Mulla on todella paha olla...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Itkuisuus vaan monasti on merkki siitä masennuksesta, tai vähintäänkin uupumuksesta.
Entä jos vaan alat pakottaa itseäsi joka päivä pienelle ulkoilulenkille, syöt jotakin pientä ja helppoa kun olet päivällä kotona, teet vain vaikka kaksi asiaa päivän aikana (siis kotihommia) pikkuhiljaa alkaa löytyä voimia ja energiaa touhuta enemmän ja oma mielialakin alkaa olemaan ihan toista luokkaa.

Itselläni on jääkaapin ovessa sarkakalenteri, jonka olen itselleni tehnyt. Siihen olen laittanut kotihommat aloittaen ihan aamusta, sänkyjen petauksista aamupalan laittoon, tuntuu ehkä hölmöltä, mutta sinä vaiheessa kun alkaa homma hajoamaan käsiin, noudatan juurikin tuota listaa ja kas taas on hamma hallussa, eikä olla uupumuksesta lopussa ja hommat kaatuvat niskaan.

Lisäksi olen huomannut, että tällä konstilla mulla on paljon enemmän sitä "ylimääräistä" aikaa kuin silloin kun riehun täällä rätit ja imurit kädessä koko päivän ja kämpän joka nurkassa remuan niiden kanssa.

Missä on sun ystävät, miksi et avaudu vaikka heille, luulen että ymmärtävät sua toisin kuin luuletkaan.

Myös mulle voit laittaa yv:tä ihan koska vaan, lupaan että vastaan :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja nöppäri;22372259:
Itkuisuus vaan monasti on merkki siitä masennuksesta, tai vähintäänkin uupumuksesta.
Entä jos vaan alat pakottaa itseäsi joka päivä pienelle ulkoilulenkille, syöt jotakin pientä ja helppoa kun olet päivällä kotona, teet vain vaikka kaksi asiaa päivän aikana (siis kotihommia) pikkuhiljaa alkaa löytyä voimia ja energiaa touhuta enemmän ja oma mielialakin alkaa olemaan ihan toista luokkaa.

Itselläni on jääkaapin ovessa sarkakalenteri, jonka olen itselleni tehnyt. Siihen olen laittanut kotihommat aloittaen ihan aamusta, sänkyjen petauksista aamupalan laittoon, tuntuu ehkä hölmöltä, mutta sinä vaiheessa kun alkaa homma hajoamaan käsiin, noudatan juurikin tuota listaa ja kas taas on hamma hallussa, eikä olla uupumuksesta lopussa ja hommat kaatuvat niskaan.

Lisäksi olen huomannut, että tällä konstilla mulla on paljon enemmän sitä "ylimääräistä" aikaa kuin silloin kun riehun täällä rätit ja imurit kädessä koko päivän ja kämpän joka nurkassa remuan niiden kanssa.

Missä on sun ystävät, miksi et avaudu vaikka heille, luulen että ymmärtävät sua toisin kuin luuletkaan.

Myös mulle voit laittaa yv:tä ihan koska vaan, lupaan että vastaan :hug:

Kiitos nöppäri.
Kyllähän ne ystävät varmaan ymmärtää, mutta en vain halua heitä rasittaa omilla murheillani. Ovat sitäpaitsi töissä ja illat on heillä sitten minun mielestäni lupa ja oikeus olla oman perheen kanssa ja hoitaa omia asioitaan ja kotitöitään, ilman että minä menen itkemään asioitani heille.
Tällä hetkellä kyllä tuntuu että kaikki hajoaa käsiin, niin kuin kuvasit, mutta hajotkoon. Kyllä mä taas tästä nousen, vaikka nyt pahalta tuntuukin. Kun olisi jotakin mukavaa odotettavaa, niin asiat lähtivät varmasti rullaamaan ihan eri tavalla, mutta nyt ei ole mitään tuollaistakaan luvassa. Joulun aika pelottaa, toivonkin että ennen sitä pääsisin taas tästä suosta ylös. Nyt varmaan pakko lähteä tekemään jotakin, vaikka ei tosiaankaan olisi voimia.
 
