Mulla ei kohta enää huumori riitä eksän kanssa

[Helvetillinen elämä]

Tää on niin tätä. Tiedän, että se valehtelee ja syyllistää perusteetta. Mutta kun välillä vaan tulee sellainen epäuskoinen olo, että ei se voi oikeesti olla tosissaan, ihan kuin se eläis täysin eri todellisuutta kuin mä.

Se ei ole taas kuukauteen soittanut lapsilleen. Ja tottakai syy on taas mussa. Ainahan se on. Se väittää, että on soittanut monta kertaa mutta mulla on vaan puhelin aina kiinni. Ja se on niin suuri vale kuin vain voi olla.

Vaikka mä tiedän tän kuvion, että se näkee aina syyn jokapaikassa muualla paitsi itsessään, mä en aina jaksais. Mä en tajua sen ajatusmaailmaa, ja se väsyttää mut. Kun vaan jotenkin pystyis olemaan niin, ettei edes yrittäis ymmärtää. Ois helpompaa.

Se ei ole tavannut lapsiaan kolmeen vuoteen -syy on mussa. Se ei pidä lapsiinsa säännöllisesti yhteyttä -syy on mussa. Se oli väkivaltainen mua kohtaan -syy on mussa. Se ajoi mut taloudelliseen konkurssiin -syy oli mussa. Tästä maailmasta ja sen elämästä ei löydy asiaa, joka ei olisi mun vika. Välillä tää naurattaa, mut aina ei jaksa. Niinku nyt.

 

[Sectiomumx3]

... josta en muuten ole kuullut/saanut edes postikorttia 27 vuoteen. Kuule ala järjestää elämää kuin miestä ei olisikaan. Ilmoittakoon apaamiset ajoissa tai ei tarvii tulla ollenkaan. Anna sille tietyt päivät/ajat jolloin voi soittaa, muulloin ei tarvii vastata.Lapsistakin tuntuu kivalta kun tietävät milloin odottaa yhteydenpitoa. Tuntuu pitävän sinua vielä pihdeissään vaikka suhde on ohi. Elä alistu siihen. Pistä rajoja hommaan, muuten huomaat olevasi vielä 20 vuoden päästä samassa jamassa. Tulee sulle muuten sitten märisemään kun löydät uuden miehen joka alkaa hommailla mukavia lastesi kanssa... voin vakuuttaa.

 

[Helvetillinen elämä]

Meillä on käytössä nuo soittoajat. Tapaamisisasioita on rajattu eri viranomaisten avulla, jopa poliisikin on ollut mukana (lähestymiskielto).. Olen joustanut, sovitellut, ehdottanut, mikään ei riitä eikä kelpaa.

Tapaamisissakin olen ilmoittanut ainoastaan ne harvat ajanjaksot jolloin ei meille käy ja nekin hyvissä ajoin. Isän ja lasten tapaamisislle on siis ollut minun puolestani aikaa 97% vuodesta. Mitä tekee eksä?
Haluaa tavata vain ja ainoastaan niinä ajankohtina, jolloin meille EI sovi. Ja silloinkin ilmoittaa päivää ennen että huomenna tulen. Jos suostun, ei tulekaan vaan peruu. Jos en suostu, tulee väkisin -> poliisiasia.

No joo.. meni vähän ohi aiheen. Ärsyttää taas vaan.

 

[jokke]

Niin niin siinä taas joku katkeroitunut yksinhuoltaja valittaa et taida saada miesraukalta nyhdettyä tarpeeksi rahaa vai mikä vaivaa

 

[jooh]

Jos häntä ei kiinnosta kerta lapset, niin mitä jos et pidä enää mitään yhteyttä? Ei sinun tarvitse. Jos hän haluaa tavata heidät tai jutella heille, niin soittakoot sitten itse. Älä pidä häneen mitään yhteyttä, se on paras neuvo. Unohda koko mies. Lapsille tilanne on vaikea, mutta joudut nyt jatkuvasti selittelemään heille kaikkea (luultavasti)..niin parempi kun he eivät koko ajan pety kun ukkoa ei näy.

Tuosta miehestä ei ole mitään hyötyä lapsillesi, kun he eivät häntä näe ollenkaan. Joten voit ihan hyvin unohtaa koko tyypin. Lapsille löytyy kyllä parempiakin isä-esimerkkejä.

 

[klop]

Mutta kun välillä vaan tulee sellainen epäuskoinen olo, että ei se voi oikeesti olla tosissaan, ihan kuin se eläis täysin eri todellisuutta kuin mä.

Niinhän se elääkin, sairas mieshän tuo on ihan selvästi. Jos se ei kerran ole yhtään kiinnostunut lapsista niin etkö voi jättää yhteyden pitämättä kokonaan?

