Mulla ei kertakaikkiaan ole enää keinoja, mitä tässä kohtaa kuuluu tehdä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja chef
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kun tytölät kysyy mikä oli ruoassa vialla, hän vain vastaa ettei tiedä. Se maistui tänään pahalta. Lapsi silti saattaa pöydässä itkeä nälkäänsä, mutta ei syö.

Ollaa kokeiltu sitäkin että syö osan, mutta kun se pahimmillaan on tosiaan siinä pisteessä että syö vain nuppineulan pään kokoisia "annoksia".

Tänään lapsi itse valitsi karjalanpiirakan, eli saa myös päättää mitä syö.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jep jep:
"Kyse ei ole nyt mistään pienestä nirsoilusta sillä lapsi menee ruokailutilanteessa aivan sekaisin. Hän tosiaan itkee, vollotaa, selittää ettei kestä, pyytää apua, voivottelee olemattomia kipuja ja on aivan hysteerinen. Lopulta usein siis oksentaa kuten tänäänkin.

Mikään ei auta. Olen ollut tukena ja turvana, ymmärtänyt ja pitänyt hyvänä. "


en tietenkään tiedä :)

nämä lauseet vaan kuvaa hyvin ruokailutilannettanne :)

entäs jos laitat ruuan nenän eteen toivotat hyvää ruokahalua,syöt itte syötät vauvan ihan mitä vain ettet kiinnitä huomiota lapsen ruokailuun... kun alkaa tuo mainitsemasi tilanne otat lautasen pois ja sanot jos ei kelpaa voit poistua pöydästä! jätät siis huomioimatta :)

kokeile!

Mulle tuli myös ekana mieleen rauhallinen ignooraminen. Jos muu perhe syö ja seurustelee pöydässä normaalisti ja vaikka korostetunkin iloisesti, tekeekö tyttö siltikin tuota? Jos homma olisi jokapäiväistä, en tietenkään ehdottaisi mitään tällaista, mutta tuo kausittaisuus pisti silmään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tuli vaan mieleen:
Älkää nyt kivittäkö, mutta onko mahdollista että lapsi olisi joutunut seks. hyväksikäytön uhriksi? Kokee jotenkin saman tilanteen uudelleen kun jokin tuossa ruokailutilanteessa muistuttaa kyseistä traumaattista tilannetta..

Kyllä tämänkin saa ääneen sanoa, mutta en kyllä kertakaikkiaan näe että tämä olisi mitenkään mahdollista.

 
Alkuperäinen kirjoittaja sef:
Kun tytölät kysyy mikä oli ruoassa vialla, hän vain vastaa ettei tiedä. Se maistui tänään pahalta. Lapsi silti saattaa pöydässä itkeä nälkäänsä, mutta ei syö.

Ollaa kokeiltu sitäkin että syö osan, mutta kun se pahimmillaan on tosiaan siinä pisteessä että syö vain nuppineulan pään kokoisia "annoksia".

Tänään lapsi itse valitsi karjalanpiirakan, eli saa myös päättää mitä syö.

yhä enemmän alan uskoa siihen että hänellä on vikaa vatsassa, takaisinpäinvirtausta joka "polttelee" ja tekee syömisestä tuskaisan. Tuo kausiluontoisuuskin puoltaa tuota asiaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja marhe:
Alkuperäinen kirjoittaja sef:
Kun tytölät kysyy mikä oli ruoassa vialla, hän vain vastaa ettei tiedä. Se maistui tänään pahalta. Lapsi silti saattaa pöydässä itkeä nälkäänsä, mutta ei syö.

Ollaa kokeiltu sitäkin että syö osan, mutta kun se pahimmillaan on tosiaan siinä pisteessä että syö vain nuppineulan pään kokoisia "annoksia".

Tänään lapsi itse valitsi karjalanpiirakan, eli saa myös päättää mitä syö.

yhä enemmän alan uskoa siihen että hänellä on vikaa vatsassa, takaisinpäinvirtausta joka "polttelee" ja tekee syömisestä tuskaisan. Tuo kausiluontoisuuskin puoltaa tuota asiaa.

Meinasin että mennään käymään siellä ravitsemusterapeutilla...lääkäri tosiaan oli sitä mieltä että mitään vikaa ei lapsessa olisi. Mutta jospa kävisimme toisella lekurilla jotta saataisiin toinenkin mielipide ja sitä kautta lähete eteenpäin jos tuo ravitsemusterapeutillakäynti ei auta.