No sitten keksit jotain mukavaa odoteltavaa, hitsi varaat vaikka jonkun miniristeilyn, tai ihan vaan teet pöytävarauksen johonkin kivaan ruokapaikkaan.

Kuule hei, kyllä munkin ystävä soittaa välillä mulle ja kun vastaan puhelimmeen niin ystävä aloittaa näin; nyt on ihan pakko avautua, sorry. Ja minähän kuuntelen ja parannetaan sitten sitä omaa oloaan puolin ja toisin, eikä haittaa minua pätkääkään. Samoin välillä its laitan esim tekstarin jos tuntuu, että nyt en kehtaa soittaa. Joko sieltä tulee vastaus tekstarilla, tai sitten mun puhelin pärähtää soimaan.

Myös minä olen päivisin kotona, mutta ei se vaikuta tuohon ystäville soittamiseen, kun edes kerran saa asian ihan ääneen jollekin kertoa, niin heti helpottaa oloa, näin se vaan meneee. Minä puhun vlillä yksinäni täällä jonkin sortin monologia ja jo se helpottaa kun saa höyryt pihalle ja manattua täällä kun kukaan ei kuule.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nöppäri;22372420:
No sitten keksit jotain mukavaa odoteltavaa, hitsi varaat vaikka jonkun miniristeilyn, tai ihan vaan teet pöytävarauksen johonkin kivaan ruokapaikkaan.

Kuule hei, kyllä munkin ystävä soittaa välillä mulle ja kun vastaan puhelimmeen niin ystävä aloittaa näin; nyt on ihan pakko avautua, sorry. Ja minähän kuuntelen ja parannetaan sitten sitä omaa oloaan puolin ja toisin, eikä haittaa minua pätkääkään. Samoin välillä its laitan esim tekstarin jos tuntuu, että nyt en kehtaa soittaa. Joko sieltä tulee vastaus tekstarilla, tai sitten mun puhelin pärähtää soimaan.

Myös minä olen päivisin kotona, mutta ei se vaikuta tuohon ystäville soittamiseen, kun edes kerran saa asian ihan ääneen jollekin kertoa, niin heti helpottaa oloa, näin se vaan meneee. Minä puhun vlillä yksinäni täällä jonkin sortin monologia ja jo se helpottaa kun saa höyryt pihalle ja manattua täällä kun kukaan ei kuule.

Miten minä täältä pääsen minnekään... itse asiassa ei ole vara lähteä minnekään. Tiedän että sinä nöppäri yrität auttaa ja piristää minua, ja olen siitä kiitolinen,aidosti.
Minä vain olen jumittunut nyt tänne kotiin ja koska en ole töissä enkä saa mistään muutenkaan mitään rahaa, minun on vain tyytyminen, siihen olen kotona.
Pääasia että perheen jäsenillä on mahdollisuus mennä omiin PAKOLLISIIN juttuihinsa. Minulla ei ole mitään pakollista menoa. Enkä ole nyt marttyyrinkehää nostamassa pääni päälle. Vaan tämä on tällä hetkellä tilanne. Niin kuin sanotaan, näillä mennään. Toivottavasti vain se aurinko paistaisi joskus tähänkin risukasaan. Ja varmasti paistaakin, nyt vain ei ole se aika.
 
Miten olisi opiskelu uudella alalla? Jos nyt ei ole töiden suhteen aikoihin tärpännyt, repäise ja vaihda alaa. Uudet ympyrät ja kuviot piristää kummasti :) Tsemiä!
 
Kiitos nöppäri.
Kyllähän ne ystävät varmaan ymmärtää, mutta en vain halua heitä rasittaa omilla murheillani. Ovat sitäpaitsi töissä ja illat on heillä sitten minun mielestäni lupa ja oikeus olla oman perheen kanssa ja hoitaa omia asioitaan ja kotitöitään, ilman että minä menen itkemään asioitani heille.
Tällä hetkellä kyllä tuntuu että kaikki hajoaa käsiin, niin kuin kuvasit, mutta hajotkoon. Kyllä mä taas tästä nousen, vaikka nyt pahalta tuntuukin. Kun olisi jotakin mukavaa odotettavaa, niin asiat lähtivät varmasti rullaamaan ihan eri tavalla, mutta nyt ei ole mitään tuollaistakaan luvassa. Joulun aika pelottaa, toivonkin että ennen sitä pääsisin taas tästä suosta ylös. Nyt varmaan pakko lähteä tekemään jotakin, vaikka ei tosiaankaan olisi voimia.