 

[vieras]

Niin niin siinä taas joku katkeroitunut yksinhuoltaja valittaa et taida saada miesraukalta nyhdettyä tarpeeksi rahaa vai mikä vaivaa

Kas, se ap:n exäkin ilmeisestii löysi tänne. Ainakin niin avaruudesta tämä kommentti rahoista tässä yhteydessä oli...

 

[jybis]

Meillä on käytössä nuo soittoajat. Tapaamisisasioita on rajattu eri viranomaisten avulla, jopa poliisikin on ollut mukana (lähestymiskielto).. Olen joustanut, sovitellut, ehdottanut, mikään ei riitä eikä kelpaa.

Tapaamisissakin olen ilmoittanut ainoastaan ne harvat ajanjaksot jolloin ei meille käy ja nekin hyvissä ajoin. Isän ja lasten tapaamisislle on siis ollut minun puolestani aikaa 97% vuodesta. Mitä tekee eksä?
Haluaa tavata vain ja ainoastaan niinä ajankohtina, jolloin meille EI sovi. Ja silloinkin ilmoittaa päivää ennen että huomenna tulen. Jos suostun, ei tulekaan vaan peruu. Jos en suostu, tulee väkisin -> poliisiasia.

No joo.. meni vähän ohi aiheen. Ärsyttää taas vaan.

erittäin raskasta tommonen..teet niin tai näin niin isä kääntää asian aina päälaelleen :kieh: kuulostaa mun äidiltä

 

[Helvetillinen elämä]

Mielelläni jättäisin yhteydenpidot kokonaan, mutta kun mun täytyy ylläpitää isän ja lasten välistä suhdetta omalta osaltani. Näin on sanoneet lastenvalvojat. En tiedä mahtaako tähän helvettiin tulla koskaan mitään ratkaisua.

Eniten ottaa aina vaan päähän se, että MUN PITÄÄ ja MULLA ON VELVOLLISUUS ja MUN on PAKKO. Kun taas isällä ei pidä mitään, ei ole mitään velvollisuuksia eikä yhtään mitään pakkoa mihinkään, edes siihen että pitäis lapsilleen antamansa lupaukset. Ei. Ei sen tartte. Mun vaan tarttee.

Pitää kai keskittyä johonkin muuhun asiaan välillä, ettei mene koko päivä ketutuksen vallassa.

 

[Keittiönoita]

Minkä ikäisiä sun lapset on? Toi pitää paikkansa, että sun pitäisi ylläpitää lasten ja etävanhemman välistä suhdetta. Mutta joko voisit laittaa lapsen itse soittamaan isälleen? Sehän on juuri sitä, että sinä osaltasi pidät huolen tuosta isä-lapsi -suhteen ylläpidosta. Eli näppäilet exäsi numeron ja annat kännykän lapsen käteen. Selitelköön isä suoraan lapselleen eikä sulle.

 

[Ap]

Lapset on 5 ja 7. Eikä he halua soittaa isälleen. Silloinkin kun isä sattuu soittamaan, vanhempi sanoo aina ettei halua puhua isänsä kanssa. Joudun joka kerta väkisin antamaan luurin lapselle ja sanomaan että sano se itse .. ei kai oikein tuokaan, mutta jos menen sen itse sanomaan, voitte vain kuvitella mitä siitä syntyy kun vastapuolella on eksän kaltainen ihminen.

Syy mikseivät halua jutella isänsä kanssa tai tavata tätä? Ei, en ole itse aiheuttanut asiaa millään tavalla. Uskon, että syynä on se, että isä on luvannut tuhansia kertoja milloin mitäkin, ja aina pettänyt lupauksensa. On luvannut soittaa tiettynä ajankohtana -ei ole soittanut. On luvannut tulla tapaamaan lapsia tai hakemaan ne luokseen -ei ole tullut. On luvannut lähettää synttäri-/joululahjaa tms, ei ole lähettänyt mitään jne. Loputtomasti lupauksia, joihin lapset on joutuneet pettymään kerta toisensa jälkeen. Isukkia on näkynyt viimeksi vuoden 2006 alkupuolella.. Että näin.

 

[Keittiönoita]

Isukkia on näkynyt viimeksi vuoden 2006 alkupuolella.. Että näin.

Oletko ollut viime aikoina yhteydessä lastenvalvojaan? Jos etävanhempi ei ole kolmeen vuoteen halunnut lapsiaan tavata, tuo sinun velvollisuutesi ylläpitää tuota suhdetta luultavasti raukeaisi ihan sillä.

