M
"Mude"
Vieras
Poikani on ikävöinyt mummoaan eli minun äitiäni jo pitkään. Hän asuu satojen kilometrin päässä meistä, joten eivät nää kovinkaan usein. Syynä on myös hänen mielenterveys ja alkoholismi, jota lapsi ei tietenkään ymmärrä vaan rakastaa mummoaan yli kaiken.
Noh, nykysin äitini on suht kunnossa, mutta viina meni aina meidänkin lapsuudessa monen asian edelle ja tehnyt monet oharit lapsenlapselleenkin hänen tietämättä tietysti siitä. Itse olen ehkä juuri huonon lapsuuteni vuoksi mielestäni tosi hyvä ja fiksu äiti ja niin on myös avopuolisoni paras isä mitä tiedän olevan olemassa ja hän sai pojan itselleen erossa, koska pojan äidillä on alkoholi ja mielenterveysongelmia, jotka peitti hyvin suhteen alussa. Nyt mummo mieluilisi lastani pikkusiskoni kanssa kylään sinne monen sadan kilometrin päähän, jos minun pikkusiskoni saa töistä vapaata ja lähtee siellä käymään.
Ilmaisin suoraan huoleni äidilleni, että en tiedä uskallanko antaa lastani sinne kylään ja hän oli pikkusiskolleni sitä ihmetellyt, joten vastasin, että Nii sillä en uskalla antaa poikaa sinne asti, kun meillä vietetään tässä kotona täysin raitista elämää, kun avopuolisoki pitää huvikseen tipatonta tammikuuta, kun mie odotan lasta, ni tuumi, et on sillei huvikseen hengessä mukana, niin sielläkää mummolassa ei sitten passais ottaa tippaakaan alkoholia, kun poika olisi siellä kylässä. Ei edes sitä nättiä kahta saunaolutta, koska niitä ei kotonakaan oteta.
Mummo vastasi: Okei, ymmärrän hyvin. Mut entäs ensi kuussa?
Vastasin, että No ei tietenkään sillonkaan sais ottaa tippakaan!
Ei oo enää mummosta kuulunu, mutta omapaha on häppeesä ja menetyksensä!
Te joiden lapsilla on hyvät ja fiksut mummot ja ukit, niin arvostakaa niitä! Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita ja usein joutuu kaunistelemaan totuuksia, et kyllä se mummo muuten, mutta sillä on nyt hirmune kiire ja hommia, ni ei jouda...
Noh, nykysin äitini on suht kunnossa, mutta viina meni aina meidänkin lapsuudessa monen asian edelle ja tehnyt monet oharit lapsenlapselleenkin hänen tietämättä tietysti siitä. Itse olen ehkä juuri huonon lapsuuteni vuoksi mielestäni tosi hyvä ja fiksu äiti ja niin on myös avopuolisoni paras isä mitä tiedän olevan olemassa ja hän sai pojan itselleen erossa, koska pojan äidillä on alkoholi ja mielenterveysongelmia, jotka peitti hyvin suhteen alussa. Nyt mummo mieluilisi lastani pikkusiskoni kanssa kylään sinne monen sadan kilometrin päähän, jos minun pikkusiskoni saa töistä vapaata ja lähtee siellä käymään.
Ilmaisin suoraan huoleni äidilleni, että en tiedä uskallanko antaa lastani sinne kylään ja hän oli pikkusiskolleni sitä ihmetellyt, joten vastasin, että Nii sillä en uskalla antaa poikaa sinne asti, kun meillä vietetään tässä kotona täysin raitista elämää, kun avopuolisoki pitää huvikseen tipatonta tammikuuta, kun mie odotan lasta, ni tuumi, et on sillei huvikseen hengessä mukana, niin sielläkää mummolassa ei sitten passais ottaa tippaakaan alkoholia, kun poika olisi siellä kylässä. Ei edes sitä nättiä kahta saunaolutta, koska niitä ei kotonakaan oteta.
Mummo vastasi: Okei, ymmärrän hyvin. Mut entäs ensi kuussa?
Vastasin, että No ei tietenkään sillonkaan sais ottaa tippakaan!
Ei oo enää mummosta kuulunu, mutta omapaha on häppeesä ja menetyksensä!
Te joiden lapsilla on hyvät ja fiksut mummot ja ukit, niin arvostakaa niitä! Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita ja usein joutuu kaunistelemaan totuuksia, et kyllä se mummo muuten, mutta sillä on nyt hirmune kiire ja hommia, ni ei jouda...