Tiedätkös mitä sama vieras, mä ajattelin näin kanssa, että en rasita ystäviäni ongelmilla. Mutta kun mä sitten jossain vaiheessa olinkin itsekäs ja rohkenin ongelmistani kertoa, niin yllätyin. Ystävät olivat apuna ja tukena, ovat edelleen. Ja olo on paljon kevyempi, kun joku sentään tietää asioiden todellisen laidan.
Mä sydämestäni toivon että sulla riittää itsekkyyttä ja rohkeutta tehdä sama. Kerro niille. Älä mieti sen pidemmälle vaan kerro asioista ja anna tilanteiden syntyä sen jälkeen sellaisiksi kuin ne syntyvät.

Voimia sulle.
 
Tiedän aika tarkkaan mitä tarkoitat, itsellä ei ole ollut mitään omaa hommaa, joten ei myöskään tarvetta mennä minnekkään. Eikä kukaan ainakaan tällä kotona ole tullut sanomaan, että nyt lähdet vaikka uimaan, hus hus.
Itse aloin ottaa itselleni hommia, ensin vapaaehtoista toimintaa liittyen meidän muksuihin. Nyt käyn vetämässä uimakouluja parikin kertaa viikossa. Miehen piti myös oppia siihen, että yhtenä arkipäivänä on tultava kotiin aikaisemmin, että minä pääsen lähtemään.
Olen myös pakottanut itseni sanomaan, että tänään olis palaveri, tuon pojan sulle sinne töihin (tekee siis iltaisin hommia oman harrastuksensa parissa). Olen saanut omaa ossamistani tuotua esiin muussakin kuin vain pyykkäyksessä, ja tuntuu hyvältä kun annataan asioita hoidettavaksi ja ne myös hoituu. Mukava tuntea itsensä myös kodin lkopuolella tärkeäksi ja semmoiseksi jota tarvitaan.

Ei ole rahaa mullakaan mihinkään ylimääräiseen jatkuvasti, joskus se on vaikka ihan pizzalla käynti, kun olen yksinäni.
Marttyyri en ole minäkään, vaikka kyllä joskus ottaa päähän, että ei ole mitään omaa harrastusta, miksi, no kaipa se on just sitä, ettei halua olla toisille vaivaksi, vaikka eihän se nyt ole mikään vaiva miehelle, että on välillä minunkin vuoroni harrastaa ja touhuta.
Enemmän se vaatii itseltä saada se pyörä pyörimään, kuin niiltä muilta perheenjäseniltä :whistle:
 
sulle. Törmäsin täysin randomisti tähän keskusteluun ja oli pakko laittaa viestiä. Kuten tässä muut sanoivat muista että sitä varten on ystävät että niille voi soittaa. Aika usein he kyllä soittavat mulle eikä mua yhtään haittaa kuunnella heitä kun heillä on vaikeata. Tiedän että kun itselläni on vaikeata hekin kuuntelevat mua. Onhan miehesikin ystävä, ei kannata peitellä häneltä mitään, ei me olla tyhmiä etteikö ymmärrettäis et jotakin on vialla ja se sitten taas tuntuu tuplasti oudommalta kun asioista ei puhuta. Pahimmassa tapauksessa voidaan ajatella että meissä on joku vika. Puhu rehellisesti miehellesi ja uskon että hän ymmärtää sua paremmin mitä luuletkaan. JA oikeesti kannattaa miettiä sitä liikkumista, itsellänikin on ollut nuorempana todella paha masennus ja kyll se kummasti auttoi kun pääsi ulos kävelylle ihan itekseen. Tiedän että välillä voi olla vaikeata raahautua ulos ... hei mä jumitin kotona vessan lattialla yli puol vuotta enkä päässyt ulko ovesta ulos ku kerran viikossa mutta sitten kun pääsin alkuun niin liikkuminen auttoi kummasti. Lopuksi suosittelen lämpimästi tarkkailla mitä syöt ... me länsimaalaiset oikeesti saadaan ihan liian vähän vitskuja ruuasta. En nyt lähde mainostamaan mitään tuotetta ettei joku taas vetäis herneitä nenään mainostamisesta mutta jos googletat niin helposti löytyy suht paljonkin hyviä tuotteita. Toivon sulle todella paljon voimia ja jaksamista.
 
