla kahdestaan ulos syömään ja mummu ei suostu ensi viikolla hoitamaan lapsia". Varmaan (ainakin moni perhe ) käy perheenä kylässä mummulassa. Voisihan joku kerta (jos haluaa ) sopia mummun kanssa että vain lapset menevät...

Olen ennen tämän palstan lukua luullut, että isovanhemmilla on OIKEUS olla lastenlasten kanssa, ei VELVOLLISUUS, kuten täältä saa lukea ("mummu ei ota lapsia hoitoon ja parisuhteemme kärsii" :headwall: )

 

[Kotiäiti Narniasta]

esikoinen non syntynyt 22 vuotta sitten ja päivääkään ei ole ollut vapaata lapsista, enkä mä olen halunnutkaan. lapset on osa perhettä ja elämää, ei ne ole työmaa, josta kuuluu saada vapaa päiviä

No sinä olet sinä ja minä ONNEKSI minä. Mulla on muutakin elämää kuin lapset ja voin sen ihan suureen ääneen sanoa! Mun muihin elämänalueisiin, joihin lapset eivät kuulu on parisuhde ja seksielämä, työ, omat aikuiset ystäväni, aikuisten juhlat ja harrastukseni. Eli ei lapset kyllä kuulu mun jokaiseen elämän osa-alueeseen vaikka ovatkin se tärkein juttu. Mä en heidän kauttaan elä enkä aio koskaan niin tehdä.

No jaa. Minulla on 3 lasta, esikko käy isällään, joten hänestä olen säännöllisesti erossa. Keskimmäinen on nyt 6 vuotta, ja sairaalassa olen ollut ne kerrat, kun olen hänestä erossa ollut - siis muutaman yön. Ja pienimmäisestä en ole ollut yhtään yötä erossa.

Päivisin lapset ovat olleet hoidossa.

Ja on minulla parisuhde, seksielämä, työ, omat aikuiset ystäväni ja aikuisten juhlat, harrastukset ovat jäähyllä - niille kun ei tahdo kiireisessä arjessa jäädä aikaa.

Enkä minäkään lasteni kautta elä. Enkä kauheasti ole niitä yövapaita kaivannut, aikaa voi ottaa parisuhteelle lasten nukkuessa, ja jopa lasten valvoessakin ja omaa aikaa saa puolison hoitaessa lapsia.

Mutta lomaa lapsista en minä ole kaivannut. Joku toinen kaipaa ja se minusta on ihan ok. Mutta musta on aika käsittämätöntä ajatus, että jos joku ei ole lapsistaan erossa, tämä elää lastensa kautta.

Niinpä....

Saanko pitää sädekehäni jos ilmoitan että omat lapseni menivät hoitoon vasta nyt 2.6 kun omat työni (4h/päivä)alkoivat?(hoitoaika joko klo 9.40-14.10 tai 12.30-14.10 ja välillä viikollakin vapaapäivillä kotona ovat) Esikko tosin kävi viime talvena viitenä päivänä viikossa 4h päivässä eskarissa.. kuopus sentään oli nuokin ajat kotona.Kun tästä näkyy nyt ihan kisa tulevan..

Ei tämä mikään kisa ole. Mutta meillä ei lapset tosiaan ole missään hoidossa kuin joskus ja jouluna. Tuo nyt 3v täyttänyt tyttö oli ekaa kertaa hoidossa ja yökylässä nyt kun vauva oli 2viikkoa vanha. Esikoinen on muutamia kertoja ollut hoidossa sitä ennen ja joitakin yökyläreissuja.

Itselläni vain ollut melkoisen rankat nämä pari viime vuotta (kerroin tuolla aiemmin jo miehen syövästä) niin joskus tuntuu, että se irtiotto vois olla ihan jees.

Mutta meillä on nyt ollut tosi kiva iltapäivä ja ilta vastapainoksi tuolle ihan hitonkauhealle päivälle, joten mulla on oikein hyvä mieli.

 

[poikia3]

esikoinen non syntynyt 22 vuotta sitten ja päivääkään ei ole ollut vapaata lapsista, enkä mä olen halunnutkaan. lapset on osa perhettä ja elämää, ei ne ole työmaa, josta kuuluu saada vapaa päiviä

No sinä olet sinä ja minä ONNEKSI minä. Mulla on muutakin elämää kuin lapset ja voin sen ihan suureen ääneen sanoa! Mun muihin elämänalueisiin, joihin lapset eivät kuulu on parisuhde ja seksielämä, työ, omat aikuiset ystäväni, aikuisten juhlat ja harrastukseni. Eli ei lapset kyllä kuulu mun jokaiseen elämän osa-alueeseen vaikka ovatkin se tärkein juttu. Mä en heidän kauttaan elä enkä aio koskaan niin tehdä.