 

[Mrs Shillelagh]

Ja säkö et syytä sitä sitten niin mistään?

 

[ap]

Olen ollut viime aikoina yhteyksissä.. Pakko, koska eksä uhoaa ja uhkailee kaikenlaisella jos en suostu kaikkeen mitä se keksii ehdottaa. Esim. laittamaan lapset keskenään lentokoneeseen 12 tunnin varoitusajalla tms. Sosiaali-ihmiset katsovat, että on lapselle parhaaksi että on edes jonkinlainen kosketus isäänsä kuin että ei ollenkaan. Harkitsevat nyt valvottuja tapaamisiakin, jotta isäraukka saisi aloitettua uudelleen lastensa tapaamiset. Minä en usko sen toimivuuteen, kun sille on jo ylivoimaista pitää sovituista soittoajoistakin kiinni.

 

[ap]

Ja säkö et syytä sitä sitten niin mistään?

Olenko väittänyt etten? Välillä käy kyllä mielessä syyttää sitä siitä, että on pettänyt lastensa luottamuksen liian monta kertaa. Muuten mulle on aivan sama mitä se touhuaa.

Siltikin mun mielestä mä osaan ottaa vastuun teoistani enkä aina vieritä kaikkea toisten niskoille. Siihen eksä ei näytä pystyvän, koska sekin on mun vikaa ettei se saa aikaiseksi soittaa lapsilleen. Pitäiskö mun olla siellä päässä, näppäillä numero kännykkään ja ojentaa luuri eksän korvalle? Joo, sitä en ole tehnyt enkä tee, joten ehkä tätä kautta jotenkin syy on sitten mussa.

Tää menee älyttömäksi jo.

 

[Keittiönoita]

Olen ollut viime aikoina yhteyksissä.. Pakko, koska eksä uhoaa ja uhkailee kaikenlaisella jos en suostu kaikkeen mitä se keksii ehdottaa. Esim. laittamaan lapset keskenään lentokoneeseen 12 tunnin varoitusajalla tms. Sosiaali-ihmiset katsovat, että on lapselle parhaaksi että on edes jonkinlainen kosketus isäänsä kuin että ei ollenkaan. Harkitsevat nyt valvottuja tapaamisiakin, jotta isäraukka saisi aloitettua uudelleen lastensa tapaamiset. Minä en usko sen toimivuuteen, kun sille on jo ylivoimaista pitää sovituista soittoajoistakin kiinni.

Okei...kyse ei siis varsinaisesti ole siitä, että isä ei haluaisi lapsiaan tavata vaan mm pitkästä etäisyydestä. Toivotaan, että nuo valvotut tapaamiset alkaisivat sujua ja lasten ja isän välit lähenisivät.

 

[Mrs Shillelagh]

Ja säkö et syytä sitä sitten niin mistään?

Olenko väittänyt etten? Välillä käy kyllä mielessä syyttää sitä siitä, että on pettänyt lastensa luottamuksen liian monta kertaa.

Mikset sitten syytä?

 

[hyvä]

Tää on niin tätä. Tiedän, että se valehtelee ja syyllistää perusteetta. Mutta kun välillä vaan tulee sellainen epäuskoinen olo, että ei se voi oikeesti olla tosissaan, ihan kuin se eläis täysin eri todellisuutta kuin mä.

Se ei ole taas kuukauteen soittanut lapsilleen. Ja tottakai syy on taas mussa. Ainahan se on. Se väittää, että on soittanut monta kertaa mutta mulla on vaan puhelin aina kiinni. Ja se on niin suuri vale kuin vain voi olla.

Vaikka mä tiedän tän kuvion, että se näkee aina syyn jokapaikassa muualla paitsi itsessään, mä en aina jaksais. Mä en tajua sen ajatusmaailmaa, ja se väsyttää mut. Kun vaan jotenkin pystyis olemaan niin, ettei edes yrittäis ymmärtää. Ois helpompaa.

Se ei ole tavannut lapsiaan kolmeen vuoteen -syy on mussa. Se ei pidä lapsiinsa säännöllisesti yhteyttä -syy on mussa. Se oli väkivaltainen mua kohtaan -syy on mussa. Se ajoi mut taloudelliseen konkurssiin -syy oli mussa. Tästä maailmasta ja sen elämästä ei löydy asiaa, joka ei olisi mun vika. Välillä tää naurattaa, mut aina ei jaksa. Niinku nyt.

Onneks se on ex!

 

[ap]

Ja säkö et syytä sitä sitten niin mistään?

Olenko väittänyt etten? Välillä käy kyllä mielessä syyttää sitä siitä, että on pettänyt lastensa luottamuksen liian monta kertaa.