Ja sry nyt etukäteen kaikille pilkunviilajille kaikista kirjoitusvirheistä ja epämääräisistä lauseen rakenteista ;)) suomi ei ole mun äidinkieli joten toivottavasti ymmärrätte.
 
sulle. Törmäsin täysin randomisti tähän keskusteluun ja oli pakko laittaa viestiä. Kuten tässä muut sanoivat muista että sitä varten on ystävät että niille voi soittaa. Aika usein he kyllä soittavat mulle eikä mua yhtään haittaa kuunnella heitä kun heillä on vaikeata. Tiedän että kun itselläni on vaikeata hekin kuuntelevat mua. Onhan miehesikin ystävä, ei kannata peitellä häneltä mitään, ei me olla tyhmiä etteikö ymmärrettäis et jotakin on vialla ja se sitten taas tuntuu tuplasti oudommalta kun asioista ei puhuta. Pahimmassa tapauksessa voidaan ajatella että meissä on joku vika. Puhu rehellisesti miehellesi ja uskon että hän ymmärtää sua paremmin mitä luuletkaan. JA oikeesti kannattaa miettiä sitä liikkumista, itsellänikin on ollut nuorempana todella paha masennus ja kyll se kummasti auttoi kun pääsi ulos kävelylle ihan itekseen. Tiedän että välillä voi olla vaikeata raahautua ulos ... hei mä jumitin kotona vessan lattialla yli puol vuotta enkä päässyt ulko ovesta ulos ku kerran viikossa mutta sitten kun pääsin alkuun niin liikkuminen auttoi kummasti. Lopuksi suosittelen lämpimästi tarkkailla mitä syöt ... me länsimaalaiset oikeesti saadaan ihan liian vähän vitskuja ruuasta. En nyt lähde mainostamaan mitään tuotetta ettei joku taas vetäis herneitä nenään mainostamisesta mutta jos googletat niin helposti löytyy suht paljonkin hyviä tuotteita. Toivon sulle todella paljon voimia ja jaksamista.

Kiitos Jimi!
Annoit paljon ajateltavaa, nimenomaan tuosta miehen näkökulmasta.
Tänään otan asian puheeksi kunnolla mieheni kanssa ja pyydän häneltä anteeksi että olen ollut itkuinen ja kiukkuinen (siis sitäkin liittyy tähän mun pahaan oloon ja se sitten lisää tätä huono oloa kun on huono omatunto kikuttelusta ja siitä etten jaksa tehdä yhtään mitään) .
Miehelläni ei varmaan ole yhtään helpompaa kuin minullakaan kun yrittää ansaita elantoa perheellemme, hänen omakaan terveytensä ei ole paras mahdollinen (sydän) muuten on ikäisekseen kuitenkin hyväkuntoinen (vasta olleet kuntotestit) . Mutta jos hän murehtii pärjäämistämme, omaa terveyttään ja jaksamista ja sitten minä vielä olen tällainen, ei hänelläkään todellakaan ole helppoa.
Sait minut ymmärtämään sen, että mieheni on minulle sen tärkein (lasten ohella) ja rakkain ja nyt tällä omalla käytökselläni aiheutankin hänelle vain lisää huolta ja paineita.
En tiedä, kuka olet ja mistä olet, mutta ruusukimppu sinulle silmieni avaamisesta.
Paha oloni ei tästä varmaan kertarysäyksellä helpota, mutta sain kirjoituksestasi ikään kuin köydenpään, jolla taas alan pikku hiljaa hinata itseäni ylös tästä suosta. Se ei tule olemaan helppoa, mutta niin moni tuntuu toivovan minulla voimia ja jaksamista, että se ei voi olla vaikuttamatta.
Olette enkeleitä, kun olette kannustaneet minua.
Lupaan tehdä parhaani itseni ja perheeni vuoksi. Lämmin halaus kaikille vastanneille!
 