No jaa. Minulla on 3 lasta, esikko käy isällään, joten hänestä olen säännöllisesti erossa. Keskimmäinen on nyt 6 vuotta, ja sairaalassa olen ollut ne kerrat, kun olen hänestä erossa ollut - siis muutaman yön. Ja pienimmäisestä en ole ollut yhtään yötä erossa.

Päivisin lapset ovat olleet hoidossa.

Ja on minulla parisuhde, seksielämä, työ, omat aikuiset ystäväni ja aikuisten juhlat, harrastukset ovat jäähyllä - niille kun ei tahdo kiireisessä arjessa jäädä aikaa.

Enkä minäkään lasteni kautta elä. Enkä kauheasti ole niitä yövapaita kaivannut, aikaa voi ottaa parisuhteelle lasten nukkuessa, ja jopa lasten valvoessakin ja omaa aikaa saa puolison hoitaessa lapsia.

Mutta lomaa lapsista en minä ole kaivannut. Joku toinen kaipaa ja se minusta on ihan ok. Mutta musta on aika käsittämätöntä ajatus, että jos joku ei ole lapsistaan erossa, tämä elää lastensa kautta.

Niinpä....

Kun käyn töissä, niin tokihan lapset ovat päiväkodissa. Mutta kotona ollessani pääsin todellakin helpommalla. Olen it-alalla vaativissa asiantuntijatehtävissä, ja töiden ja kotihommien yhdistäminen ei todellakaan ole ollut helppoa. Lapset pitää kuskata hoitoon, on huolehdittava kaikista menoista, vaatteista, siisteydestä, ruuasta, koululaisen koulusta jne. Ja lisäksi tulee vielä työ, jossa sen vaativuuden lisäksi on erittäin tiukat aikataulut. Viime talvena oli burn out lähellä. Joten on turha kuvitella, että se töissä käynti olisi lomaa lapsista - mun kohdallani ei todellakaan ole niin. Kotona olo ja viikonloput ovat lomaa. Työtä ei jaksaisi, jos ei olisi sillä tavalla hullu, että tykkää haasteista, aivojumpasta ja ongelmien ratkomisesta, niin paljon, että välillä meinaa unohtaa lähteä kotiin.

 

[Kowalski]

Mä olin 3 v ajan täysin kiinni lapsissa (ekat 2 v yhdessä, sittemmin kahdessa). Sitten esikoinen aloitti osa-aikaisesti päiväkodissa, ja sain "vapaa-aikaa" eli olin vain kuopuksen kanssa. Kuopus meni päiväkotiin viime syksynä, ja kun mulla oli kurssilta etäpäiviä sain vapaa-aikaa. Eli lähes 4 v meni niin, että olin about joka sekunti kiinni joko yhdessä tai kahdessa lapsessa. Mutta itsepä halusin lapsia, joten...

Baarissa olen ollut 4 kertaa sitten helmikuun 2003 (eli ennen kun raskaustesti näytti esikoisesta plussaa). Siitäkin kerran raskaana ollessani, kun olin ystäväni kaasona ja odotin kuopusta. Ja viimeistään seuraavana aamupäivänä on taas touhuttu lasten kanssa. Totuuden nimessä on kuitenkin sanottava, että pääsisin kyllä baariin jos haluaisin, muttei tee mieli :saint:

 

[Vieras]

Siis hei haloo!
Te jotka olette töissä saatte sitä omaa lomaa ja aikaa jo päivisin. Tai jos se lapsi on kerhossa, eskarissa, koulussa, osa-aikahoidossa jne
On ihan eri asia olla ihan oikeasti se 24/7 lasten kanssa. Voi minä opiskelin ja kävin töissä eiklä lapsi ollut yhtään ylimääräistä hoidossa mutta nyt kun olen kotona 24/7 niin kyllä haluaisin päästä välillä lapsista eroon.

 

[Vieras]

Siis hei haloo!
Te jotka olette töissä saatte sitä omaa lomaa ja aikaa jo päivisin. Tai jos se lapsi on kerhossa, eskarissa, koulussa, osa-aikahoidossa jne
On ihan eri asia olla ihan oikeasti se 24/7 lasten kanssa. Voi minä opiskelin ja kävin töissä eiklä lapsi ollut yhtään ylimääräistä hoidossa mutta nyt kun olen kotona 24/7 niin kyllä haluaisin päästä välillä lapsista eroon.

Tarkoitin siis että se on henkisesti väsyttävää olla koko ajan lasten kanssa.

 

[fanta]

Siis hei haloo!
Te jotka olette töissä saatte sitä omaa lomaa ja aikaa jo päivisin. Tai jos se lapsi on kerhossa, eskarissa, koulussa, osa-aikahoidossa jne
On ihan eri asia olla ihan oikeasti se 24/7 lasten kanssa. Voi minä opiskelin ja kävin töissä eiklä lapsi ollut yhtään ylimääräistä hoidossa mutta nyt kun olen kotona 24/7 niin kyllä haluaisin päästä välillä lapsista eroon.