Mikset sitten syytä?

Ja mitä se auttaa? Ei mitään.

Keittis, isälle on tarjottu vaikka mitä mahdollisuuksia lastensa tapaamiseen mutta eipä ole mikään kelvannut. Miksi matka (muutama sata km) muuttui yhtäkkiä esteeksi, kun se ei sitä aiemminkaan ollut? Ja rumasti sanottuna, olisikohan kannattanut miettiä ennen muuttamistaan edes sitä miten lasten tapaaminen onnistuu, jos omat lapset on yhtään tärkeitä? Ei mennyt työn tai uuden perheen perässä.

Mutta kuten sanoin. Ihan sama. Mä en jaksa reagoida sen syytöksiin tällä erää enempää.

 

[Mrs Shillelagh]

Ja säkö et syytä sitä sitten niin mistään?

Olenko väittänyt etten? Välillä käy kyllä mielessä syyttää sitä siitä, että on pettänyt lastensa luottamuksen liian monta kertaa.

Mikset sitten syytä?

Ja mitä se auttaa? Ei mitään.

Keittis, isälle on tarjottu vaikka mitä mahdollisuuksia lastensa tapaamiseen mutta eipä ole mikään kelvannut. Miksi matka (muutama sata km) muuttui yhtäkkiä esteeksi, kun se ei sitä aiemminkaan ollut? Ja rumasti sanottuna, olisikohan kannattanut miettiä ennen muuttamistaan edes sitä miten lasten tapaaminen onnistuu, jos omat lapset on yhtään tärkeitä? Ei mennyt työn tai uuden perheen perässä.

Mutta kuten sanoin. Ihan sama. Mä en jaksa reagoida sen syytöksiin tällä erää enempää.

Älä valita, vaan pane vastaan. Ihmekään että olet eksä kun et pane vastaan.

 

[Keittiönoita]

Keittis, isälle on tarjottu vaikka mitä mahdollisuuksia lastensa tapaamiseen mutta eipä ole mikään kelvannut. Miksi matka (muutama sata km) muuttui yhtäkkiä esteeksi, kun se ei sitä aiemminkaan ollut? Ja rumasti sanottuna, olisikohan kannattanut miettiä ennen muuttamistaan edes sitä miten lasten tapaaminen onnistuu, jos omat lapset on yhtään tärkeitä? Ei mennyt työn tai uuden perheen perässä.

Mutta kuten sanoin. Ihan sama. Mä en jaksa reagoida sen syytöksiin tällä erää enempää.

Mutta jospa ne valvotut tapaamiset alkaisivat nyt sujua? Voi olla, että eivät ala, mutta jos alkaisivat, helpottaisivat sunkin elämää. Tai jos eivät ala, lastensuojeluviranomaisetkin huomaisivat, että ne ei onnistu exästä johtuvista syistä ja silloin sun velvollisuutesi ylläpitää lasten ja isän välistä suhdetta raukeaisi.

 

[Helvetillinen elämä]

Ja säkö et syytä sitä sitten niin mistään?

Olenko väittänyt etten? Välillä käy kyllä mielessä syyttää sitä siitä, että on pettänyt lastensa luottamuksen liian monta kertaa.

Mikset sitten syytä?

Ja mitä se auttaa? Ei mitään.

Keittis, isälle on tarjottu vaikka mitä mahdollisuuksia lastensa tapaamiseen mutta eipä ole mikään kelvannut. Miksi matka (muutama sata km) muuttui yhtäkkiä esteeksi, kun se ei sitä aiemminkaan ollut? Ja rumasti sanottuna, olisikohan kannattanut miettiä ennen muuttamistaan edes sitä miten lasten tapaaminen onnistuu, jos omat lapset on yhtään tärkeitä? Ei mennyt työn tai uuden perheen perässä.

Mutta kuten sanoin. Ihan sama. Mä en jaksa reagoida sen syytöksiin tällä erää enempää.

Älä valita, vaan pane vastaan. Ihmekään että olet eksä kun et pane vastaan.

No jo on logiikka.
Tiedoksi vain, minä lähdin ja jätin. Ja toiseksi, olen pannut vastaan sen verran, mikä on fiksua ja aikuismaista, eikä haittaa lasten ja isän välistä suhdetta.

Jep. En mä ole vastaan niitä valvottuja tapaamisia. Suostun niihin kyllä. Eri asia suostuuko eksä. Elämä jatkuu. Välillä vaan käy ärsyttämään eksän touhut. Onneksi nykyään ei enää niin usein kuin aiemmin. Olen jo päässyt irtaantumaan otteestaan, mikä on oikein hyvä juttu.