minnula on paha olla ja kakki sututaa ja suretaa ja minnä en pystty unotamaan pahoja muistoja
ja vällilä en oiken jaksa tehä mitään misään pakassa ja en pysty kertomaan niistä asijoista kennelekään
koskka minnä en uskalla kertoa niistä kunne on niin pahoja muistoja meneestä
 
onkkose väärin jos kukaan ei usko mittä on okeasti tapatunut minnun mielästäni ei olle oiken koskka jos jollaki on tehtty joskkus pahaa niin siitä pitää uskoa minnulle on joskkus tehtty pahaa ja kukaan ei olle uskkonut sittä assijaa se tunntu tossi pahaltta kun ei kukaan uskkonut ja minnula on vain ainanannen muisto sydämessä ja en voi unotaa niitä assijota mittkä milltänni painaa ja mittitytää minnua vällillä suututaa kakki assijat ja suretaa ja vällillä tulle ihan itkku silmään ja saata joskkus sannoa jollekin pahastti vakka en tarkoitaskaan sittä mittä tulli sannottua minnula en olle ytään ystävää ja ei anutakaan kaverija se harmiitaa minua.
 
en nyt jaksanut koko ketjua lukea, mutta kannustaisin sinua hakeutumaan vaikka työharjoitteluun. Työharjoittelussa saisit kuitenkin normaalisti päivärahan, mielekästä tekemistä, ja ehkä kimmokkeen jopa uuteen koulutukseen, uusille urille. Myös työkkärin koulutuksissahan käydessähän saa työttömyyskorvausta (huolimatta puolison tuloista)

valitettavasti kukaan ei sinua tule kotoa hakemaan ja aktivoimaan, joten sellaiset ensi askeleet sinun pitäisi ottaa itse.
 
onkkose väärin jos kukaan ei usko mittä on okeasti tapatunut minnun mielästäni ei olle oiken koskka jos jollaki on tehtty joskkus pahaa niin siitä pitää uskoa minnulle on joskkus tehtty pahaa ja kukaan ei olle uskkonut sittä assijaa se tunntu tossi pahaltta kun ei kukaan uskkonut ja minnula on vain ainanannen muisto sydämessä ja en voi unotaa niitä assijota mittkä milltänni painaa ja mittitytää minnua vällillä suututaa kakki assijat ja suretaa ja vällillä tulle ihan itkku silmään ja saata joskkus sannoa jollekin pahastti vakka en tarkoitaskaan sittä mittä tulli sannottua minnula en olle ytään ystävää ja ei anutakaan kaverija se harmiitaa minua.

voisko se johtua siitä? Yleensä jotka tekee virheitä ei toista samaa?
 
onkkose väärin jos kukaan ei usko mittä on okeasti tapatunut minnun mielästäni ei olle oiken koskka jos jollaki on tehtty joskkus pahaa niin siitä pitää uskoa minnulle on joskkus tehtty pahaa ja kukaan ei olle uskkonut sittä assijaa se tunntu tossi pahaltta kun ei kukaan uskkonut ja minnula on vain ainanannen muisto sydämessä ja en voi unotaa niitä assijota mittkä milltänni painaa ja mittitytää minnua vällillä suututaa kakki assijat ja suretaa ja vällillä tulle ihan itkku silmään ja saata joskkus sannoa jollekin pahastti vakka en tarkoitaskaan sittä mittä tulli sannottua minnula en olle ytään ystävää ja ei anutakaan kaverija se harmiitaa minua.

noita kirjotus virheitä jotka toistuu. Miks käytät sanaa? :mittkä? tai joskkus? Onko näppiksessä vikaa?elä suutu en arvostele mutta se voi johtua siitä että et osaa kunnolla kirjoittaa ja muut luulevat sinua pilailijaksi!
 