Voihan se työ olla niin raskasta ja vaativaa, että sitä ei oikein voi laskea omaksi ajaksi eikä se tunnu lomalta lapsista.

 

[Peppari]

Mutta musta on aika käsittämätöntä ajatus, että jos joku ei ole lapsistaan erossa, tämä elää lastensa kautta.

Se on nyt niin kovasti muodissa että pitää olla omaa aikaa ja lapsista PITÄÄ PÄÄSTÄ EROON välillä.. (asia jota minä en ymmärrä...)

Mutta joillekin se "loma" on esim vapaata lapsista että pääsee harrastamaan. Onko se sinusta tuomittavaa että haluaa harrastaa jotain ilman niitä lapsia?

 

[poikia3]

Siis hei haloo!
Te jotka olette töissä saatte sitä omaa lomaa ja aikaa jo päivisin. Tai jos se lapsi on kerhossa, eskarissa, koulussa, osa-aikahoidossa jne
On ihan eri asia olla ihan oikeasti se 24/7 lasten kanssa. Voi minä opiskelin ja kävin töissä eiklä lapsi ollut yhtään ylimääräistä hoidossa mutta nyt kun olen kotona 24/7 niin kyllä haluaisin päästä välillä lapsista eroon.

Sorry, että tulen sotkeutumaan tähän ketjuun. Mutta vakavissani sanon, että oma työni on sellaista, että paljon helpommalla pääsen kotona. Itse asiassa voisin haaveilla vielä neljännestä vain siksi, että pääsisin töistä kotiin lepäämään. Mutta eipä meille taida tulla enää neljättä, se rumbahan olisi entistä hirveämpi sitten kun palaisin töihin. Mutta välillä oikeasti hirvittää, että tätä rumbaa on vielä monta vuotta edessä päin, ja työelämääkin yli 20 vuotta.

 

[Hankey]

Voihan se työ olla niin raskasta ja vaativaa, että sitä ei oikein voi laskea omaksi ajaksi eikä se tunnu lomalta lapsista.

Hyvin sanottu, eikä työ ole lomaa missään mielessä.

 

[Kowalski]

Voihan se työ olla niin raskasta ja vaativaa, että sitä ei oikein voi laskea omaksi ajaksi eikä se tunnu lomalta lapsista.

Mutta siellä saa kuitenkin olla joku muu kuin äiti. Jutella aikuisten kanssa ilman, että kukaan rääkyy, ilman että kenenkään vaippaa on vaihdettava, ilman että sekunnin välein kuuluu "äitiiiii".

 

[Kotona Kirves Kädessä]

Kaikkien halukkaiden pitäis saada lapsista tarvittaessa lomaa.

 

[Kowalski]

Aihetta sivuten; arvatkaa kenellä oli tänään molemmat muksut mukana työhaastattelussa? :snotty:

 

[fanta]

Mutta siellä saa kuitenkin olla joku muu kuin äiti. Jutella aikuisten kanssa ilman, että kukaan rääkyy, ilman että kenenkään vaippaa on vaihdettava, ilman että sekunnin välein kuuluu "äitiiiii".

No joo, mutta ei sitä silti välttämättä voi laskea omaksi ajaksi, ajattele vaikka opettajaa, alakoulun opettajaa, siellä eivät omat lapset vaadi huomiota, mutta luokallinen muitten lapsia

 

[ZäDäM]

Eipä oikein juuri ole ollut tuota lomailua lapsista.

Tämä pahis odottaa sitä että esikoinen aloittaa koulun ja kuopus menee tarhaan elokuussa, joten mulla on sitten varmaan "lomaa" parin viikon ajan. Itse aloitan työt syyskuussa. B)

Nyt pitäis vielä jaksaa 4 viikkoa tätä "arkihelvettiä" noitten kullannuppujen kanssa.

 

[Kotiäiti Narniasta]

Tulipas tästä aika haloo.... :headwall:

 

[larvae]

Minä tarvitsisin ärsykevapaata aikaa säännöllisesti. Lapsen kanssa se ei oikein onnistu, varsinkin, kun lapsi on vaativaa sorttia. Ehkä sitten joskus, kunhan tuo tuosta kasvaa. Pikkukakkosta ei tosiaankaan ole ihan heti tulossa, saa olla kunnon ikäero, muuten ei tule mitään.

 

[Hankey]

Minulle on lomaa lapsista, jos olen itse kotona ja lapset muualla. Kaveri vei lapset leikkipuistoon ja oli tosi kiva laittaa ruokaa ym kaikessa rauhassa. Ehdin jopa syödäkin ennenkuin he tulivat takaisin.