 
Onko hampaat kunnossa? Omalla tyttärelläni oli kurkussa tunne, että ruoka
jää sinne ja pelkäsi ruokailutilanteita. Käytiin jopa tähystyksessä, mutta
mitään vikaa ei ollut. Apu löytyi lopulta hammaslääkäristä, jossa huomattiin
reikä hampaassa, ei aiheuttanut kipua mutta vaikutti nielemiseen.
Sen jälkeen ei ongelmia ole ollut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sef:
Alkuperäinen kirjoittaja marhe:
Alkuperäinen kirjoittaja sef:
Kun tytölät kysyy mikä oli ruoassa vialla, hän vain vastaa ettei tiedä. Se maistui tänään pahalta. Lapsi silti saattaa pöydässä itkeä nälkäänsä, mutta ei syö.

Ollaa kokeiltu sitäkin että syö osan, mutta kun se pahimmillaan on tosiaan siinä pisteessä että syö vain nuppineulan pään kokoisia "annoksia".

Tänään lapsi itse valitsi karjalanpiirakan, eli saa myös päättää mitä syö.

yhä enemmän alan uskoa siihen että hänellä on vikaa vatsassa, takaisinpäinvirtausta joka "polttelee" ja tekee syömisestä tuskaisan. Tuo kausiluontoisuuskin puoltaa tuota asiaa.

Meinasin että mennään käymään siellä ravitsemusterapeutilla...lääkäri tosiaan oli sitä mieltä että mitään vikaa ei lapsessa olisi. Mutta jospa kävisimme toisella lekurilla jotta saataisiin toinenkin mielipide ja sitä kautta lähete eteenpäin jos tuo ravitsemusterapeutillakäynti ei auta.

niin siis sitä takaisinpäinvirtaustahan lääkäri ei näe vain katsomalla lasta eli ei hän voi sanoa ettei lapsessa ole mitään vikaa ellei testejä ole tehty. vaadi että lapsi tutkitaan kunnolla. mua ei otettu tosissaan aikanaan vaan pidettiin nuorena ja tyhmänä joka ei osaa lasta hoitaa...että vitutti! ja vi**ttaa näin jälkeenpäin vielä enemmän ku laps joutu sen takii kärsimään turhaan. Me oltiin kaks kertaa sairaalassa tän syömislakon vuoksi ja toisella kerralla ilmotin että pitäkää vaan tyhmänä nuorena äitinä mutta täältä en ennen poistu ku lapsi on kunnolla tutkittu ja johan se vikaki sitte löyty! pysy siis lujana.
 
Kirjaa jatkossa paperille ylös, mitä olet tarjonnut tytöllesi, kun hän reagoi voimakkaasti sekä päivämäärät. Voisi olla oivana tukena, kun pääsette jatkotutkimuksiin. Tiukkana kannattaa syömisten suhteen olla, mutta pakottamalla pakottaminen voi ahdistaa enemmän. Jaksamisia arkeenne!
 
Minen kyllä sua osaa auttaa :( Voin vain kuvitella miltä susta tuntuu ja toisaalta myös miltä lapsesta tuntuu. Meillä on myös hurjan nirso tyttö ja tapeltu ollaan kerrat jos toisetkin.

Meillä siis neiti 5.5v on (tai pikemminkin oli) ihan hirmu tarkka siitä, että kastiketta ei saa sekoittaa riisiin/makaroniin/perunaan, kurkut ja muut vihannekset ei saa sekoittua mihinkään, leipämakkaraa ei saa laittaa leivän päälle, vaan se pitää syödä erikseen jne jne. Nakki kelpasi vain yksi tietty nakki, leipä samaten. Haistoi "feikit" jo kaukaa.. Samaten tyttö inhoaa keittoja, kun niissä kaikki on sekaisin. Makujen pitää olla siis erikseen. Pitkän aikaa tappelin tuulimyllyjä vastaan, kunnes tajusin, että olen itse ollut pienenä ihan samanlainen. Niinpä mä aloin myöntyä pikku hiljaa neidin tapoihin, (meillä ei kyllä yleensä lasten tahtoon taivuta..) ja pikku hiljaa tyttö on tottunut siihen, että ei sittenkään ole niin vaarallista, vaikkei asiat joka kerta olisikaan siten kuin hän on tottunut. Tosin, mun täytyy myöntää, että tytön epäluulon hälvenemisen kunnia menee varmaankin enemmän päiväkodille kuin minulle. Mulla ei kerta kaikkiaan tahdo riittää pinna taistelevan lapsen kanssa.. Ja kun ruuasta tulee kerran valtataistelu, niin se ei tahdo siitä muuksi muuttua kauhean helposti.. Mut yhtä kaikki, nykyään ei ruuasta meillä enää valtataistelua ole. Nykyään tyttö ei esimerkiksi saa enää kamalaa kohtausta, vaikka vahingossa riisin ja kastikkeen sekottaisinkin. Huomauttaa kyllä, mutta syö silti. Keitotkin on pikku hiljaa alkaneet kelvata ja niin edelleen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja marhe:
Alkuperäinen kirjoittaja jep jep:
hakee huomiota. jos ei syö,ei kelpaa anna syömättä! kyllä nälkäiselle kelpaa eritavalla ruoka