minnun miellestänni jos jollekin kertoo jotakkin asijaa niin sillonhan pitää uskkoa sittä imistä ja ekävaan sannoa että sinnä huojaa
ja valletellet se tuntuu todella pahalta ja vällillä tulee tehtyä tymijä teppuja ja mittittyä itse murhaa vaika en kutekaan olle tulltua tehttyä sittä koskka on villä läheset elosa ja villä pitäsi jaksaa töttäkin joskus tehä kun kollu on joh loppusa.
mutta kolusa minnä vällillä en oiken jakssa tehä tehtävijä ja kakki suututaa ja vittutaa ja mittitytää ja vällillä tulee ihan itku elämä ei kiinosta ja on vaan itellä paha olla kotona ja jokka paikassa ja tekkis milli vain juoda kunnon kännit niin unotas ainakkin vähäksi aikaan kakki assijat minnun äitini ei uskko ja minnun tätti ei uskko minnä halluassin vai läteä kauvaspoi että sassi vähän ajatukset haltuun.
 
onkkose oiken jos lasta lyödään remmillä jos se en olle kunnola ja onkkose lapsien vikka jos isä ja äiti erovat ja isä ei pidä miitään yteyttä lapsiin ja äitiin ja mummo ja ukki loppetavat ytedenpidon kun on äiti ja isä eronut.
 
mittä pitäsi tedä jos elämä meenee päin viitua ja kakki vai suututaa ja mittitytää ja ei pystty vällillä yöllä nukkua kun näkee pahoja unija ja niin stä ei voi kenelekään kertoa niin mikkä helpotaa sittä ollo tilaa autaako juominen vai lyminen vai musiikki tai ulkoilu sittä asijaa minnula on vähän semonen ollo että en oiken tiiä mittä pitäsi tehä sillon kun jollakin on paha olla ja itketää ja suututaa kakki ja eioiken olle elämä kunossa sillon.
 
onkko kenneläkään ollut niin paha olla että on mittinyt itsemurhaa ja on mennanut tehä mutta ei olle pysttynyt siihen onkkose väärin jos kukaan en uskko mittä on oikeastti tapahtunut ja onkkose väärin jos joskkus kännissä on tehnyt jotakkin väärin jotta katuu jällken päin ja muut sannoat että sinnä et saa juoda ikinä enää alkoholli juomija minnula on paha olla ainna selvin päin mutta humallasa tulee vähän paremppi mielli minnun mellestänni en olle oiken se assija jos ei kukaan vällittä jostakin imisesttä tai jostakin assijastta.
 
onkkose väärin jos jokku teke jollekin pahaa ja se ei olle hallunut sittä ja on ollut sillon kumattkin kännissä ja toinen on tehnyt väkkisin jottakkin jotta tonen ei olle hallunut tehä ja onkkose väärin jos tonen iminen on mokkanut yhen keran kännisä ja sen jällken mut on sannonut että eisaa juoda ikinä enää alkoholli juomija minnun miellesttänni on väärin ja se jos kukaan en uskko sittä assijaa jos jollekkin on tehtty joskus pahaa elämän aikanna.
 
mittä pitäsi tehdä jos jukku on jupoja haluaa tehdä itse murhaan ja en voi kerttoa mistään assijastta kellekään
ja syytää vai itseään ja vaika ei ollekaan omavika vaan jokun tossen vikka joka on tennyt tosele pahaa ja kukaan en olle sittä uskkonut ja kakki menee päin puuta ja päin vittua ja elämä tunutuu turhallta ja en pystty kertomaan siitä kennelekää.
 
mikkä takija imisten pitää juoda sillon kin kun on lapset kotona ja huvaataa makaa melken täysillä ja mikkä takkija en pystty luota maan tossen imiseen kun on yhen karaan vai mokkanut ja mikkä takkija imiset evät huomaa että tossella imiselä on paha olla ja jokku mitti tytää mieltään ja en pystyy sanno maan sittä mikkä painaa miltä ja jos kerto jotta kin tosselle ja sanoo ette saa kerttoa siitä mulle ja jos se menne kertomaan jollekin niin ekkö se ollekin väärin sillon ja jos jukku on tehnnyt jos kun jollekin pahaa niin ekkö sittä pitässi tukkea ja kunella ja uskkoa minnusta se on vääri kun kukaan en uskko ja sano vaan että se en pidä paikaanssa imisset evä uskko lapssija se on tossi väärin ja koulusa menee huonosti koskka ei voi puhua mistään asijasta tosselle imisselle.
 

Yhteistyössä