mä näen tästä lauseesta aina punasta. se kun ei aina ihan noin mene! meillä lapsi oli viikon syömättä...puolikas viili meni viikon aikana ja ei ollut kipeänä mutta sairaalassa selkis sitte että oli takasvirtauksesta kyse ja ruokatorvi kipee yms sen takii. ei pystyny syömään oli nälkä tai ei mut oli niin pieni ettei osannu sitä kertoakkaan.

Hui, kauheaa :( Miten lapsi pysyi hengissä, jos söi vain puolikkaan viilin viikon aikana? :o
 
Kurja tilanne :/ Tuosta väläytellystä aistiyliherkkyydestä.. Meillä (nyt 7v) pojalla on etenkin pään alueella. Ja ruokailut on välillä ongelmallisia. Tai on olleet. Vaihtelevat nimittäin suuresti. Esim just karjalanpiirakka menee hurjan hyvin ja välillä taas ei. Siellä ei tarvi olla kuin yksi vähän kovempi kökkö kohta ja oksennus tulee :/ Ja sille ei poika itse voi mitään. Spagetti oli yhdessä vaiheessa se mikä ei alas mennyt ja silloin pojalle keitettiin perunat kun muu perhe söi spagettia. Nyt on meneillään taas vaihe että spagetti menee... Tarkoitin tällä että se sietokyky voi vaihdella hurjastikin eri päivien välillä.

Miä oon tässä jo hiljalleen havainnut mikä ruoka aiheuttaa (yleensä ) pahimmat yökkäykset ja välttelen niitä tai teen pojalle jotain korvaavaa. Koska kyse ei ole siitä ettei hän söisi vaan siitä ettei pysty syömään. Ja ikä auttaa.. :)

Mutta toivottavasti ap:n tytön tilanne helpottuisi on syynä sitten mikä tahansa
 
Meillä 7-v tyttö on välillä samanlainen. Mikään ei kelpaa ja jos maistaakin vähän ruokaa niin oksentaa. Tämäkin siis kausiluontoista. Mutta mun tytön taustalla on laajat allergiat (joista parantunut jo) sekä mahaportin ahtauma, joka on jättänyt jälkeensä pysyvästi herkän oksennusrefleksin. Samoin voi käydä jo pelkässä refluksitaudissa.
 
Kyllä lapsesi pitää päästä ihan perusteellisiin tutkimuksiin. Aina kannattaa kysyä toisen lääkärin mielipide ellei ensimmäisestä ole apua. Sinä olet äiti ja tiedät ettei lapsella ole kaikki hyvin. Toivon todella että saatte apua :flower:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja marhe:
Alkuperäinen kirjoittaja jep jep:
hakee huomiota. jos ei syö,ei kelpaa anna syömättä! kyllä nälkäiselle kelpaa eritavalla ruoka

mä näen tästä lauseesta aina punasta. se kun ei aina ihan noin mene! meillä lapsi oli viikon syömättä...puolikas viili meni viikon aikana ja ei ollut kipeänä mutta sairaalassa selkis sitte että oli takasvirtauksesta kyse ja ruokatorvi kipee yms sen takii. ei pystyny syömään oli nälkä tai ei mut oli niin pieni ettei osannu sitä kertoakkaan.

Hui, kauheaa :( Miten lapsi pysyi hengissä, jos söi vain puolikkaan viilin viikon aikana? :o

kuten mainitsin tuossa sairaalan ni tiputuksessahan tuo oli
 

Yhteistyössä